Olin aiko­nut kir­joit­taa tästä jotain omaa, mutta huo­ma­sin­kin en-w:n artik­ke­lin aika hyväksi, joten kään­sin­kin sit­ten vain sen. Elä­mäni tällä het­kellä, olkaa hyvät: #

 #

Derea­li­saa­tio (toi­si­naan lyh. DR) on havait­se­mi­sen tai koke­mi­sen tila, jossa ulkoi­nen maa­ilma vai­kut­taa epä­to­del­li­selta. Oireena voi olla myös tunne siitä, että ympä­röivä todel­li­suus on vailla tun­ne­sy­vyyttä, eikä siinä tapahdu mitään spon­taa­nisti. Derea­li­saa­tio ei ole itse­näi­nen häi­riö­tila, vaan se on mui­den psy­kiat­ris­ten ja neu­ro­lo­gis­ten häi­riöi­den dis­so­sia­tii­vi­nen oire. Derea­li­saa­tio on hyvin yleistä: jopa 5 % väes­töstä kokee sitä jos­kus, ja jopa 31–66 % trau­maat­tis­ten tapah­tu­mien yhtey­dessä. Ohi­me­ne­vää derea­li­saa­tiota ilme­nee päih­tei­den käy­tön, uni­va­jeen sekä stres­sin seu­rauk­sena. #

Derea­li­saa­tio on sub­jek­tii­vi­nen koke­mus ulko­maa­il­man epä­to­del­li­suu­desta siinä missä deper­so­na­li­saa­tio on koke­musta oman itsen epä­to­del­li­suu­desta. Useim­mat läh­teet pitä­vät derea­li­saa­tiota ja deper­so­na­li­saa­tiota itse­näi­sinä ilmiöinä, mutta joi­den­kin mukaan kyse on poh­jim­mil­taan yhdestä ilmiöstä. Noso­lo­gi­sesti ilmiöi­den yhte­näi­syyttä perus­tel­laan sillä, että oireita ilme­nee useim­mi­ten tois­tensa yhtey­dessä. Filo­so­fi­sempi peruste on, ettei itsen, mui­den ja maa­il­man feno­me­no­lo­gista koke­mista voi erot­taa toi­sis­taan. #

Kroo­ni­nen derea­li­saa­tio saat­taa joh­tua taka­raivo- ja ohi­mo­loh­ko­jen toi­min­ta­häi­riöstä. #

Derea­li­saa­tiossa hen­kilö voi kokea havait­se­mansa asiat elot­to­mina, vailla nii­hin yleensä liit­ty­vää tun­ne­la­tausta. Läheis­ten ihmis­ten tun­nis­ta­mi­sen herät­tä­mät tun­ne­reak­tiot saat­ta­vat olla mer­kit­tä­vän latis­tu­neita. Déjà vun ja jamais vun koke­muk­set ovat taval­li­sia. Tutut pai­kat saat­ta­vat vai­kut­taa vie­railta, kum­mal­li­silta, epä­to­del­li­silta. Hen­kilö voi kokea maa­il­man ikään kuin dolly zoo­min lävitse. Havin­non poik­kea­vuus saat­taa kat­taa myös kuulo-, maku- ja hajuais­tin. #

Derea­li­saa­tiota ilme­nee usein pak­koa­ja­tus­ten yhdey­dessä. Se voi pak­koa­ja­tus­ten herät­tä­män ahdis­tu­nei­suu­den kanssa olla tie­dos­ta­ma­tonta, ja puh­jeta tie­toi­suu­teen esi­mer­kiksi vasta paniik­ki­koh­tauk­sen myötä. Oire voi täl­löin herät­tää koki­jas­saan pel­koa sen syistä, sillä derea­li­saa­tiota voi sen jär­kyt­tä­vyy­den takia olla vai­kea miel­tää pel­käs­tään ahdis­tu­nei­suu­desta joh­tu­vaksi. Sen sijaan ihmi­nen saat­taa kuvi­tella derea­li­saa­tion joh­tu­van jos­tain vaka­vam­masta syystä, mikä puo­les­taan saat­taa pahen­taa ahdis­tu­nei­suutta ja sen myötä taas derea­li­saa­tion koke­mista. #

Derea­li­saa­tiosta kär­si­vät kuvaa­vat koke­vansa ulko­maa­il­man ikään kuin se olisi televisio-ohjelmaa tai elo­ku­vaa. Tämän ja mui­den vas­taa­vien tun­tei­den seu­rauk­sena kroo­ni­sesti derea­li­soi­tu­nut ihmi­nen saat­taa vie­raan­tua lähei­sis­tään. #

Derea­li­saa­tio voi kyt­key­tyä epi­lep­si­aan, eri­tyi­sesti ohi­mo­loh­koe­pi­lep­si­aan, migree­niin sekä lie­viin pään vam­moi­hin. Alen­tu­nut tun­ne­rea­gointi havain­toon saat­taa joh­taa havai­tun koke­mi­seen epä­to­del­li­sena. #

Derea­li­saa­tio saat­taa myös olla epä­suora seu­raus tasa­pai­noais­tin häi­riöistä kuten sisä­kor­va­tu­leh­duk­sesta tai ves­ti­bu­laa­ri­neu­ro­nii­tistä. Täl­löin häi­riin­ty­neen tasa­pai­noais­tin sig­naa­lien ris­ti­rii­tai­suus aiem­min opi­tun kanssa aiheut­taa ahdis­tusta, mikä ede­saut­taa derea­li­saa­tio­ko­ke­muk­sen syn­ty­mistä. Toi­sen seli­tyk­sen mukaan noradre­na­liini- ja sero­to­nii­ni­toi­min­nassa tapah­tuu tasapaino-oireiden takia muu­tok­sia, jotka val­mis­ta­vat ihmistä rea­goi­maan vaa­raan, minkä seu­rauk­sena saat­taa olla ahdis­tu­nei­suutta tai paniikki, ja edel­leen derea­li­saa­tio. #

Kan­na­bis, psy­ke­dee­lit, dis­so­sia­tiii­vit, masen­nus­lääk­keet, kofeiini, ilo­kaasu, ja niko­tiini saat­ta­vat var­sin­kin suu­rina mää­rinä aiheut­taa derea­li­saa­tion kal­tai­sia koke­musia. Derea­li­saa­tio voi myös olla alko­ho­lin tai bent­so­diat­se­pii­nin vie­roi­tusoire. #

Derea­li­saa­tiota ilme­nee myös vai­kei­den uni­häi­riöi­den ja mie­li­sai­rauk­sien kuten deper­so­na­li­saa­tio­häi­riön, epä­va­kaan per­soo­nal­li­suu­den sekä kak­si­suun­tai­sen mie­lia­la­häi­riön yhtey­dessä. #

Derea­li­saa­tiota ja deper­so­na­li­saa­tiota voi­daan aiheut­taa fysio­lo­gi­sille oireille altis­ta­mi­sen mene­tel­mällä, jota käy­te­tään hoi­det­taessa paniik­ki­häi­riötä kog­ni­tii­vi­sella psy­ko­te­ra­pialla. #

Olin aiko­nut kir­joit­taa tästä jotain omaa, mutta huo­ma­sin­kin en-w:n artik­ke­lin aika hyväksi, joten kään­sin­kin sit­ten vain sen. Elä­mäni tällä het­kellä, olkaa hyvät: #  # Tämän joh­dan­nais­teok­sen käyt­töä kos­kee CC by-sa 3.0. Alla...