marginaali

Mitä minulle kuuluu?

#2851. Maanantai, 28. huhtikuuta 2008 klo 9.37.55, kirjoittanut Jani.

Reilu puoli vuotta sit­ten itse itsel­leni kasaa­mani vel­vol­li­suu­det oli­vat syö­neet minut lop­puun. Päi­vä­kir­jai­lun lisäksi lope­tin kun­toi­lun (satun­naista, enti­seen ver­rat­tuna kui­ten­kin har­vi­naista lenk­kei­lyä lukuu­not­ta­matta), ja koska en enää syö­nyt kas­vaak­seni, pää­tin syödä kutis­tuak­seni. Olen­kin onnis­tu­nut hävit­tä­mään jon­kin ver­ran yli­mää­räistä ras­vaa. Samalla on tie­tysti sula­nut isot mää­rät lihasta. #

Viime aikoina olen taas aloi­tel­lut kevyttä pyö­räi­lyä ja pai­non­nos­te­lua. Tällä het­kellä sen tar­koi­tuk­sena on lähinnä toi­mia totut­te­luna, lopul­li­sen lihas­sur­kas­tu­mi­sen estä­jänä ja mie­lia­lan­ko­hot­ta­jana. Vii­mek­si­mai­nit­tu­kin tun­tuu taas näin pit­kän tauon jäl­keen lii­kun­nan avulla onnis­tu­van. #

Käyn edel­leen pari ker­taa kuussa mie­len­ter­veys­toi­mis­tossa sai­raan­hoi­ta­jan jut­tusilla. Olen oppi­nut ymmär­tä­mään tera­pian meka­nis­mia saa­des­sani todis­taa sen toi­mi­mista omalla koh­dal­lani. En ole paran­tu­nut, mutta olen saa­nut ava­tuksi joi­tain pääs­säni olleita umpi­sol­muja, ja toi­voi­sin kyke­ne­väni sii­hen ja saa­vani tehdä sitä myös jat­kossa. #

Seu­rus­te­len edel­leen, asun edel­leen Kel­tin­mäessä ja haen edel­leen asun­toa. #

Olen pyyh­ki­nyt Win­dows XP -osion tie­to­ko­neeni kiin­to­le­vyltä ja ryh­ty­nyt maailmanparantaja-Linux-nörtiksi. Olen samalla huo­man­nut kiin­nos­tu­neeni yksi­tyi­syy­den var­je­luun liit­ty­västä tek­no­lo­giasta, kuten sala­sa­noista ja salaus­me­ne­tel­mistä. #

Uutis­ten ja poli­tii­kan seu­raa­mi­nen tun­tuu minusta edel­leen­kin lähes päi­vit­täin yhtä miel­lyt­tä­vältä kuin lasin­si­ru­jen syö­mi­nen. Jota en pysty lopet­ta­maan. #

Kat­se­len Heisei-kauden Godzilla-elokuvia joka päivä, uudes­taan ja uudes­taan. #

•)) 0 kommenttia postaukselle Mitä minulle kuuluu?. ↩
  1. #12539. Maanantai, 28. huhtikuuta 2008 klo 15.06.28, kirjoittanut Vt.
    Vt

    Ker­ron asi­aan liit­ty­mättä hupai­san anekdootin.

    Viime vii­kon kes­ki­viik­kona minä olin mm. hyvin huma­lassa. Muis­ti­ku­vani ovat haja­nai­set, mutta muis­tan väläh­dyk­sen­omai­sesti sel­lai­sen tapah­tu­man, jossa istun tak­sin etu­pen­killä koti­kar­ta­noni edessä, kai­ve­len tas­ku­jani ja totean jäme­rällä ja mah­ti­pon­ti­sella äänellä: “Öö vtuu mulei oo rahaa oho.”

    Tästä eteen­päin kaikki on taas pelk­kää tum­man­hyök­kää­vää usvaa. Tas­kuis­tani tahi lom­pa­kosta ei puutu mitään, joten ilmei­sesti en ole anta­nut mitään kus­kille pan­tiksi. Tänään töissä mie­leeni juo­lahti jos­ta­kin hämärä mie­li­kuva siitä, että oli­sin luvan­nut mak­saa maa­nan­taina - siis tänään - ruh­ti­naal­li­sesti, koska saan pal­kan. Ja koska minä olen huma­lassa ante­lias mies, kyse saat­taisi olla esi­mer­kiksi sadasta eurosta, munuai­sesta tai vastaavasta.

    Töistä kotiin tul­les­sani puhe­li­meni soi. Numero oli minulle outo, ja tajusin heti kyseessä ole­van nyt äkäi­nen tak­sia­sia­mies, joka perää minulta saa­ta­vi­aan. Koska samassa työ­kyy­dissä kul­kee mui­ta­kin, en keh­dan­nut vas­tata ja alkaa seli­tellä asiaa. Niin, Sone­ran Find-palvelu ei nume­roa löytänyt.

    Vii­mei­senä oljen­kor­te­nani google­tin heti kotiin pääs­tyäni tuon nume­ron: 0207292398 ja juma­lauta! Arvaa mikä pos­taus oli heti ensim­mäi­senä hakutuloksena!

    Tämä on luul­ta­vasti pisin ja eni­ten sydä­mestä, per­nasta tai mak­sasta kir­joi­tettu kom­mentti, jonka kuu­naan olen kenen­kään blo­giin pos­tan­nut. Kii­tok­sia sinulle tästä, Jani. (Eikö tämä jos jokin muu­ten todista sen, että blo­git ovat aina­kin mil­joo­na­sa­ta­tu­hatta ker­taa tär­keäm­piä kuin sano­ma­leh­det ja muu perin­tei­nen media?)

  2. #12540. Maanantai, 28. huhtikuuta 2008 klo 15.12.22, kirjoittanut Jani.
    Jani

    Niin kuin tuon mer­kin­nän perässä ole­vat kom­men­tit­kin pal­jas­ta­vat, se on yksi tämän blo­gin suo­si­tuim­mista sivuista ewa. Jos minulla olisi viit­se­liäi­syyttä, perus­tai­sin haku­ko­neop­ti­moi­dun sivus­ton pel­käs­tään noi­den kau­pus­te­li­joi­den nume­roi­den pal­jas­ta­mista var­ten. Se toi­misi wiki-periaatteella, eli kuka tahansa voisi lisätä sinne nume­ron ja tie­don siitä mitä sieltä kau­pat­tiin. Voi vel­jet, vähänkö alkaisi taas raas­tupa kut­sua sen jälkeen!

Tämän postauksen kommentointi on suljettu.