Peruin maanantaina syyskuussa tekemäni kiintolevyn tilauksen. Sitä ei näkynyt eikä kuulunut eikä ole mitään tietoa koska kuuluisikaan.
Harkitsin hetkisen kooltaan kaksinkertaisen mallin tilaamista, mutta se maksaisikin sitten kaksin verroin, enkä minä todellisuudessa niin isoa järjestelmälevyä usko tarvitsevani, että se kannattaisi. Sitä paitsi kun tämä SSD-päivitys kerta näin paljon lykkääntyi, olisi jo järkevintä ostaa suoraan SATA 3.0 -levy. Emolevypäivitys on sekin kohta tuloillaan, ja siinä jäisivät nuo nopeat portit tyhjän pantiksi, jos SSD tukisi vain SATA 2.0:aa.
Ivy Bridgen tuloa odottelen yhä. Näillä tietämin se ilmestyy ensi vuoden toisella kvarttaalilla, eli suomeksi sanottuna joskus maaliskuun jälkeen.
Vanhassa koneessa piisaa vielä potkua mutta tämä strateginen odottelu tuntuu silti tuskastuttavalta. Mieluitenhan sitä päivittelisi konetta tasaisesti pienissä paloissa. Mutta ainut todellinen, isompi harmituksen aihe on se, etten hankkinut toista kahden teran levyä ennen kuin niiden hinnat räjähtivät käsiin. Terasetin mukaan pula saattaa jatkua vuodenkin.