“Meta­fo­rat ovat oleel­li­nen osa ajat­te­luamme. Meta­fo­ran voi mää­ri­tellä kah­della tavalla: ensin­nä­kin meta­fo­ralla seli­te­tään jota­kin uutta tutun kautta: esim. tuo­lin tai pöy­dän “jalka” on var­masti saa­nut nimensä, kun tuo­lia tai pöy­tää on ver­rattu ihmi­seen. Samalla tavalla syn­ty­neitä meta­fo­ri­sia ter­mejä ovat esim. kita­ran “kaula” tai pul­lon “suu”. […] Eufe­mis­mit ovat puo­les­taan kier­toil­mauk­sia, joita ihmi­set yleensä kehit­tä­vät yhtei­sös­sään tär­keille asioille. Esim. kuo­le­masta puhu­taan eri­lai­sin kier­toil­mauk­sin: “Hän kuoli / heitti lusi­kan nurk­kaan / sai lapun var­paa­seen jne.”” #

Tam­pe­reen kau­punki: “Kie­len häi­ly­vät mer­ki­tyk­set” #

Kun nyt sel­vi­tin tämän itsel­leni, sen kun­niaksi jul­kis­tan täten (rum­mu­tusta…) meta­fo­ra­ko­neen! Kaikki ilmai­sunsa köy­hyy­destä kär­si­vät voi­vat nyt tur­vau­tua auto­maa­tion apuun ja käyt­tää kasa­päin mehe­viä meta­fo­ria teks­tis­sään. #

Varoi­tus: Koska meta­fo­ra­ge­ne­raat­tori toi­mii, kuten urhei­lu­la­ji­ge­ne­raat­to­ri­kin, yhdis­te­le­mällä ele­ment­tejä van­hoista, jo ole­mas­sao­le­vista ilmai­suista, ja koska Suo­men kan­san ilmaisu, kuten tun­net­tua, on aina ollut vah­vasti ala­tyy­lis­sä­vyt­teistä, tulee gene­raat­to­rin käyt­tä­jän varau­tua tuo­tos­ten ajoit­tain var­sin rää­vit­tö­mään luon­tee­seen. #

Suu­reksi avuksi sanas­ton kasaa­mi­sessa oli ava­ruus­mie­hen keräämä luet­telo koe­tel­luista ilmauk­sista. #

“Meta­fo­rat ovat oleel­li­nen osa ajat­te­luamme. Meta­fo­ran voi mää­ri­tellä kah­della tavalla: ensin­nä­kin meta­fo­ralla seli­te­tään jota­kin uutta tutun kautta: esim. tuo­lin tai pöy­dän “jalka” on var­masti saa­nut nimensä, kun tuo­lia tai pöy­tää...