marginaali


  Olisiko minusta yhdysvaltalaiseksi? »

Tonni kalaa = paljon elohopeaa

#2286. Torstai, 29. kesäkuuta 2006 klo 18.11.13, kirjoittanut Jani. 0 kommenttia.

“Tällä het­kellä ongel­mal­li­sin ras­kas­me­talli on elo­ho­pea, eri­tyi­sesti kalassa oleva metyy­lie­lo­ho­pea. Tiet­ty­jen aluei­den jär­vissä kas­vava suuri peto­kala (hauki, kuha, made) saat­taa sisäl­tää yli 1 mg/kg elo­ho­peaa. Elo­ho­peaa on run­saasti myös ravin­to­py­ra­mi­din hui­pulla ole­vissa meri­ka­loissa (esim. ton­ni­ka­lassa). Nykyi­nen ohjeis­tus läh­tee siitä, että hau­kea käy­te­tään vain 1 – 2 ker­taa kuu­kau­dessa ja myös iso­jen ahve­nien, kuhien ja matei­den käyt­töä rajoi­te­taan, jos kalaa syö­dään päi­vit­täin. Ras­kaana ole­ville ja imet­tä­ville äideille hau­kea ei suo­si­tella lain­kaan (Elin­tar­vi­ke­vi­rasto Tiedotteet/2004). Nämä ohjeet ovat erit­täin tiu­kat ja riit­tä­vät hyvin rajoit­ta­maan kalasta saa­ta­van metyy­lie­lo­ho­pean mää­rää. Ongelma jää­kin kos­ke­maan itse pyy­det­tyä kalaa syö­viä, jotka eivät nou­data ohjeita. Väes­tö­ta­solla ongel­mal­li­sin on tiet­ty­jen väes­tö­ryh­mien run­saasti käyt­tämä ton­ni­kala.” #

“Sel­vi­tys eli­nym­pä­ris­tön kemi­kaa­li­ris­keistä”, s. 125 (1,29 Mt:n PDF; Kan­san­ter­veys­lai­tos) #

Wiki­pe­dian tonnikala-artikkelin mukaan “suu­rin osa pur­ki­te­tusta ton­ni­ka­lasta on boniit­tia, [jossa] on erit­täin alhai­nen elo­ho­pea­pi­toi­suus.” Mutta missä ovat nume­rot? Missä ovat läh­de­viit­tauk­set, missä ovat raa’at fak­tat? #

USA:n elintarvike- ja lää­kin­tä­vi­ran­omais­ten (FDA) mukaan“Mercury Levels in Com­mercial Fish and Shell­fish”; mai­nittu arvo (0,353) on tau­lu­kossa lii­tetty ‘albacore’-ton­ni­ka­laan (“CANNED, ALBACORE”), joka sekin nimenä on moni­sel­koi­nen: laji voi maan­kol­kasta riip­puen olla Thun­nus ala­lunga, Thun­nus atlan­tics, Thun­nus albaca­res, Seriola lalandi, Eut­hyn­nus affi­nis tai Eut­hyn­nus allet­te­ra­tus. mukaan purk­ki­ton­ni­ka­lan elo­ho­pea­pi­toi­suus on kes­ki­mää­rin 0.353 PPM eli mil­joo­nas­osaa. FDA:n doku­men­tissa on räi­keä puute, sillä aina­kaan minä en löy­tä­nyt siitä mai­nin­taa siitä onko kyse massa- vai tila­vuuso­suuk­sista. Olet­tai­sin silti, että kyse on mas­sasta. Niinpä, jos las­kuni pitä­vät paik­kansa, esi­mer­kiksi kilossa (1 kg) ton­ni­ka­laa olisi sil­loin 353 mik­ro­gram­maa elo­ho­peaa. Hannu Huus­ko­senHannu Huus­ko­nen: “Kalo­jen elo­ho­pea­pi­toi­suus Pie­lis­joessa ja Koi­ta­joen vesis­tö­alu­eella” (190 kt:n PDF), s. 9 mai­nit­sema refe­rens­si­ma­te­ri­aali, CRM 422, sisäl­tää jopa 599 mik­ro­gram­maaa elo­ho­peaa. #

Kuinka pal­jon elo­ho­peaa voi sit­ten syödä ennen kuin se on vaa­raksi ter­vey­delle? Vuonna 2003 YK:n ympä­ris­tö­oh­jelma (UNEP) puo­littiE-R. Venäläinen, A. Hallikainen, R. Parmanne, P.J. Vuorinen: “Koti­mai­sen järvi- ja meri­ka­lan ras­kas­me­tal­li­pi­toi­suu­det” (190 kt:n PDF), s. 10 sii­he­nas­ti­sen, elo­ho­peaa kos­ke­van suo­si­tusar­vonsa vii­kot­tai­selle saan­nille (PTWI) 1,6 mik­ro­gram­maan ruu­miin pai­no­ki­loa kohti. Tämän­het­ki­sen pai­noni (86 kg) perus­teella tämä tila­päi­seksi mak­si­miksi tar­koi­tettu vii­kot­tai­nen enim­mäis­saan­tini olisi siis 1,6 × 86, eli 137,6 mik­ro­gram­maa. #

UNEP:n suo­si­tusarvo on ase­tettu väes­tön her­kintä ryh­mää eli kehit­ty­mässä ole­via sikiöitä aja­tel­len. Aikui­sen keho kes­tää näitä myrk­kyjä tie­tysti huo­mat­ta­vasti enem­män. Tämä ei kui­ten­kaan auta asiaa, jos ton­ni­ka­laa syö vii­kossa kilon, mikä minulla tulee hel­posti täy­teen (Eldo­ra­don 185 gram­man tölk­kejä, joissa on 150 gram­maa ton­ni­ka­laa, menee tyy­pil­li­sesti kuu­desta seit­se­mään purk­kia vii­kossa). Jos kilossa ton­ni­ka­laa on 599 mik­ro­gram­maa tai edes FDA:n tar­joama 353 mik­ro­gram­maa elo­ho­peaa, elo­ho­pean­saan­tini on lähes jat­ku­vasti reip­paasti yli kak­sin­ker­tai­nen suo­si­tuk­seen näh­den. Ja suo­si­tus­kin on nimensä mukai­sesti tila­päi­sen (pro­vi­sio­nal), ei jat­ku­van saan­nin tur­val­li­seksi arvoksi tar­koi­tettu. #

Minulla on siis edes­säni lois­tava tule­vai­suus ihmis­kuu­me­mit­ta­rina. #

Vaka­vasti puhuen, elo­ho­pean hait­ta­vai­ku­tuk­set ovat melko syn­kät. Kaloissa elo­ho­pea on lähes koko­naan metyy­lie­lo­ho­peanaHuus­ko­nen, s. 4, joka eli­mis­töön kasau­tues­saan voi aiheut­taa kai­ken­laista ikä­vää: #

“Metyy­lie­lo­ho­pea ja muut orgaa­ni­set elo­ho­peayh­dis­teet ja riit­tä­vän kor­keat metal­li­sen elo­ho­pean pitoi­suu­det voi­vat aiheut­taa pysy­viä aivo- ja munuais­vau­rioita. Ne voi­vat vai­kut­taa aivo­jen eri osiin ja nii­hin liit­ty­viin toi­min­toi­hin. Seu­rauk­sena voi olla per­soo­nal­li­suu­den muu­tok­sia, vapi­naa, näön muu­tok­sia, kuu­routta, lihas­koor­di­noin­nin häi­riöitä, tun­toais­tin mene­tyk­siä ja muis­ti­häi­riöitä. Munuai­set ovat myös herk­kiä elo­ho­pean kai­kille muo­doille, sillä elo­ho­pea kerään­tyy munuai­siin ja voi­vat vau­rioit­taa niitä.” #

SGS Fimko Ltd.: Sähkö- ja elekt­ro­niik­ka­tuot­tei­den haitta-aineet ja nii­den ana­lyy­sit (koros­tus omani) #

Tämän kai­ken sel­vit­tä­mi­sen jäl­keen minua ihme­tyt­tää enää kaksi asiaa. Ensin­nä­kin se, että miksi ihmeessä minä en tien­nyt tästä kai­kesta yhtään mitään ennen kuin ter­vey­des­täni huo­les­tu­nut ihmi­nen siitä minulle mai­nitsi? Minusta öljyssä uiva ton­ni­kala on niin her­kul­lista, että voi­sin var­masti syödä sitä vaikka pari­kin purk­kia joka päivä, enkä minä tie­täisi sen vaa­ral­li­suu­desta yhti­käs mitään! #

Kuu­lun tie­tysti tuo­hon alussa mai­nit­tuun, “väes­tö­ta­solla” ongel­mal­li­seen ryh­mään, joka kulut­taa ton­ni­ka­laa huo­mat­ta­vasti enem­män kuin kes­ki­verto kadun­tal­laaja, mutta eipä minua silti mie­les­täni kan­nat­taisi aivo­vau­rioit­taa tie­tä­mät­täni syö­mällä elo­ho­pealla. Yksin­ker­tai­nen “Kan­san­ter­veys­lai­tos suo­sit­te­lee ton­ni­ka­laa syö­tä­väksi kor­kein­taan kah­desti vii­kossa.” -virke töl­kin kyl­jessä olisi riit­tä­nyt minulle tämän tut­ki­mus­työn teke­mi­seen jo monta, monta niel­tyä elo­ho­pea­mil­li­gram­maa sit­ten! #

Ja se toi­nen asia, joka minua ihme­tyt­tää, on se, että millä pirulla minä ton­ni­ka­lan nyt oikein kor­vaan? Älkääkä tulko ehdot­ta­maan mitään sei­tiä. Seiti mais­tuu ihan pas­kalta ton­ni­ka­laan ver­rat­tuna, sitä ei voi syödä sel­lai­se­naan pur­kista, ja lisäksi sitä pitäisi syödä mel­kein kak­sin­ker­tai­nen määrä saman pro­teii­ni­mää­rän saa­mi­seksi! #

Muok­kauk­set

  1. 3.10. 23:17 Lisä­sin ala­vii­te­loh­kon lop­puun sieltä puut­tu­neen </div>-tagin. #

“Tällä het­kellä ongel­mal­li­sin ras­kas­me­talli on elo­ho­pea, eri­tyi­sesti kalassa oleva metyy­lie­lo­ho­pea. Tiet­ty­jen aluei­den jär­vissä kas­vava suuri peto­kala (hauki, kuha, made) saat­taa sisäl­tää yli 1 mg/kg elo­ho­peaa. Elo­ho­peaa on run­saasti myös ravin­to­py­ra­mi­din...

 
« ℗ällitesti
•)) 0 kommenttia postaukselle Tonni kalaa = paljon elohopeaa. ↩
  1. #8965. Torstai, 29. kesäkuuta 2006 klo 18.25.50, kirjoittanut cele.
    cele

    Kor­vik­keeksi tulee napos­tel­ta­vista (=suo­raan pur­kista) ensim­mäi­senä mie­leen päh­ki­nät, jos­kin niissä saa ohessa myös mel­koi­sen mää­rän rasvaa.

  2. #8966. Torstai, 29. kesäkuuta 2006 klo 18.37.36, kirjoittanut norsis.
    norsis

    Ok, nyt tie­dän, kuka saa tehdä tästä läh­tien mun elin­tar­vi­ke­tek­nii­kan tut­kiel­mat. Luin tuota teks­tiä ihan monttu auki. Vähän dii­pa­daa­paa tuo­hon sekaan ja eikun Wor­diin asia­kir­ja­poh­jaan ja vito­nen rap­sah­taisi saman­tien ;D

  3. #8967. Torstai, 29. kesäkuuta 2006 klo 19.27.05, kirjoittanut Jani.
    Jani

    cele: Päh­ki­nät ovat kyllä tosi hyviä, mutta niissä on tosi­aan sitä ras­vaa niin rut­kasti. En minä ras­vaa kyllä ylen­mää­rin enää syö muu­toin­kaan, ettei se niin kriit­ti­nen seikka ole, mutta joku ton­ni­ka­lan tavoin mel­kein yksi­no­maan pro­teii­nia sisäl­tävä juttu on aina käte­vämpi koska sitä syö­mällä eivät muut ravin­non osat räjähdä käsiin.

  4. #8968. Torstai, 29. kesäkuuta 2006 klo 19.33.22, kirjoittanut Jani.
    Jani

    nor­sis: Täs­sä­hän pitäisi vis­siin sit­ten ruveta suun­tau­tu­maan elintarviketekniikkaan. ;)

    Oikeas­ti­han ongel­mani ei ole tuol­lai­sen tut­ki­mus­työn teke­mi­nen vaan vain moti­vaa­tion löy­tä­mi­nen sii­hen. Tässä tapauk­sessa se oli help­poa kun oli kyse omasta ter­vey­destä ja omista rak­kaista tonnikalallaherkuttelutuokioista.

  5. #8969. Torstai, 29. kesäkuuta 2006 klo 20.29.50, kirjoittanut norsis.
    norsis

    Elin­tar­vi­ke­tek­niikka on kyllä pop :) Ja juu­ri­kin tuon tapai­sista jutuista sen innos­tuk­sen tähän alaan aikoi­naan sain­kin (oli tosi­aan heti lukion jäl­keen jo mie­lessä, mutta piti tehdä se muu­ta­man vuo­den syr­jä­hyppy sil­kasta sisään­pää­se­mi­sen rie­musta). Aina kun olen ollut siitä kiin­nos­tu­nut, mitä ruoka oikeasti sisäl­tää ja sit­ten ihan siitä elin­tar­vik­kei­den kemiasta (ja on kiva päästä päteen sem­mo­silla jutuilla, mitkä ovat kai­kille arki­päi­vää, mutta kukaan ei ole tul­lut aja­tel­leeksi, miksi ruoka käyt­täy­tyy siten, kuin se käyttäytyy).

    Mutta suu­ta­rin lap­silla ei ole ken­kiä, enkä minä enää nyky­ään jaksa vapaa-aikana pereh­tyä näi­hin elin­tar­vi­ke­asioi­hin :/ Tut­kiel­mia olisi muu­ten kiva tehdä, mutta kun on pakko tehdä jotain, niin ei moti­vaa­tiota löydy. Se on kyllä kumma homma.

  6. #8970. Torstai, 29. kesäkuuta 2006 klo 21.15.18, kirjoittanut Vt.
    Vt

    Ei kan­nata lukea, hyvä mies! Se muut­taa kai­ken ter­veel­li­sen vaaralliseksi.

  7. #8971. Torstai, 29. kesäkuuta 2006 klo 22.34.33, kirjoittanut Jani.
    Jani

    nor­sis: “Tut­kiel­mia olisi muu­ten kiva tehdä, mutta kun on pakko tehdä jotain, niin ei moti­vaa­tiota löydy. Se on kyllä kumma homma.”

    Sanopa jo muuta! Opis­ke­lun pitäisi olla sel­lai­nen ihan avoin sys­teemi, jota voisi har­ras­taa ihan ins­pi­raa­tion mukaan. Vaik­kapa nyt minä voi­sin tuon mini­ju­tun lykätä sinne ja saada siitä palau­tetta ja mer­kin­nän johon­kin rekis­te­riin sit­ten kun se olisi kelvollinen.

  8. #8972. Torstai, 29. kesäkuuta 2006 klo 22.35.41, kirjoittanut Jani.
    Jani

    Vt: No siltä tuo näyt­tää, piru vie­köön! Tieto lisää tus­kaa… mutta kyl­lä­hän minä sen tiesinkin.

  9. #8973. Perjantai, 30. kesäkuuta 2006 klo 10.59.44, kirjoittanut å,å.
    å,å

    Kävi­si­vätkö kor­veik­keiksi kat­ka­ra­vut tai ken­ties jopa soi­ja­sui­ka­leet, jotka tosin täy­tyy ensin val­mis­taa. Ker­ralla soi­ja­sui­ka­leita voi kui­ten­kin hel­posti ja suh­teel­li­sen vähällä vai­valla väsätä vaikka useam­man­kin päi­vän tarpeiksi.

  10. #8974. Perjantai, 30. kesäkuuta 2006 klo 11.34.30, kirjoittanut Jani.
    Jani

    Kat­ka­ra­vut ovat hyviä, mutta niitä ei saa kovin läheltä ja kul­je­tus on ongelma (tuo­reina ne täy­ty­nee pitää vii­leinä). Sen sijaan nuo soi­ja­sui­ka­leet vai­kut­ta­vat kyllä sisäl­löl­tään oikein hyviltä ja ne men­ne­vät repussa pitem­män­kin käve­ly­mat­kan aurin­gossa. Täy­tyypä tutus­tua, kii­tos vinkistä!

  11. #8975. Perjantai, 30. kesäkuuta 2006 klo 14.23.51, kirjoittanut V..
    V.

    Enpä tiedä aut­taako, mutta tuol­laien öljy­säi­lö­tyn kalan val­mis­ta­mi­nen on itsek­kin aika help­poa - jos­kin aikaa­vie­vää ja kalai­sia resurs­seja vaa­ti­vaa puu­haa. Itse olen syö­nyt “koti­maista ton­na­ria” jo ijä­ta­jat. Mate­ri­aa­lina käy­te­tään jotain sel­laista pilk­ki­ka­la­ko­ko­luo­kan sim­pu­raa. Pik­kusii­ka­sista tulee parhaat.

    Vaik­ket nyt ala­kai­si­kaan värk­kää­mään tätä ruo­ka­la­jia, niin selos­tanpa silti kuinka se pää­piir­teis­sään val­mis­te­taan: Kalat per­ka­taan suo­let­to­miksi ja päät­tö­miksi ja sak­si­taan parin sen­tin paloiksi lasi­purk­kei­hin (2-3 desin vetoi­sia). Pur­kei­hin täy­te­tään kalaa n. 2/3 pur­kin tila­vuu­desta. Joka purk­kiin annos­tel­laan hie­man val­ko­si­pu­lia, suo­laa, tomaat­ti­py­rettä ja sit­ten kaa­de­taan päälle öljyä niin pal­jon, että kalat peit­ty­vät. Pur­kit uuniin 125 asteen läm­pöön ja kun öljy alkaa kie­hua laske läm­pöä n. 100 astee­seen. Sit­ten odo­te­taan 5-6 tun­tia, enne­kuin sam­mu­te­taan uuni ja jäte­tään pur­nu­kat uuniin jääh­ty­mään. Pur­kit umpioi­tu­vat ja jää­kaa­pissa säi­ly­tet­tynä täl­läi­nen ape säi­lyy useita kuu­kausia: avaa­ma­ton purkki hyvin­kin vuo­den. Lei­vi­nuu­nissa onnis­tuu lois­ta­vasti, kun se lämpö las­ket­tee­lee omia aiko­jaan, mutta säh­köllä minä olen nämä yleensä teh­nyt. Pit­kän val­mis­tusa­jan takia ruo­dot ja sel­kä­ran­kat peh­me­ne­vät niin, ettei niitä enää syö­dessä huo­maa ja lop­pu­tu­los on sekä pro­teii­ni­pi­toi­nen että herkullinen.

  12. #8976. Perjantai, 30. kesäkuuta 2006 klo 14.46.44, kirjoittanut Jani.
    Jani

    Jus­tiinsa tuolla resep­tillä teke­vät poh­joi­sen­ko­tona kala­säi­ly­kettä, olen siis syö­nyt sitä ja se on ihan per­ke­leel­li­sen hyvää. Hau­esta teh­tynä siinä kyllä on elo­ho­peata kanssa mutta sii­asta tai muista ei-petokaloista teh­tynä sitä ilmei­sesti kes­täisi syödä vaikka sen kilon vii­kossa (0,1 mg/kg “Kalaa kah­desti vii­kossa” -esit­teen mukaan).

  13. #8977. Perjantai, 30. kesäkuuta 2006 klo 21.34.08, kirjoittanut veloena.
    veloena

    Rae­juusto? Kaikki tun­te­mani ei-vegaaniset tans­si­jat mät­tä­vät sitä kilo­kau­palla. Siinä on mai­don tyy­dyt­ty­nyttä ras­vaa­kin vain pari prosenttia.

    Soi­ja­rou­heesta saa kyllä hel­posti saf­kaa: keit­te­lee tomaat­ti­mu­hen­nok­sessa viisi minuuttia.

    Kai­kissa pro­teii­ni­ruoissa on kyllä omat eet­ti­set ongel­mansa. Huooh.

  14. #8978. Perjantai, 30. kesäkuuta 2006 klo 21.42.31, kirjoittanut Jani.
    Jani

    Rae­juus­toa minä­kin mätän, jos nyt en kilo­kau­palla, niin kui­ten­kin siinä mää­rin jo nyt, ettei sillä ton­ni­ka­laa kor­vaa kyl­läs­ty­mättä. Soi­ja­rou­het­ta­kin löy­tyy kaa­pista, mutta aina­kin tuossa Soy­Upin rou­heessa on se ongelma että siinä on pro­teii­nin ohella rut­kasti hii­li­hy­draat­tia, joten sitä ei illalla kan­nata syödä. Mutta löy­sin noita å,å:n mai­nit­se­mia soi­ja­sui­ka­leita tänään kau­pasta, pitää kokeilla niitä tomaat­ti­mu­hen­nok­sen kanssa. Se nimit­täin kuu­los­taa herkulliselta.

  15. #8979. Perjantai, 30. kesäkuuta 2006 klo 23.07.54, kirjoittanut å,å.
    å,å

    Soi­ja­sui­ka­lei­den maus­ta­mi­nen on kyllä jon­kin­lai­nen oma tai­teen­la­jinsa, josta olen itse­kin vasta nyt alka­nut päästä hie­man jujulle. Suo­sit­te­len kas­vis­lie­mi­kuu­tion ja run­saan soi­ja­kas­ti­ke­mää­rän (siis oikeasti niin ison lorauk­sen, että vesi vär­jäy­tyy jos­sain mää­rin tum­maksi) lisää­mistä kei­tin­ve­teen. Keit­tä­mi­sen jäl­keen sui­ka­leita voi sit­ten vaik­kapa pais­tella pie­nessä til­kassa öljyä, johon on sekoi­tettu vapaa­va­lin­tai­sia maus­teita. Toi­nen vaih­toehto on sui­ka­lei­den mari­nointi, johon löy­tyy var­maan vink­kejä googlettamalla.

  16. #8980. Lauantai, 1. heinäkuuta 2006 klo 13.26.38, kirjoittanut Jani.
    Jani

    Kii­tok­sia vin­keistä. Tuo veloe­nan mai­nit­sema tomaat­ti­mu­hen­nos jäi pää­häni kum­mit­te­le­maan niin etten ilmi­sel­väs­ti­kään pääse siitä ennen kuin olen kokeil­lut sitä. Jospa ne sui­ka­leet saisi ime­mään itseensä tomaat­ti­me­hua johon sii­hen puo­les­taan on imey­ty­nyt val­ko­si­pu­lia… :9

  17. #8981. Keskiviikko, 18. lokakuuta 2006 klo 23.50.02, kirjoittanut Jani.
    Jani

    JAMA Vol. 296 No. 15, Octo­ber 18, 2006: Fish Intake, Con­ta­mi­nants, and Human Health - Eva­lua­ting the Risks and the Bene­fits (Via Verk­ko­uu­ti­set)

Tämän postauksen kommentointi on suljettu.

  • kesäkuu 2012
  • toukokuu 2012
  • huhtikuu 2012
  • maaliskuu 2012
  • helmikuu 2012
  • tammikuu 2012
  • joulukuu 2011
  • marraskuu 2011
  • lokakuu 2011
  • syyskuu 2011
  • elokuu 2011
  • heinäkuu 2011
  • kesäkuu 2011
  • toukokuu 2011
  • huhtikuu 2011
  • maaliskuu 2011
  • helmikuu 2011
  • tammikuu 2011
  • joulukuu 2010
  • marraskuu 2010
  • lokakuu 2010
  • syyskuu 2010
  • elokuu 2010
  • heinäkuu 2010
  • kesäkuu 2010
  • toukokuu 2010
  • huhtikuu 2010
  • maaliskuu 2010
  • helmikuu 2010
  • tammikuu 2010
  • joulukuu 2009
  • marraskuu 2009
  • lokakuu 2009
  • syyskuu 2009
  • elokuu 2009
  • heinäkuu 2009
  • kesäkuu 2009
  • toukokuu 2009
  • huhtikuu 2009
  • maaliskuu 2009
  • helmikuu 2009
  • tammikuu 2009
  • joulukuu 2008
  • marraskuu 2008
  • lokakuu 2008
  • syyskuu 2008
  • elokuu 2008
  • heinäkuu 2008
  • kesäkuu 2008
  • toukokuu 2008
  • huhtikuu 2008
  • maaliskuu 2008
  • helmikuu 2008
  • tammikuu 2008
  • joulukuu 2007
  • marraskuu 2007
  • lokakuu 2007
  • syyskuu 2007
  • elokuu 2007
  • heinäkuu 2007
  • kesäkuu 2007
  • toukokuu 2007
  • huhtikuu 2007
  • maaliskuu 2007
  • helmikuu 2007
  • tammikuu 2007
  • joulukuu 2006
  • marraskuu 2006
  • lokakuu 2006
  • syyskuu 2006
  • elokuu 2006
  • heinäkuu 2006
  • kesäkuu 2006
  • toukokuu 2006
  • huhtikuu 2006
  • maaliskuu 2006
  • helmikuu 2006
  • tammikuu 2006
  • joulukuu 2005
  • marraskuu 2005
  • lokakuu 2005
  • syyskuu 2005
  • elokuu 2005
  • heinäkuu 2005
  • kesäkuu 2005
  • toukokuu 2005
  • huhtikuu 2005
  • maaliskuu 2005
  • helmikuu 2005
  • tammikuu 2005
  • joulukuu 2004
  • marraskuu 2004
  • lokakuu 2004
  • syyskuu 2004
  • elokuu 2004
  • heinäkuu 2004
  • kesäkuu 2004
  • toukokuu 2004
  • huhtikuu 2004
  • maaliskuu 2004
mummila »
  • Uutiset
  • Nuudelisoppa
  • Marginaali
  • Janin kommentit
  • Wiki
marginaali uses the ubudu theme. HTML5-powered by WordPress 3.5.1.
Creative Commons CC0 1.0 Universal License.
Tietosuojakäytäntö