«  |  »

Annansilmä

  • tiistai, 24. marraskuuta 2009 klo 16.14 | Jani

Vasem­malla kädel­lään hän oli tar­rau­tu­nut pöy­dän­lai­taan, ja hän puristi sitä sor­mil­laan rys­ty­set luun­val­koi­sina. Siitä ja anka­raa kes­kit­ty­mistä kuvas­ta­vasta ilmeestä hänen olisi voi­nut pää­tellä aja­van pans­sa­ri­vau­nua oikeal­laan, mutta sen sijaan hän haa­ru­koi­kin suu­hunsa peru­noita. Hänen tapansa syödä oli aluksi jär­kyt­tä­nyt Annan­sil­mää, ja vie­lä­kin Annan­silmä huo­masi näinä tuo­kioina häm­mäs­te­le­vänsä mitä ihmettä hän oikein teki täl­lai­sessa suhteessa.

Minä haluan avio­eron, Annan­silmä sanoi kylmästi.

Mies tuhahti hal­vek­suen, vil­kai­se­mat­ta­kaan, ja jat­koi syö­mistä. Se oli hei­dän leikkinsä.

Illalla olisi seksiä.

  1. Carmabal

    Alko pelot­taa

  2. Carmabal

    Tää oli muu­ten myös hyvin hyvin Ugus­mai­nen kirjoitus!

  3. Jani

    Niin minus­ta­kin, muka­vaa että huo­ma­sit sen!

  4. Carmabal

    sus­ta­han vois nääs keh­key­tyä jon­kin­sor­tin kir­jai­lija nyt näit­ten vii­me­ai­kois­ten runo­suo­ni­sy­käh­dyk­sien perus­teella! Ehkä kan­nat­taa kokeilla?

  5. Jani

    Heh, no jon­kin sor­tin kir­jai­lija kyllä var­maan… sel­lai­sen sor­tin, että tus­kin itse haluai­sin kir­jo­jani lukea.

論評する！