![[b]](/kuvat/b-button_30x30.png "blogi-palveluntarjoaja"){kind=small}
tosi vanhat Arkistoidut kirjoitukset.
maaliskuu 28huhtikuu 04
huhtikuu 11
huhtikuu 18
huhtikuu 25
toukokuu 02
toukokuu 09
toukokuu 16
toukokuu 23
kesäkuu 06
kesäkuu 13
kesäkuu 20
kesäkuu 27
heinäkuu 04
heinäkuu 11
heinäkuu 18
heinäkuu 25
elokuu 01
elokuu 08
elokuu 15
elokuu 22
elokuu 29
syyskuu 05
syyskuu 12
syyskuu 19
syyskuu 26
lokakuu 03
lokakuu 10
lokakuu 17
lokakuu 24
lokakuu 31
marraskuu 07
marraskuu 14
nyt
profiili Mitättömän vähän disinformaatiota minusta.
- los sin nombre:
- Jani
- emaliastia:
- jani@mummila.net
- diagnoosi:
- F32.2
- motto:
- älä usko ketään, älä usko mitään.
- aakkoset:
- onsite
Lähtemätön lähtö ja varaslähtö
Otin juuri varaslähdön jouluun syömällä kinkkua italiansalaatin ja porkkana- ja lanttulaatikon kera. Perusteluni tälle tämänpäiväiselle aterialle ovat huolestuttavan samanlaiset, kuin millä äiti perustelee omia edullisia ruokaostoksiaan: italiansalaatti oli päiväystarjouksessa, joten otin sitä, mutta sitten piti myös ostaa jotain, jonka kanssa sitä syödä, ja niinpä ostin sitten kahta eri lootaa ja kinkkusiivut päälle.
Todellinen syy oli tietysti se, että olin juuri seistä nököttänyt bussipysäkillä puoli tuntia odottamassa juuri sitä bussia, joka on toinen niistä päiväsaikaisista puoli jotakin -vuoroista, jotka eivät aja. Eli sanalla sanoen keljutti, ja tarvin lohdutusta.
Jouluinen ateria tuli siihen tarkoitukseen. Samoin kuin torttutaikina ja omenahillo ja oikea Dronningholmin lettuhillo, jonka lähi-Spar ilokseni on muiden Dronningholm-hillojen ohella lopultakin ottanut tuotevalikoimaansa entisen pelkän harmaanvärisen Spar-hillon tilalle (tai rinnalle). Nyt ei tarvi enää matkata kaupunkiin sitä hankkiakseen, niin kuin nytkin olin aikeissa, mistä syystä olin siihen pysäkille tullutkin.
(Toki minä muutakin sieltä olisin samalla reissulla ostanut, älä teilaa minua ympäristörikoksesta ihan vielä, Veloena.)
Todellinen syy oli tietysti se, että olin juuri seistä nököttänyt bussipysäkillä puoli tuntia odottamassa juuri sitä bussia, joka on toinen niistä päiväsaikaisista puoli jotakin -vuoroista, jotka eivät aja. Eli sanalla sanoen keljutti, ja tarvin lohdutusta.
Jouluinen ateria tuli siihen tarkoitukseen. Samoin kuin torttutaikina ja omenahillo ja oikea Dronningholmin lettuhillo, jonka lähi-Spar ilokseni on muiden Dronningholm-hillojen ohella lopultakin ottanut tuotevalikoimaansa entisen pelkän harmaanvärisen Spar-hillon tilalle (tai rinnalle). Nyt ei tarvi enää matkata kaupunkiin sitä hankkiakseen, niin kuin nytkin olin aikeissa, mistä syystä olin siihen pysäkille tullutkin.
(Toki minä muutakin sieltä olisin samalla reissulla ostanut, älä teilaa minua ympäristörikoksesta ihan vielä, Veloena.)
19.11. 11:23: WTF? Linja-auto-aikataululinkki viittasi osoitteeseen sitä. Korjasin.
Kommentit: 6
Lord Boredom kirjoitti...Onnittelut Pinserin TOP-100:aan pääsystä! (tosin en tiedä, oletko jo aiemminkin päässyt sinne)
16:51Jani kirjoitti...
No voihan räähkä! Justiin tänä päivänä olin tyytyväinen kun huomasin, että minähän voin ihan turvallisesti katsella tuota top 100 -listaa, koska ite olen sen ulkopuolella. Että se siitäkin ilosta sitten.
16:54Kiitos tiedosta. Kohta lisää aiheesta.
Veloena kirjoitti...
Teilaa? En minä teilaa ihmisiä, vaan ideoita... ainoa, jota jaksan kunnolla hävetä & vihata & siten teilata, olen minä itse. Äh. En minä ole vihainen ihminen ;)
18:07Jani kirjoitti...
Miksi ansaitset itse muita ankaramman arvostelun, tai, mikä vieläkin tärkeämpää, muut omaasi helpomman? Oletko esikoinen?
19:26Veloena kirjoitti...
Kyllä, olen esikoinen. Mutta ei se siitä johdu. Juttu on vaan niin, etten tunne muita tarpeeksi hyvin tietääkseni, miten heidän pitäisi toimia. Itseni ja edellytykseni tunnen. Joissain asioissa annan itselleni myös suuremmat roistomaisuusvapaudet kuin muille, koska tiedän olevani huono tietyillä osa-alueilla. En usko mihinkään universaalimoraaliin. Tai ainakin se on sitten niin epämääräinen, väljä ja mitäänsanomaton (tyyliin "älä kiduta viattomia pikkulapsia") ettei siitä vielä ole normaalien (?) käytännön tilanteiden ohjenuoraksi. Kaikista hyvistä teoista voi iloita ja saada niistä motivaatiota yrittää yhä enemmän, paremmin, tarkemmin, mutta tuomitseminen on perseestä eikä auta mihinkään. En kyllä jaksa häpeillä omia tekemisiänikään pitkään. Korkeintaan retorisesti, hetkellisesti, tunnistaen, että olinpas pöljä ja sillä siisti. Eteenpäin.
12:45Jani kirjoitti...
“Kyllä, olen esikoinen. Mutta ei se siitä johdu.”
14:54Niinhän me esikoiset haluaisimme ajatella ;)
Mutta vakavissaan, kiitos kun jaoit hieman ajatusmaailmaasi. Minusta on aina kiinnostavaa tietää, miten ihmiset, ja varsinkin valtavirran tavoista poikkeavat ihmiset omaa toimintaansa itselleen perustelevat.
Kirjoita oma kommenttisi