“Lyhyesti sanot­tuna tulen pitä­mään itseäni täy­sin oikeu­tet­tuna totea­maan, että ryhmä elät­te­lee tiet­tyä käsi­tystä, vaikka todel­li­suu­dessa ken­ties vain yksi tai kaksi ihmistä näyt­täisi käyt­täy­ty­mi­sel­lään tar­joa­van poh­jaa täl­lai­selle väit­tä­mälle, jos ryhmä ei kysei­sessä tilan­teessa osoita mitään ulkoi­sia merk­kejä saa­mansa joh­don vas­tus­ta­mi­sesta.” #

# W. R. Bion: Koke­muk­sia ryh­mistä: ryh­mä­dy­na­miikka psy­koa­na­lyy­sin näkö­kul­masta, s. 46 #

Tuom­moi­seenko se perus­tuu?! #

Jo minä olen­kin ihme­tel­lyt, että mistä hatusta se tera­peutti niitä “ryhmä sitä”, “ryhmä tätä” -tul­kin­to­jaan vete­lee! Elä­tin toi­voa, että siinä taus­talla olisi edes joku sel­lai­nen sanal­lis­ten Rorschac­hin mus­te­läis­kien vas­tine, mutta ei… #

Eipä ihme­kään, että yleensä niitä tul­kin­toja seu­raa yleensä vain syvä hil­jai­suus tai sit­ten viit­se­liäi­sim­pien kiis­tä­mis­yri­tyk­set (“no itse asiassa minä aina­kin sitä­sun­tätä”). Tai sit­ten koko tul­kin­nan sivuut­ta­mi­nen. #

“Miten näi­den kol­men käsit­teen — ryh­mä­men­ta­li­tee­tin, ryh­mä­kult­tuu­rin ja yksi­lön — käyttö toi­sis­taan riip­pu­vai­sina ilmiöinä sit­ten toi­mii käy­tän­nössä? Ei kovin hyvin. Havait­sin, että ryhmä rea­goi uuvut­ta­van sat­tu­man­va­rai­sella tavalla. […] Ryhmä muut­tui minulle käsit­tä­mät­tö­millä tavoilla, enkä osan­nut sovel­taa teo­rioi­tani mil­lään itseäni vakuut­ta­valla tavalla. Joko tun­sin nii­den ole­van sovel­tu­mat­to­mia, tai sit­ten ne tun­tui­vat valai­se­van jotain vähä­pä­töistä puolta tilan­teesta.” #

ed., s. 48 #

Hah! Siinä näet, pöljä Bion! #

“Sanoin, että tul­kin­nan vai­ku­tus oli sat­tu­man­va­rai­nen. jon­kin ajan kulut­tua olin kui­ten­kin huo­maa­vi­nani tiet­ty­jen käyt­täy­ty­mis­ra­ken­tei­den tois­tu­mista, eri­tyi­sesti yhden, seu­raa­van­lai­sen: kaksi ryh­män jäsentä syven­tyi kes­kus­te­luun; väliin hei­dän sanan­vaih­tonsa oli mil­tei ole­ma­tonta, mutta ilmeistä oli, että he oli­vat teke­mi­sissä kes­ke­nään ja että myös koko ryhmä oli sitä mieltä.” #

ed., s. 49 #

Ja mihin joh­to­pää­tök­seen psy­koa­na­lyy­tikko hyp­pää? Mihinpä muu­hun­kaan kuin… #

“Aina kun kah­den ihmi­sen — olipa kyseessä sit­ten mies ja nai­nen, mies ja mies tai nai­nen ja nai­nen — kes­ken alkaa ryh­mässä sukeu­tua täl­lai­nen suhde, sekä ryhmä että kysei­nen pari näyt­tä­vät läh­te­vän siitä perus­o­let­ta­muk­sesta, että suhde on sek­su­aa­li­nen.” #

ed., s. 49 #

Ta-daa! #

Saa­ta­nan sek­si­hul­lut ana­lyy­ti­kot. #

“On ikään kuin kah­den ihmi­sen lähen­ty­mi­selle ei osat­taisi aja­tella muita syitä kuin seksi.” #

ed., s. 49 #

Täs­mäl­leen niin! Mutta tai­sit nyt tässä, Bion, lip­saut­taa jotain siitä, miten kal­tais­tesi putkiaivo-analyytikoiden ajat­telu toi­mii etkä suin­kaan siitä, miten ihmis­ten yleensä, oli­vatpa sit­ten ryh­mässä tai eivät. #

Ahaa, myö­hem­min Bion täs­men­tää ryhmämentaliteetti-käsitettään koska on havain­nut sen tuossa edellä toi­mi­mat­to­maksi: #

“Ryh­mä­men­ta­li­teetti on ryh­män tah­don yksi­mie­li­nen ilmaus, johon yksilö vai­kut­taa tavoilla, joita hän ei tie­dosta, ja joka vai­kut­taa yksi­löön epä­miel­lyt­tä­västi aina kun yksilö ajat­te­lee tai käyt­täy­tyy perus­o­let­ta­muk­sista poik­kea­valla tavalla. Se on siten kes­ki­näi­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen koneisto, jonka tar­koi­tuk­sena on var­mis­taa, että ryhmä elää sopusoin­nussa perus­o­let­ta­mus­ten kanssa.” #

ed., s. 52 #

Puhues­saan perus­o­let­ta­muk­sista Bion tar­koit­taa parien osalta tuota sek­su­aa­li­suuso­le­tus­taan, ryh­män osalta ryh­män pyr­ki­mystä itse­säi­ly­tyk­seen (“ihmi­set kokoon­tu­vat ryh­mäksi tar­koi­tuk­sella säi­lyt­tää ryhmä” käyt­täen kei­noi­naan pake­ne­mista ja tais­te­le­mista) ja ryh­män ja sen joh­ta­jan suh­teesta, että “ryhmä on kokoon­tu­nut saa­dak­seen tur­vaa yhdestä yksi­löstä, jota ryh­män jäse­net ovat riip­pu­vai­sia”. #

“Lyhyesti sanot­tuna tulen pitä­mään itseäni täy­sin oikeu­tet­tuna totea­maan, että ryhmä elät­te­lee tiet­tyä käsi­tystä, vaikka todel­li­suu­dessa ken­ties vain yksi tai kaksi ihmistä näyt­täisi käyt­täy­ty­mi­sel­lään tar­joa­van poh­jaa täl­lai­selle väit­tä­mälle, jos ryhmä ei...