Näin tois­sayönä unta eep­pi­sestä sar­ja­mur­haa­jasta, joka aloitti toi­min­tansa jos­kus Viiltäjä-Jackin aikoina ja hie­man saman­lai­sella modus ope­ran­dilla, mutta joka valitsi uhreik­seen taval­li­sia tai pikem­min­kin jopa ylä­luok­kai­sia nai­sia pros­ti­tuoi­tu­jen sijaan. Eep­pi­sen tästä vei­kosta teki se, että hänestä sai alkunsa saman­lais­ten sar­ja­mur­haa­jien sarja: aina enti­sen kuol­tua ilmaan­tui seu­raaja, joka ei ollut vain huono jäl­jit­te­lijä, vaan yhtä pätevä kuin esi­ku­vansa. Seu­ra­sin unessa tätä sar­ja­mur­haa­jien kat­kea­ma­tonta ket­jua ensim­mäi­sestä aina nyky­päi­viin saakka, ja lopussa olin jo sit­ten itse­kin mukana tapah­tu­missa. #

Mur­haa­jan sur­ma­töi­hin liit­tyi aina äänimerkki: kis­san ääntä muis­tut­tava nau­kaisu ja sen jäl­keen kor­kin avaa­mi­sen ääntä muis­tut­tava pok­sah­dus. Säi­käh­din aina aivan hel­ve­tisti kun kuu­lin sen äänen unes­sani. Tämä oli siis ihan kun­non pai­na­jai­nen. #

Jos­sain vai­heessa mur­haaja piti uhri­aan rau­nio­ta­lossa, jossa olen käy­nyt jois­sain muis­sa­kin unissa. Tässä on sen talon poh­ja­piir­ros: #

 #

Talon sei­nät on tehty kivestä, mitään eris­teitä siinä ei ole. Se on autioi­tu­nut jo ajat sit­ten, sen lat­tialla lai­neh­tii vesi (talon pohja on upon­nut maan­pin­nan ala­puo­lelle) eikä kat­toa enää ole. Ikku­noita on vain kaksi pientä rei­kää yhdessä pää­dyssä, ovi­aukko on nii­den vie­rei­sellä sei­nällä. #

Näin tois­sayönä unta eep­pi­sestä sar­ja­mur­haa­jasta, joka aloitti toi­min­tansa jos­kus Viiltäjä-Jackin aikoina ja hie­man saman­lai­sella modus ope­ran­dilla, mutta joka valitsi uhreik­seen taval­li­sia tai pikem­min­kin jopa ylä­luok­kai­sia nai­sia pros­ti­tuoi­tu­jen sijaan. Eep­pi­sen tästä...