Näin unta, että Jeremy Bret­tin habi­tus oli skan­nattu Sher­lock Hol­me­sin seik­kai­luista tie­to­ko­neelle, ja hah­molla oli luotu uusi Holmes-seikkailu, jossa kon­nana oli vas­taa­valla tavalla Heath Led­ge­rin tul­kin­nan poh­jalta luotu Jokeri. Jäl­kim­mäi­nen tosin oli tyy­li­telty koko­naan oman­lai­sek­seen hah­moksi, eli se ei enää juu­ri­kaan muis­tut­ta­nut Led­ge­rin­kään oma­laa­tuista esi­tystä, vaan oli pal­jon vähem­män humo­ris­ti­nen ja enem­män psy­ko­paat­ti­nen sekä fyy­si­sesti mas­ku­lii­ni­sempi. #

On tie­tysti vain ajan kysy­mys mil­loin täl­lai­sesta kuol­lei­den näyt­te­li­jöi­den hen­kiin­he­rät­tä­mi­sestä tulee totta. Tie­to­ko­nei­den tar­vii vain oppia etsi­mään liik­ku­vasta kuvasta ihmi­sen piir­teet kol­messa ulot­tu­vuu­dessa ja ekstra­po­loi­maan kät­köön jää­vät puo­let. Ihmi­sai­voja pal­jon vähäi­sem­mät­kin kes­kus­her­mos­tot teke­vät samaa jat­ku­vasti isom­mitta vai­keuk­sitta. Crossover-tarinoiden toteut­ta­mi­sen esteet lie­ne­vät suu­rem­mat, sillä ne ovat lähinnä talou­del­lista etu­jen­var­je­lua. Tai­tei­li­ja­vai­na­jien tapauk­sessa samat syyt ovat vain kan­nus­ti­mina, kun peri­kun­nat saa­vat uuden kei­non rahas­taa ajat sit­ten edes­men­nei­den ihmis­ten aikaan­saan­nok­silla. #

Näin unta, että Jeremy Bret­tin habi­tus oli skan­nattu Sher­lock Hol­me­sin seik­kai­luista tie­to­ko­neelle, ja hah­molla oli luotu uusi Holmes-seikkailu, jossa kon­nana oli vas­taa­valla tavalla Heath Led­ge­rin tul­kin­nan poh­jalta luotu Jokeri. Jäl­kim­mäi­nen...