Edel­li­sen kir­voit­ta­mat kom­men­tit antoi­vat pot­kua, kii­tos niistä! #

Poliisi, joka ampui de Meneze­sin, teki vää­rin joka tapauk­sessa. Se, oliko se vää­rin juri­di­sessa1 vai pel­käs­tään moraa­li­sessa mie­lessä, riip­puu siitä, min­kä­lai­sen ohjeis­tuk­sen polii­sit pommi-iskujen jäl­keen joh­dol­taan näitä tapauk­sia sil­mäl­lä­pi­täen sai­vat. #

Jos polii­si­johto ei riit­tä­västi teroit­ta­nut sitä, että ihmi­soi­keu­det ovat edel­leen voi­massa, että ihmi­siä ei saa ampua jos ei ole todella vakuut­ta­via syitä uskoa, että niin teke­mättä jät­tä­mi­nen joh­taa tois­ten, viat­to­mien ihmis­ten kuo­le­maan, juri­di­nen vas­tuu on polii­si­joh­don, ja lii­pa­sinta vetä­neelle polii­sille jää pel­käs­tään moraa­li­nen vas­tuu: hän tap­poi viat­to­man ihmi­sen ja kär­sii sen aiheut­ta­mat tun­non­tus­kat, ja se on oikein. #

Jos taas polii­sit ohjeis­tet­tiin näi­den tapaus­ten varalta - niin kuin ehdot­to­masti olisi pitä­nyt tehdä, koska näitä lii­pa­sin­herk­kiä polii­seja aina taa­tusti löy­tyy, ja koska maan pää­kau­pun­gin jou­tu­mi­nen pommi-iskujen koh­teeksi on riit­tä­vän epä­va­kaut­tava tekijä kenelle tahansa, ja tästä joh­tuen polii­si­joh­don pitäisi olla siitä myös juri­di­sessa vas­tuussa - kysei­sen polii­sin pitäisi jou­tua myös juri­di­seen vas­tuuseen vir­hees­tään. #

Huo­mat­kaa, että sillä, oliko ammuttu mies ter­ro­risti vai ei, ei ole tämän kan­nalta mitään mer­ki­tystä. Polii­sin virhe oli siinä, että mies ammut­tiin siitä huo­li­matta, että ei ollut riit­tä­viä perus­teita uskoa, että hän on ter­ro­risti. Ampu­ja­po­lii­silla omasta mie­les­tään oli, mutta hänellä ei olisi pitä­nyt olla. Vas­tuun pai­kan mää­rää se, että mistä joh­tui, että hänellä se var­muus oli, vaik­kei olisi pitä­nyt: joh­tuiko se polii­si­joh­don huo­li­mat­to­muu­desta vaiko vain hänen omasta tai­ta­mat­to­muu­des­taan. #

Sen, että riit­tä­viä perus­teita ei ollut, puo­les­taan tie­dämme nyt ainoas­taan sen ansiosta, että mies ei ollut ter­ro­risti. Jos hän olisi ollut ter­ro­risti, emme taa­tusti olisi kuul­leet niin pal­jon yksi­tyis­koh­tia siitä, miksi poliisi ampui, kuin nyt olemme kuul­leet. Kui­ten­kin, sii­nä­kin tapauk­sessa, jos ne syyt oli­si­vat olleet samat kuin mitkä nyt (polii­sin mukaan de Meneze­sillä oli paksu takki, hän ei totel­lut pysäh­ty­mis­käs­kyä ja juoksi), niin poliisi olisi teh­nyt vää­rin. #

Siinä tapauk­sessa, että kaikki edel­li­set ehdot olisi täy­tetty, en var­maan­kaan kui­ten­kaan jak­saisi olla kovin­kaan vihai­nen siitä vir­heestä, koska sen vir­heen hin­nan sillä ker­taa olisi jou­tu­nut mak­sa­maan ter­ro­risti. #

Ainut tapaus, jossa ihmi­sen tap­pa­mi­sen ihmis­hen­kiä sääs­tä­vänä, ennal­taeh­käi­se­vänä toi­men­pi­teenä voi hyväk­syä, on siis se, että se ihmi­nen joko todella on ter­ro­risti tai sit­ten käyt­täy­tyy muusta syystä täy­sin, siis täy­sin ter­ro­ris­tin tavoin. Eikä täy­sin ter­ro­ris­tin tavoin käyt­täy­tyvä, hel­vetti sen­tään, tar­koita sitä, että joku juok­see polii­sia pakoon pak­sussa takissa. Jos minä oli­sin myy­mä­lä­var­kaissa, minä puki­sin pääl­leni pak­sun takin (jol­laista de Meneze­sillä ei vält­tä­mättä edes ollut), repun, ja aivan saa­ta­nan var­masti juok­si­sin pakoon polii­sia. Enkä minä sil­loin ansait­sisi tulla ammu­tuksi, vaikka kau­pan alalla elan­tonsa hank­ki­vat tästä voi­vat­kin olla eri mieltä. #

Täy­sin ter­ro­ris­tin tavoin käyt­täy­tyvä tyyppi, joka ei ole ter­ro­risti, ja jonka ampu­mi­nen olisi ymmär­ret­tä­vää, olisi joko mie­li­sai­ras tai joku pel­lei­lyä yrit­tävä täy­si­diootti. En kyl­lä­kään usko edes min­kään Dirty Sanc­hez -tyyp­pi­sen ohjel­man jät­kien ole­van niin tyh­miä, että rupe­ai­si­vat sel­lai­seen. Mutta jos siis rupe­ai­si­vat, ja tuli­si­vat ammu­tuksi, se olisi ymmär­ret­tä­vää. Vain sil­loin poliisi ei olisi minusta min­kään­lai­sessa vas­tuussa viat­to­man ampu­mi­sesta. #

Tämä ei ole yksin­ker­tai­nen asia, kuten huo­maatte. Koet­ta­kaa nyt kui­ten­kin tällä ker­taa tajuta, mitä tar­koi­tan, ennen kuin rupeatte vihoit­te­le­maan minulle. (Hah! Oikeas­ti­han minä tie­tysti toi­von, että minulle ale­taan vihoi­tella, jonka jäl­keen minä saan taas nau­res­kella tyh­myy­delle.) #

Luet­ta­vaa: “Death in Stockwell: the unanswe­red ques­tions” (via Kasa), “Mis­ta­kes led to tube shoo­ting” (ITN), ITV: De Menezes family: ‘Charge them with mur­der’” (Yle24: “Poliisi valeh­te­lee met­ro­sur­masta”). #

Edel­li­sen kir­voit­ta­mat kom­men­tit antoi­vat pot­kua, kii­tos niistä! # Poliisi, joka ampui de Meneze­sin, teki vää­rin joka tapauk­sessa. Se, oliko se vää­rin juri­di­sessa1 vai pel­käs­tään moraa­li­sessa mie­lessä, riip­puu siitä, min­kä­lai­sen ohjeis­tuk­sen polii­sit...

Sun äitisi ihmet­teli Skru­bussa Lon­toon polii­sin tuna­roin­nin aiheut­ta­mien reak­tioi­den vähäi­syyttä blo­geissa. Vas­taan äidin ihmet­te­lyyn tämän asian käsit­te­lyn vähäi­syy­destä omasta puo­les­tani, että jot­kut asiat saa­vat minut vihasta kerta kaik­ki­aan niin sekai­sin, että en pysty tuot­ta­maan mitään jär­jel­listä. Monesti olen aiko­nut, mut­ten vielä tähän päi­vään men­nes­sä­kään ole pys­ty­nyt tästä asiasta kir­joit­ta­maan mitään mitä­töntä sivu­lausetta kum­mem­paa. #

Se on minusta hyvin häpeäl­listä, mutta toi­si­naan on kyllä ras­kasta, että ainoat asioista todella veri­sesti sään­nöl­li­sesti suut­tu­vat blo­gaa­jat täällä minun lisäk­seni ovat… ööh… Panu. Ja kun se Panu­kin haas­kaa suu­rim­man osan vihas­taan nii­hin nai­siin. #

Minusta tun­tuu lisäksi, etten pysty enää tuo­maan vihaani ulos samalla tavalla kuin ennen, samasta syystä kuin yli­päänsä kaikki hank­keeni lopulta kaa­tu­vat. Veik­kaan nimit­täin, että vihani on se syy, miksi tämä blogi on itsensä näköi­nen ja ennen muuta yksi tär­keim­mistä syistä, joi­den takia yksi jos toi­nen­kin täällä tois­tu­vasti käy - ehkä hie­man häpeil­len ja vähän itsel­tään­kin salaa, muka vain vähän sil­mä­kul­mas­taan vil­kai­se­massa, mutta käy kum­min­kin. #

Kävi­jät puo­les­taan ilah­dut­ta­vat minua, enkä minä halua ilah­tua. #

Minä kadeh­din TUOTTEEN tapai­sia indie-blogeja, jotka tuot­ta­vat jat­ku­vasti itsensä näköi­siä, aitoja jut­tuja, joita vain ani­har­vat kom­men­toi­vat, luul­ta­vasti siksi, että nii­den täy­teys on niin vahva itses­sään ja ne sei­so­vat omilla jaloil­laan. Aina­kaan minä en siksi tohdi mennä niille kin­tuille kom­men­teil­lani kusek­si­maan. #

Sun äitisi ihmet­teli Skru­bussa Lon­toon polii­sin tuna­roin­nin aiheut­ta­mien reak­tioi­den vähäi­syyttä blo­geissa. Vas­taan äidin ihmet­te­lyyn tämän asian käsit­te­lyn vähäi­syy­destä omasta puo­les­tani, että jot­kut asiat saa­vat minut vihasta kerta kaik­ki­aan niin sekai­sin,...

 #

Haluat­teko syödä jotain her­kul­lista? #

Pais­ta­kaa lät­tyjä! #

Mutta jos tekee mieli välillä jotain muuta her­kul­lista, täs­säpä her­kul­li­nen ton­ni­ka­la­sa­laatti. Tällä olen elä­nyt vii­mei­set vii­kot. Siis lät­ty­jen lisäksi.
Ainek­set: Maka­ro­nia (2,5 dl), vihan­nes­se­koi­tusta (pus­sil­li­nen), hie­non­net­tua ton­ni­ka­laa (töl­kil­li­nen), Felixin perin­teistä salaat­ti­kas­ti­ketta (luraus), suo­laa. Kie­hu­vaan veteen tee­lusi­kal­li­nen suo­laa ja sit­ten kei­te­tään maka­ro­nia ja vihan­nek­sia kah­dek­san minuut­tia. #

Äiti (jolta sain resep­tin) keitti maka­ro­nit ja vihan­nek­set eri kat­ti­lassa mutta minä heti sovel­sin vähem­pi­tis­ki­sen ver­sion, jossa ne kei­te­tään samassa kat­ti­lassa. Mitä, ettäkö lät­tyjä muka pais­tettu tällä levyllä? Miten niin? #

Keit­tä­mi­sen jäl­keen vesi liru­te­taan pois ja lisä­tään ton­ni­kala. Sekoi­te­taan ja anne­taan jääh­tyä. #

Seu­raa­vaksi lisä­tään salai­nen aines­osa! Sekoi­te­taan. #

Vielä vii­mei­nen, tär­keä vaihe, eli jääh­dyt­tä­mi­nen. Tällä ker­taa kun­nolla, eli anne­taan lojua jää­kaa­pissa. Nau­ti­taan kyl­mänä. Her­kul­lista! Vaik­kei siltä ehkä näy­tä­kään. #

 # Haluat­teko syödä jotain her­kul­lista? # Pais­ta­kaa lät­tyjä! # Mutta jos tekee mieli välillä jotain muuta her­kul­lista, täs­säpä her­kul­li­nen ton­ni­ka­la­sa­laatti. Tällä olen elä­nyt vii­mei­set vii­kot. Siis lät­ty­jen lisäksi. Ainek­set: Maka­ro­nia (2,5 dl), vihan­nes­se­koi­tusta...

Oho! SubTV:llä on ensi yönä Star Trek -mara­ton. Viisi tun­tia van­hoja Star Trek­kejä alkaen kym­mentä vaille yksi. #

Olen kat­sel­lut noita toi­sella sil­mällä tässä viime vii­kot ja ne ovat kyllä var­sin vie­hät­tä­viä van­hoja höpö­oh­jel­mia. #

Oho! SubTV:llä on ensi yönä Star Trek -mara­ton. Viisi tun­tia van­hoja Star Trek­kejä alkaen kym­mentä vaille yksi. # Olen kat­sel­lut noita toi­sella sil­mällä tässä viime vii­kot ja ne ovat kyllä var­sin...

Ostin Ant­ti­lasta tässä jokin aika sit­ten nuo Mat­kalla ihmi­syy­den tiellä (Wal­king with Cave­men) ja Ete­lä­man­te­reen ihmeet (Life in the Freezer), kun oli­vat tar­jouk­sessa (vain 5,95 euroa kap­pale). Kan­natti! Huo­mio Ant­tila: lisää täl­lai­sia BBC:n doku­ment­ti­tar­jouk­sia! #

Tuota ihmis­sar­jaa en kat­so­nut sil­loin, kun se tuli telk­ka­rista. Siinä oli vähän jotain ärsyt­tä­viä kik­kai­luja. Alku­pään jak­soissa var­sin­kin oli val­ta­vasti sitä nopeu­tet­tua kuvaa ajan kulu­mi­sen ver­tauk­sena ja ilmei­sesti ihan muu­ten vaan­kin. Juon­ta­jan ja tapah­tu­mien välille sovi­tettu inte­rak­tii­vi­suus oli myös aika tur­haa. Mutta aihe­han tie­tysti on kiin­nos­tava. Api­naih­mis­ten näyt­te­li­jät oli­vat minusta hyviä (sikäli kuin kukaan sel­laista on kel­vol­li­nen arvos­te­le­maan) ja meik­kaus ja vaa­te­tus (eli tur­ki­tus) oli tehty niin huo­lella kuin vain BBC:n sar­jalta sopii odot­taa. #

Ete­lä­man­ner­sarja sit­ten. Tämän sar­jan tahti oli vähän sel­lai­nen hidas, ikään kuin se olisi tosi­aan­kin ollut pakas­ti­messa val­ta­van kauan, mutta kun sii­hen tot­tui, alta pal­jas­tui­kin jo taat­tua Sir David Atten­bo­rough -laa­tua. Sii­hen mie­heen minä luo­tan kuin… no, tosi pal­jon. Jos Sir David sanoisi telk­ka­rissa, että “Tässä on suo­ma­lai­nen orava. Suo­ma­lai­nen orava on vaa­ral­li­nen, veren­hi­moi­nen peto, joten siitä kan­nat­taa pysy­tellä mah­dol­li­sim­man kau­kana”, niin sen jäl­keen minä en enää uskal­taisi mennä ulos, kun pel­käi­sin niin kovasti ora­via. Niin kovasti minä Sir Davi­diin luo­tan. #

Sar­jassa oli tie­tysti pal­jon ping­vii­nejä! Ja sit­ten meri­leo­pardi, joka on mel­koi­nen ete­läis­ten jää­mer­ten tyranni, neli­met­ri­nen ping­viii­nin­tap­paja! Kova­her­moi­sia kuvaa­jia onpi Sir Davi­dilla. #

 #

Ostin Ant­ti­lasta tässä jokin aika sit­ten nuo Mat­kalla ihmi­syy­den tiellä (Wal­king with Cave­men) ja Ete­lä­man­te­reen ihmeet (Life in the Freezer), kun oli­vat tar­jouk­sessa (vain 5,95 euroa kap­pale). Kan­natti! Huo­mio Ant­tila:...