#

Oikeas­taan ensim­mäistä ker­taa tässä edes­säni on nyt ihan tyhjä teks­ti­kenttä. Tar­koi­tan, että ava­sin sen nyt ensim­mäistä ker­taa “joka päivä kir­joit­ta­mista” -pro­jek­tini (pro­ses­sini?) alet­tua niin, ettei minulla ollut val­miina mitään aja­tuk­sia, joista aion kir­joit­taa. Muka­vaa, ettei tämä sil­ti­kään tunnu yhtään ahdis­ta­valta, vaan tun­nen sen sijaan vain sen tyh­jän pape­rin hui­kean poten­ti­aa­lin, josta muis­taak­seni jos­kus olen kir­joit­ta­nut­kin (en löy­tä­nyt sitä kyllä tähän). #

Omaan näp­päi­mis­töön syn­tyy nor­maa­listi ajan myötä hyvin intiimi suhde. Sor­met sopeu­tu­vat näp­päin­ten sijain­tei­hin niin vah­vasti, että sen jäl­keen on kovin vai­keaa kir­joit­taa vähän­kään toi­sen­lai­sella näp­päi­mis­töllä. Tämän nykyi­seni, Logi­tec­hin Ultra-Flatin kanssa näin ei kui­ten­kaan ole käy­nyt. #

Lit­tey­destä pidän, se myön­net­tä­köön, sii­hen opin jo edel­li­seni, ihas­tut­ta­van siron ja pie­nen, sini­heh­kui­sen Packard-Bell -näp­pik­sen kanssa. Mutta voi tämän Logi­tec­hin näp­päin­ten sijoit­te­lua! Page Down ja Page Up ovat Alt Gr -näp­päi­men ja oikean­puo­lei­sen Ctrl-näppäimen välissä. Eivät ne sinne kuulu! Ne kuu­lu­vat kir­jai­mis­ton ja nume­ro­näp­päi­mis­tön väliin, eril­li­seen saa­rek­kee­seen yhdessä Home-, End-, Insert- ja Delete-näppäimien kanssa! #

Siitä eril­lis­saa­rek­keesta puheen ollen, suun­nit­te­lija on tätä kom­pak­tia näp­pistä luo­des­saan eli­mi­noi­nut sen saa­rek­keen koko­naan. Insert ja Delete on siir­retty funk­tio­näp­päin­ri­vin jat­keeksi, Home ja End nume­ro­näp­päi­mis­tön päälle. Sitä luu­lisi, että jos kerta sor­met voi­vat oppia näp­päin­ten sijoit­te­lun vaikka se olisi tar­koi­tuk­sel­li­sen han­ka­laksi tehty (QWERTY), niin ne voi­si­vat ajan kanssa oppia minkä tahansa jär­jes­te­lyn, mutta ei. Vuo­sia tätä näp­päi­mis­töä olen pau­kut­ta­nut, ja vie­lä­kin minun täy­tyy kään­tää katse alas sor­miin aina, kun tar­vit­sen noita nor­maa­listi eril­lis­saa­rek­kees­taan löy­ty­viä näp­päi­miä. #

Aina­kin minun käy­tös­säni pal­jon toi­mi­vampi rat­kaisu oli se edel­li­sessä näp­päi­mis­tössä tehty eril­li­sen nume­ro­näp­päi­mis­tön eli­mi­nointi. Sille minulla ei ole mitään käyt­töä. #

Tuon nor­maa­li­si­joit­te­lusta poik­kea­vien näp­päin­ten hakuses­sao­le­mi­sen nyt vielä joten­kin ymmär­tää. Joten­kin ne ovat kui­ten­kin lisäksi onnis­tu­neet Logi­tec­hillä teke­mään tästä kir­jai­mis­tos­ta­kin sel­lai­sen, että tuon tuos­ta­kin sor­meni aset­tu­vat koko­nai­sen näp­päi­men ver­ran oikeasta pai­kasta sivuun, ja kir­joi­tan esi­mer­kiksi että “kpta­lom” kun pitäisi kir­joit­taa “jota­kin”. Surul­lista kyllä, olen tämän takia nykyi­sin enem­män koto­nani vie­rai­den näp­päi­mis­tö­jen äärellä kuin omal­lani. #

Niinpä, toi­sin kuin nor­maa­listi, minun ei tule tätä näp­päi­mis­töä ikävä sit­ten kun tästä aika jät­tää ja on han­kit­tava uusi, jossa näp­päi­met ovat taas vähän eri pai­koissa. Täy­tyy vain toi­voa, etten ennätä oppia tämän näp­päi­mis­tön näp­päin­si­joit­te­lua vielä sii­hen­kään men­nessä, koska miten hel­ve­tissä sitä sit­ten enää oppii takai­sin nor­maa­li­näp­päi­mis­tölle? Vaikka turha tai­taa olla se pelko, sen ver­ran kauan tämän kanssa on jo tul­lut tapel­tua että eikö­hän tuolle olisi jo oppi­nut jos olisi oppiak­seen. #

 # Oikeas­taan ensim­mäistä ker­taa tässä edes­säni on nyt ihan tyhjä teks­ti­kenttä. Tar­koi­tan, että ava­sin sen nyt ensim­mäistä ker­taa “joka päivä kir­joit­ta­mista” -pro­jek­tini (pro­ses­sini?) alet­tua niin, ettei minulla ollut val­miina mitään...