“Tällä het­kellä ongel­mal­li­sin ras­kas­me­talli on elo­ho­pea, eri­tyi­sesti kalassa oleva metyy­lie­lo­ho­pea. Tiet­ty­jen aluei­den jär­vissä kas­vava suuri peto­kala (hauki, kuha, made) saat­taa sisäl­tää yli 1 mg/kg elo­ho­peaa. Elo­ho­peaa on run­saasti myös ravin­to­py­ra­mi­din hui­pulla ole­vissa meri­ka­loissa (esim. ton­ni­ka­lassa). Nykyi­nen ohjeis­tus läh­tee siitä, että hau­kea käy­te­tään vain 1 – 2 ker­taa kuu­kau­dessa ja myös iso­jen ahve­nien, kuhien ja matei­den käyt­töä rajoi­te­taan, jos kalaa syö­dään päi­vit­täin. Ras­kaana ole­ville ja imet­tä­ville äideille hau­kea ei suo­si­tella lain­kaan (Elin­tar­vi­ke­vi­rasto Tiedotteet/2004). Nämä ohjeet ovat erit­täin tiu­kat ja riit­tä­vät hyvin rajoit­ta­maan kalasta saa­ta­van metyy­lie­lo­ho­pean mää­rää. Ongelma jää­kin kos­ke­maan itse pyy­det­tyä kalaa syö­viä, jotka eivät nou­data ohjeita. Väes­tö­ta­solla ongel­mal­li­sin on tiet­ty­jen väes­tö­ryh­mien run­saasti käyt­tämä ton­ni­kala.” #

“Sel­vi­tys eli­nym­pä­ris­tön kemi­kaa­li­ris­keistä”, s. 125 (1,29 Mt:n PDF; Kan­san­ter­veys­lai­tos) #

Wiki­pe­dian tonnikala-artikkelin mukaan “suu­rin osa pur­ki­te­tusta ton­ni­ka­lasta on boniit­tia, [jossa] on erit­täin alhai­nen elo­ho­pea­pi­toi­suus.” Mutta missä ovat nume­rot? Missä ovat läh­de­viit­tauk­set, missä ovat raa’at fak­tat? #

USA:n elintarvike- ja lää­kin­tä­vi­ran­omais­ten (FDA) mukaan“Mercury Levels in Com­mercial Fish and Shell­fish”; mai­nittu arvo (0,353) on tau­lu­kossa lii­tetty ‘albacore’-ton­ni­ka­laan (“CANNED, ALBACORE”), joka sekin nimenä on moni­sel­koi­nen: laji voi maan­kol­kasta riip­puen olla Thun­nus ala­lunga, Thun­nus atlan­tics, Thun­nus albaca­res, Seriola lalandi, Eut­hyn­nus affi­nis tai Eut­hyn­nus allet­te­ra­tus. mukaan purk­ki­ton­ni­ka­lan elo­ho­pea­pi­toi­suus on kes­ki­mää­rin 0.353 PPM eli mil­joo­nas­osaa. FDA:n doku­men­tissa on räi­keä puute, sillä aina­kaan minä en löy­tä­nyt siitä mai­nin­taa siitä onko kyse massa- vai tila­vuuso­suuk­sista. Olet­tai­sin silti, että kyse on mas­sasta. Niinpä, jos las­kuni pitä­vät paik­kansa, esi­mer­kiksi kilossa (1 kg) ton­ni­ka­laa olisi sil­loin 353 mik­ro­gram­maa elo­ho­peaa. Hannu Huus­ko­senHannu Huus­ko­nen: “Kalo­jen elo­ho­pea­pi­toi­suus Pie­lis­joessa ja Koi­ta­joen vesis­tö­alu­eella” (190 kt:n PDF), s. 9 mai­nit­sema refe­rens­si­ma­te­ri­aali, CRM 422, sisäl­tää jopa 599 mik­ro­gram­maaa elo­ho­peaa. #

Kuinka pal­jon elo­ho­peaa voi sit­ten syödä ennen kuin se on vaa­raksi ter­vey­delle? Vuonna 2003 YK:n ympä­ris­tö­oh­jelma (UNEP) puo­littiE-R. Venäläinen, A. Hallikainen, R. Parmanne, P.J. Vuorinen: “Koti­mai­sen järvi- ja meri­ka­lan ras­kas­me­tal­li­pi­toi­suu­det” (190 kt:n PDF), s. 10 sii­he­nas­ti­sen, elo­ho­peaa kos­ke­van suo­si­tusar­vonsa vii­kot­tai­selle saan­nille (PTWI) 1,6 mik­ro­gram­maan ruu­miin pai­no­ki­loa kohti. Tämän­het­ki­sen pai­noni (86 kg) perus­teella tämä tila­päi­seksi mak­si­miksi tar­koi­tettu vii­kot­tai­nen enim­mäis­saan­tini olisi siis 1,6 × 86, eli 137,6 mik­ro­gram­maa. #

UNEP:n suo­si­tusarvo on ase­tettu väes­tön her­kintä ryh­mää eli kehit­ty­mässä ole­via sikiöitä aja­tel­len. Aikui­sen keho kes­tää näitä myrk­kyjä tie­tysti huo­mat­ta­vasti enem­män. Tämä ei kui­ten­kaan auta asiaa, jos ton­ni­ka­laa syö vii­kossa kilon, mikä minulla tulee hel­posti täy­teen (Eldo­ra­don 185 gram­man tölk­kejä, joissa on 150 gram­maa ton­ni­ka­laa, menee tyy­pil­li­sesti kuu­desta seit­se­mään purk­kia vii­kossa). Jos kilossa ton­ni­ka­laa on 599 mik­ro­gram­maa tai edes FDA:n tar­joama 353 mik­ro­gram­maa elo­ho­peaa, elo­ho­pean­saan­tini on lähes jat­ku­vasti reip­paasti yli kak­sin­ker­tai­nen suo­si­tuk­seen näh­den. Ja suo­si­tus­kin on nimensä mukai­sesti tila­päi­sen (pro­vi­sio­nal), ei jat­ku­van saan­nin tur­val­li­seksi arvoksi tar­koi­tettu. #

Minulla on siis edes­säni lois­tava tule­vai­suus ihmis­kuu­me­mit­ta­rina. #

Vaka­vasti puhuen, elo­ho­pean hait­ta­vai­ku­tuk­set ovat melko syn­kät. Kaloissa elo­ho­pea on lähes koko­naan metyy­lie­lo­ho­peanaHuus­ko­nen, s. 4, joka eli­mis­töön kasau­tues­saan voi aiheut­taa kai­ken­laista ikä­vää: #

“Metyy­lie­lo­ho­pea ja muut orgaa­ni­set elo­ho­peayh­dis­teet ja riit­tä­vän kor­keat metal­li­sen elo­ho­pean pitoi­suu­det voi­vat aiheut­taa pysy­viä aivo- ja munuais­vau­rioita. Ne voi­vat vai­kut­taa aivo­jen eri osiin ja nii­hin liit­ty­viin toi­min­toi­hin. Seu­rauk­sena voi olla per­soo­nal­li­suu­den muu­tok­sia, vapi­naa, näön muu­tok­sia, kuu­routta, lihas­koor­di­noin­nin häi­riöitä, tun­toais­tin mene­tyk­siä ja muis­ti­häi­riöitä. Munuai­set ovat myös herk­kiä elo­ho­pean kai­kille muo­doille, sillä elo­ho­pea kerään­tyy munuai­siin ja voi­vat vau­rioit­taa niitä.” #

SGS Fimko Ltd.: Sähkö- ja elekt­ro­niik­ka­tuot­tei­den haitta-aineet ja nii­den ana­lyy­sit (koros­tus omani) #

Tämän kai­ken sel­vit­tä­mi­sen jäl­keen minua ihme­tyt­tää enää kaksi asiaa. Ensin­nä­kin se, että miksi ihmeessä minä en tien­nyt tästä kai­kesta yhtään mitään ennen kuin ter­vey­des­täni huo­les­tu­nut ihmi­nen siitä minulle mai­nitsi? Minusta öljyssä uiva ton­ni­kala on niin her­kul­lista, että voi­sin var­masti syödä sitä vaikka pari­kin purk­kia joka päivä, enkä minä tie­täisi sen vaa­ral­li­suu­desta yhti­käs mitään! #

Kuu­lun tie­tysti tuo­hon alussa mai­nit­tuun, “väes­tö­ta­solla” ongel­mal­li­seen ryh­mään, joka kulut­taa ton­ni­ka­laa huo­mat­ta­vasti enem­män kuin kes­ki­verto kadun­tal­laaja, mutta eipä minua silti mie­les­täni kan­nat­taisi aivo­vau­rioit­taa tie­tä­mät­täni syö­mällä elo­ho­pealla. Yksin­ker­tai­nen “Kan­san­ter­veys­lai­tos suo­sit­te­lee ton­ni­ka­laa syö­tä­väksi kor­kein­taan kah­desti vii­kossa.” -virke töl­kin kyl­jessä olisi riit­tä­nyt minulle tämän tut­ki­mus­työn teke­mi­seen jo monta, monta niel­tyä elo­ho­pea­mil­li­gram­maa sit­ten! #

Ja se toi­nen asia, joka minua ihme­tyt­tää, on se, että millä pirulla minä ton­ni­ka­lan nyt oikein kor­vaan? Älkääkä tulko ehdot­ta­maan mitään sei­tiä. Seiti mais­tuu ihan pas­kalta ton­ni­ka­laan ver­rat­tuna, sitä ei voi syödä sel­lai­se­naan pur­kista, ja lisäksi sitä pitäisi syödä mel­kein kak­sin­ker­tai­nen määrä saman pro­teii­ni­mää­rän saa­mi­seksi! #

“Tällä het­kellä ongel­mal­li­sin ras­kas­me­talli on elo­ho­pea, eri­tyi­sesti kalassa oleva metyy­lie­lo­ho­pea. Tiet­ty­jen aluei­den jär­vissä kas­vava suuri peto­kala (hauki, kuha, made) saat­taa sisäl­tää yli 1 mg/kg elo­ho­peaa. Elo­ho­peaa on run­saasti myös ravin­to­py­ra­mi­din...

Focusin Hocus Pocus alkaa ihan niin kuin mikä tahansa niistä You­Tubessa ole­vista rok­ken­rol­li­vi­deoista joi­hin jot­kut lin­kit­tä­vät ihan hul­luina, mutta täs­säpä onkin lau­la­jalla jän­nät vin­keet, siksi lin­ki­tän. Me uudem­man ajan lap­set voimme tyy­dyt­tää nos­tal­gia­näl­kämme Dancent­ralin (via nor­sis) vali­koi­milla. Oi niitä aikoja. #

Focus: Hocus Pocus (45,8 Mt:n MPEG1-video)
Poly­tek­nik­ko­jen Kuoro Janne #

Focusin Hocus Pocus alkaa ihan niin kuin mikä tahansa niistä You­Tubessa ole­vista rok­ken­rol­li­vi­deoista joi­hin jot­kut lin­kit­tä­vät ihan hul­luina, mutta täs­säpä onkin lau­la­jalla jän­nät vin­keet, siksi lin­ki­tän. Me uudem­man ajan lap­set...

Aina välillä minä kuvit­te­len miten kävisi, jos jon­kin kos­mi­sen oikun tulok­sena mie­leni siir­tyisi yhtäk­kiä jon­kun toi­sen, hir­mui­sen tär­keässä teh­tä­vässä ole­van hen­ki­lön ruu­mii­seen. Siis tähän tapaan: #

Ohop­sista! Mis­säs minä oikein olen? Tämä paikka on ihan vih­reä ja… haa, niin tie­tysti! Minä­hän olen jal­ka­pal­lo­ken­tällä. Minulla tun­tuu ole­van oikein sek­si­käs par­ta­kin… jep, olen David Beck­ham. Ja tuo upea, musta, lihai­nen massa tuossa edes­säni on tie­tysti muuri. #

Näyt­tää siltä, että minun täy­tyy tässä pot­kaista yksi vapaa­potku. #

Piru vie­köön, vapaa­potku kuu­den­toista rajalta! Enhän minä osaa pelata jal­ka­pal­loa! Vii­meksi olen pal­loa pot­ki­nut jos­kus… ylä­as­teella. (Hii­pi­vän pako­kau­hun ääniä.) #

Oi voi, nuo sals­keat jouk­kue­to­ve­rini tuossa vie­ressä alka­vat jo mennä vähän kum­man näköi­siksi. Lie­nee parasta tehdä jotain ennen kuin ne huo­maa­vat, että jokin on vialla! No, jospa pot­kai­sen sen pal­lon vaikka tuonne ylä­oi­ke­aan kul­maan, ei tuo maa­li­vahti var­maan­kaan sitä aavista. #

(Onpas muu­ten komea, hoikka poika tuo maa­li­vahti… jes­tas, kyl­lä­päs täällä David Beck­ha­min päässä vilis­tää pal­jon homoe­root­ti­sia aja­tuk­sia!) #

No niin, tästä läh­tee…! #

Oijoi­joi­voi, eihän se nyt läh­te­nyt sinne päin­kään! Se lähti aivan vää­rään s… #

Hei, maali! #

Meikä teki maa­lin!!! #

Mutt… mitä nyt tapah­tuu? Minä­hän kutis­tun! Olen edel­leen jal­ka­pal­lo­ken­tällä… minulla on edel­leen part… minä­hän olen koko­naan kar­vo­jen pei­tossa! Minä­hän olen mäyrä…! #

Aina välillä minä kuvit­te­len miten kävisi, jos jon­kin kos­mi­sen oikun tulok­sena mie­leni siir­tyisi yhtäk­kiä jon­kun toi­sen, hir­mui­sen tär­keässä teh­tä­vässä ole­van hen­ki­lön ruu­mii­seen. Siis tähän tapaan: # Ohop­sista! Mis­säs minä oikein olen?...