Eli kauan paketissaan tyhjän panttina nurkissa lojunut Pieni HöPö [Ns] otettiin ukkospilvien väistyttyä lopultakin paketistaan ja kytkettiin koneeseen.

Tämähän on niin pieni että tällä ei sitten edes CD-levyn kansia skannata, vaan lähinnä vain nuo vanhat valokuvat jotka kyllä olenkin aikonut arkistoida digitaalisesti jo pitkän aikaa.



Kun ei virta tullut USB-johdon kytkennästä, piti etsiä virtanappi. Ensin äimistelin vähän aikaa ja sitten piti nöyrtyä etsimään ohjekirja. Ja sitä piti katsoa vielä toisenkin kerran kun ensimmäisen kerran jälkeen en vieläkään löytänyt sitä nappia! Missäkö se oli? Kannen alla!



Ensimmäinen skannaus. Oho, onpa hiljainen! Käynnistää HP:n ohjelman jota opin vihaamaan jo Jannen sittemmin edesmenneen HP:n skannerin kanssa. No senpä saa onneksi pois ja skanneri toimii sen jälkeen kuin mikä tahansa kuvalaite eli levynä josta kuvat siirretään haluttuun paikkaan. SD/MMC- ja CF-paikat löytyy myös (ei ainakaan mainita CF2) eli niillekin on nyt lukijat; MemoryStick-lukijakin jos olisi vielä ollut niin Sonyn rotta olisi joutunut työttömäksi.

Kuvanlaatu ihan jees... mutta hetkinen, tämähän olikin näköjään vasta huonoimmalla laadulla (kolme astetta + tekstimoodi) - otetaanpa se paras.

Joo, nyt se jo pitää vähän ääntäkin niin että kuulee. Ei silti yhtä paha kuin tähän asti kuulemani skannerit. Sen sijaan kestää jo hirmuisen kauan eli tämä ei ole hätäisen moodi. Ups, kyllä siitä sitten tulikin tarkka!



Tiedän että tämä on virhe, mutta tässä nyt kumminkin sitten mallin vuoksi pienempään kokoon skaalattu versio tuosta koekuvasta:



Melkein jo arvaan että jonain kauniina päivänä löydän tuon kuvan raa'asti silvottuna jostain Farkin tapaisesta... no omapahan on naamani.