Lähtökohta

Minulla on DVD-levy, jolle on poltettu tiedostoja Windowsissa. Tiedostojen joukossa on sellaisia, joiden nimissä on skandinaavisia kirjaimia.

Lataan levyn tietokoneen DVD-asemaan, jolloin se liitetään tiedostojärjestelmään. Avaan levyn sisällön selailtavakseni Nautilus-tiedostoselaimella.

Ongelma

Skandinaavisia kirjaimia sisältävissä tiedostonimissä ne ovat korvautuneet kysymysmerkeillä, ja tiedostonimen perässä lukee (virheellinen merkistökoodaus). Tiedostonimen kopiointi avaamaani Pääte-ikkunaan ei toimi, jos poimin tiedoston Nautiluksen ikkunasta ja vedän ja pudotan sen Pääte-ikkunaan.

Ongelman syy

Levyä ei ole liitetty UTF-8 -merkistökoodausta käyttäen.

Ratkaisu

Muutan /etc/fstab -tiedostossa olevaa CD/DVD -asemani määrittelevää riviä. Ennen muutoksia rivi näyttää seuraavanlaiselta:

/dev/scd0  /media/cdrom0  udf,iso9660  user,noauto,exec  0 0

Lisään liittämisparametreihin merkistökoodauksen, jonka jälkeen rivi näyttää seuraavanlaiselta:

/dev/scd0  /media/cdrom0  udf,iso9660  user,noauto,exec,utf8  0 0

Otan levyn ulos DVD-asemasta, ja lataan sen sitten uudestaan sisään. Kun tämän jälkeen selaan levyn sisältöä Nautiluksella, tiedostonimissä olevat skandinaaviset kirjaimet näytetään kuten pitää, ja sellaisia sisältävien tiedostonimien kopionti Pääte-ikkunaan vetämällä ja pudottamalla toimii.

Huomautus

Tietokoneessa, johon olen asentanut Hardy Heronin siihen päivittämisen sijasta, utf8 -parametri oli fstab-tiedoston DVD-asemamäärittelyssä valmiina.

Lähtökohta

Olen asettanut /apps/gnome-screenshot/include_border -avaimen arvoksi true. Olen avannut Tomboy-muistilapun niin, että muistilappu näkyy omassa pienessä ikkunassaan. Haluan ottaa ikkunasta kuvakaappauksen, joten painan näppäinyhdistelmää Alt + Print Screen. Tallenna kuvakaappaus -ikkuna avautuu, ja sen esikatselunäkymässä on muistilappuni sisältö.

Ongelma

Muistilappikkunan kehykset eivät ole mukana kuvakaappauksessa. Haluan, että ikkunan raamit otetaan mukaan kuvakaappaukseen, kuten include_border -avaimen arvo määrää.

Ongelman syy

Se, etteivät ikkunan kehykset tule kuvaan mukaan, on ohjelmavirhe tulkinnasta riippuen joko GNOME-työpöytäympäristön kuvankaappaussovelluksessa tai sitten X-ikkunointiympäristössä.

Ratkaisu

Ratkaisua ei vielä ole. Ongelman voi kiertää kahdella eri tavalla:

• Käytän kuvakaappauksen ottamiseen pelkkää Print Screen -näppäintä Alt + Print Screen -yhdistelmän sijasta. Tällöin kaapattu kuva sisältää koko työpöytänäkymän, josta voin sen jälkeen rajata haluamani ikkunan kehyksineen esimerkiksi gThumb-kuvankatselimella.

• Käytän kuvakaappauksen ottamiseen GIMP-kuvankäsittelyä:

  1. Käynnistän GIMP-kuvankäsittelyn valitsemalla sen Sovellukset → Grafiikka -valikosta.
  2. GIMPin käynnistyttyä valitsen sen pääikkunan Tiedosto-valikossa olevasta Hanki-alivalikosta kohdan Kuvankaappaus....
  3. Valitsen avautuvasta Kuvankaappaus-ikkunasta kohdan Ota kuvankaappaus yhdestä ikkunasta ja varmistan, että siihen liittyvä kohta Sisällytä ikkunan reunat on käyttöön valittuna.
  4. Edelleen Kuvankaappausikkunassa asetan Viiveen arvoksi 5 sekuntia.
  5. Valitsen Snap-napin, jonka jälkeen otan Tomboy-muistilappuikkunan esille ennen kuin viiden sekunnin viive on kulunut loppuun. Jätän ikkunan valituksi ja odotan viiveen loppuunkulumista. Kun viive on kulunut loppuun, hiiren osoitin muuttuu ristin muotoiseksi.
  6. Osoitan muistilappuikkunan yläraamia ja painan kerran hiiren vasenta nappia.

  Tämän jälkeen kuvakaappaus muistilappuikkunasta ilmestyy käsiteltäväkseni GIMP-kuvankäsittelyn ikkunassa, josta voin tallentaa sen.

Lähtökohta

Näytönohjaimeni on Connect 3D:n valmistama, AGP-väylässä kiinni oleva Radeon 9600 -piirisarjalla varustettu All In Wonder. Olen valinnut näytönohjaimelle avoimen lähdekoodin ajurin (ati) käyttöön. Olen määritellyt ikkunointiympäristön asetuksissa EXA-kiihdytysmenetelmän käyttöönotetuksi.

Olen asentanut Second Life -pelin asentamalla secondlife-install -paketin getdeb-sivustolta. Minulla on Second Life -tili, ja olen käynnistänyt pelin ja kirjautunut onnistuneesti sisään.

Ongelma

Liikuttuani jonkin aikaa pelin virtuaalimaailmassa työpöytä lakkaa vastaamasta näppäinten painalluksiin, ja jumiutuu lukuunottamatta hiiren osoitinta, joka reagoi normaalisti hiiren liikkeisiin. Työpöydän alapaneeliin lisäämäni Järjestelmän tila -sovelma, joka näyttää suoritinkäyttöä, paljastaa, että hetkeä ennen jumiutumista suoritinkäyttö on kohonnut sataan prosenttiin.

Koska ikkunointiympäristö ei reagoi näppäimistöön, en voi käynnistää sitä uudestaan Control + Alt + Backspace -näppäinyhdistelmällä.

Ongelman syy

Toimiakseen kunnolla Second Life vaatii ATIn toimittaman suljetun lähdekoodin näytönohjainajurin.

Ratkaisu

ATIn näytönohjainajureiden asentaminen saattaisi ratkaista ongelman, mutta en ole testannut sitä. ATIn ajurit rakentuvat vielä toistaiseksi suljetulle lähdekoodille, ja haluan pitäytyä avoimelle lähdekoodille pohjautuvissa ajureissa periaatteesta. Lisäksi työpöytätehosteet vaativat toimiakseen avoimen lähdekoodin ajurit. Avoimen lähdekoodin näytönohjainajureiden kanssa toimivaa ratkaisua ei vielä ole.

Huomautuksia

• Työpöydän jumiuduttua järjestelmän alasajoon voi käyttää Linux-ytimen tunnistamaa näppäinyhdistelmää Alt + SysRq + R E I S U B. Ikkunointiympäristön uudelleenkäynnistys etäyhteyden kautta saattaisi myös tehota, mutta tätä en ole testannut.
• Second Lifen pelaaminen avoimen lähdekoodin ajureilla saattaa olla mahdollista tulevaisuudessa sikäli kuin AMD tulee lunastamaan lupauksensa avoimen lähdekoodin ajureiden toimittamisesta.

Lähtökohta

Olen korvannut GNOME-työpöytäympäristön näytönsäästäjän XScreenSaverilla.

Ongelma

Haluan, että kun painan näppäinyhdistelmää Control + Break, näyttö lukittuu.

Ratkaisu

Liitän näppäinyhdistelmän vapaavalintaiseen komentoon, ja asetan sen jälkeen komennoksi näytön lukitsevan komennon.

1. Otan esiin Asetusten muokkauksen Sovellukset → Järjestelmätyökalut -valikosta.
2. Asetusten muokkaus -ikkunassa etsin /apps/metacity/global_keybindings/run_command_1 -avaimen, ja asetan sen arvoksi <Control>Break -merkkijonon.
3. Etsin /apps/metacity/keybinding_commands/command_1 -avaimen, ja asetan sen arvoksi xscreensaver-command -lock -merkkijonon.

Kun tämän jälkeen painan näppäinyhdistelmää Control + Break, näyttö lukittuu.

Lähtökohta

Näytönohjaimeni on Connect 3D:n valmistama, AGP-väylässä kiinni oleva Radeon 9600 -piirisarjalla varustettu All In Wonder. Olen valinnut näytönohjaimelle avoimen lähdekoodin ajurit käyttöön. En ole määritellyt ikkunointiympäristön asetuksissa kiihdytysmenetelmää (AccelMethod), joten käytössä on oletuskiihdytysmenetelmä, XAA.

Työpöytätehosteet (Compiz) ovat käytössä oletusasetuksin.

Käynnistän Rytmilaatikko-musiikkisoittimen, ja panen sen soittamaan musiikkia.

Käynnistän Firefox-selaimen, ja avaan Launchpadista bugiraportin 177492, joka on pystysuunnassa varsin pitkä sivu. Tartun hiiren osoittimella selainikkunan pystyvierityspalkkiin, ja alan vierittää sivua pystysuunnassa.

Ongelma

Vierittäessäni sivun sisältöä selainikkunassa Rytmilaatikon soittama musiikki alkaa pätkiä, eli pysähdellä. Työpöydän alapaneeliin lisäämäni Järjestelmän tila -sovelma, joka näyttää suoritinkäyttöä, paljastaa, että suoritinkäyttö on koko vierityksen ajan täysillä tai lähes täysillä.

Ongelman syy

Näytönohjaimen avoimen lähdekoodin ajurissa on ohjelmavirhe, joka ilmenee suorituskyvyn heikkoutena työpöytätehosteiden ollessa käytössä silloin, kun käytetään XAA-kiihdytysmenetelmää.

Ratkaisu

Vaihdan oletuksena olevan XAA-kiihdytysmenetelmän EXA-kiihdytysmenetelmään lisäämällä /etc/X11/xorg.conf -tiedoston sisältämään Device-osioon, jossa näytönohjaimen ajuri on määritelty, seuraavat rivit:

	Option	"AccelMethod"		"exa"
	Option	"MigrationHeuristic"	"greedy"

Kun tämän jälkeen kirjaudun työpöydältä ulos ja ikkunointiympäristö käynnistyy uudestaan, kiihdytysmenetelmänä on EXA. Tällöin selainikkunan vieritys ei enää saa taustalla soivaa musiikkia pätkimään.

Huomautus

Katso myös merkintä Web-sivulla oleva Flash-elementti tekee vierityksestä hidasta.

Lähtökohta

Työpöytäni on jaettu neljään työtilaan.

Valitsen työpöydän ylälaidan paneelissa olevasta Sijainnit -valikosta kohteen Kotikansio.

Ongelma

Kotikansioni sisällön näyttävä ikkuna avataan esillä olevan työtilan sijasta sen viereisessä työtilassa. Jos siis näytössäni on kansion avaamishetkellä työtila 1, kansio avataan työtilassa 2. Ongelma koskee kaikkia tiedostoselaimen avaamia ikkunoita.

Muut ikkunat, kuten sovellukset, avautuvat toivotulla tavalla, eli kulloinkin esillä olevassa työtilassa.

Ongelman syy

Ei vielä tiedossa.

Ratkaisu

Ratkaisua ei vielä ole. Ongelman voi kiertää käynnistämällä Nautiluksen uudestaan. Nautiluksen voi sammuttaa painamalla näppäinyhdistelmää Alt + F2 ja suorittamalla avautuvasta Suorita sovellus -ikkunasta komennon nautilus -q. Sen jälkeen Nautilus käynnistetään uudelleen painamalla samaa näppäinyhdistelmää uudestaan, ja suorittamalla komento nautilus.

Huomautus

Nopeampi tapa uudelleenkäynnistää Nautilus on käyttää killall nautilus -komentoa, jolloin se sulkeuduttuaan käynnistyy uudestaan itsekseen. Tällöin yllä kuvattu ongelma ei kuitenkaan häviä.

Lähtökohta

Olen avannut Näytönsäästäjän asetukset -ikkunan valitsemalla Järjestelmä → Asetukset -valikossa olevan Näytönsäästäjä-kohdan. Näytönsäästäjä on asetettu käynnistymään oletusviiveellään (10 minuuttia). Virransäästö-napista avautuvassa Virranhallinnan asetukset -ikkunassa näytön virransäästön käynnistyminen on sekin oletusasetuksessaan, 40 minuuttia toimettomuutta. Haluan, että näytön lukitseminen tapahtuu yhtä aikaa virransäästön käynnistymisen kanssa, 40 minuuttin toimettomuuden jälkeen.

Ongelma

Näytönsäästäjän asetukset ja virranhallinnan asetukset -ikkuna eivät anna minun valita näytön lukitsemisen viivettä, vaan valittuna se käynnistyy aina yhtä aikaa näytönsäästäjän kanssa.

Ongelman syy

GNOME-työpöytäympäristön ruudunsäästäjässä ei ole tarvitsemaani ominaisuutta.

Ratkaisu

Korvaan GNOME-työpöytäympäristön ruudunsäästäjän XScreenSaver-sovelluksella, joka tarjoaa haluamani ominaisuudet.

1. Asennan Synaptic-pakettienhallinnassa xscreensaver-paketin.

2. Asetan XScreenSaverin käynnistymään kirjautumisen yhteydessä.

   1. Valitsen Järjestelmä → Asetukset -valikosta Istunnot.
   2. Istunnot-ikkunan avauduttua valitsen siitä +Lisää-napin.

   3. Uusi kirjautumisohjelma -ikkunan avauduttua täytän sen sisältämät kentät seuraavilla tiedoilla:

      Nimi	XScreenSaver
      Komento	xscreensaver -no-splash

3. Suljen GNOME-työpöytäympäristön ruudunsäästäjän asetusikkunan.
4. Lopetan GNOMEn ruudunsäästäjäsovelluksen sudo killall gnome-screensaver -komennolla.

5. Estän GNOME-työpöytäympäristön ruudunsäästäjän käynnistymisen sisäänkirjutumisen yhteydessä seuraavalla komennolla:

   gconftool-2 --type boolean -s \
   /apps/gnome_settings_daemon/screensaver/start_screensaver false

6. Asetan XScreenSaverin jäljittelemään GNOMEn ruudunsäästäjää muilta kuin näytön lukitsemisen osalta.

   1. Otan XScreenSaverin asetukset esiin valitsemalla nyt Järjestelmä → Asetukset -valikosta kohdan Näytönsäästäjä.
   2. Käynnistän näytönsäästäjän vastaamalla myöntävästi asetusikkunan avautuessa esitettävään kyselyyn XScreenSaver-palvelimen käynnistämisestä.
   3. Valitsen Tila-kohtaan liittyvästä alasvetovalikosta kohdan Blank Screen Only. Varmistan, että Käynnistä-kohtaan liittyvä aika-asetus on 10 minuuttia.
   4. Varmistan, että Lock Screen After -kohta on käyttöön valittuna. Asetan siihen liittyvän aika-asetuksen arvoksi 30 minuuttia, sillä tämä aika mitataan näytönsäästäjän käynnistymisen alkamisesta, ja haluan näytön lukkiutuvan yhteensä 40 minuutin toimettomuuden jälkeen.
   5. Avaan Lisäasetukset-välilehden, ja varmistan, että Näytön virransäästö -osiossa Virransäästö käytössä -kohta on käytössä. Valmiustilan aikaviiveeksi asetan 40, Virransäästön 50 ja Virrankatkaisun 60 minuuttia.
   6. Fading and colormaps -osiossa varmistan, että Himmennä mustaan säästäjän käynnistyessä on käyttöön valittuna.
   7. Suljen XScreenSaverin asetusikkunan.

Tämän jälkeen näytönsäästäjä toimii haluamallani tavalla.

Omien tiedostojen järjestely kiintolevylle on useimmille tuttu logistinen ongelma, jonka ratkaisutapa lienee kullekin hyvin ominainen. Minä tallennan nykyisin lähes kaiken työpöydälläni oleviin kansioihin. Työpöydällä vallitseva kansiojako näyttää tältä:

• Yksityiset
• Ei-vapaat
• Vapaat
• Työn alla
• Arkisto

Arkistoa lukuunottamatta nämä kaikki ovat aitoja hakemistoja, eli tiedostoja kotihakemistoni juuressa olevan Työpöytä-hakemiston alla.

Varsinainen pyhä kolmijako tässä päätasolla on jako Yksityisiin, Vapaisiin ja Ei-vapaisiin. Nimensä mukaisesti Yksityiset pitää sisällään kaikki visusti yksityisinä pidettävät tiedostot. Ei-vapaat/Vapaat -jako puolestaan perustuu siihen onko tiedosto vapaasti käytettävissä ja edelleen jaettavissa. Vapaat sisältää siis julkisomaisuutta ja copyleft-kamaa, jota voi käyttää ja jaella esimerkiksi netissä huoletta.

Näiden kolmen sisällön olen edelleen jakanut mediatyypin mukaan seuraaviin alihakemistoihin:

• Asiakirjat
• Kuvat
• Musiikki
• Video
• Muut

Kuten näkyy, nimen monikkoudessa häilyn kahden välillä. Sen suhteen minulla on täysin subjektiivisena periaatteenani se, miltä kukin sana yksikössä ja monikossa maistuu. Esimerkiksi Musiikki kuulostaa paremmalta kuin Musiikit, Video paremmalta kuin Videot (joka assosioituu mielessäni vahvasti VHS-nauhuriin), mutta Kuvat taas paremmalta kuin Kuva.

Musiikin ja Videon keskinäinen suhde on pikemminkin käytännön sanelema kuin ontologisesti perusteltu. Korvaisin Musiikin kovin mielelläni Äänellä, mutta kokemuksesta tiedän, että näin nimetty kansio sisältäisi kuitenkin loppujen lopuksi vain sen Musiikki-alikansion. Äänitiedostot, jotka eivät sisällä musiikkia, ovat työpöydälläni niin harvinaisia, että olen nostanut Musiikin suoraan Videon rinnalle, ja aion sysätä mahdolliset ei-musiikilliset äänitiedostot Muut-luokan alle yhdessä muiden sekalaisten mediatyyppien sekä kokoelmien kanssa.

Mikäli Video sisältäisi satunnaisten videoleikkeiden lisäksi vain yhtä tiettyä formaattia, kuten vaikkapa Elokuvia, voisi sen nostaa Videon tilalle Musiikin rinnalle, ja sysätä Videoleikkeet ei-musiikillisten äänitiedostojen tavoin Muut-luokkaan. Elokuvien lisäksi Video sisältää kuitenkin myös Televisio-ohjelmia, joten yhdessä Videoleikkeiden kanssa niitä on jo kolme, mikä tekee Videon itsenäisyydestä mielestäni pragmaattisesti perustellun ratkaisun.

Mediatyyppijaottelu ei ole sikäli täysin ehdotonta, että esimerkiksi pakatut asiakirjat, joiden avaamiseen siis tarvitaan ensisijaisesti pakkauksen purkava ohjelma eikä asiakirjojenlukuohjelma, luokittelen Asiakirjoiksi. Sen sijaan esimerkiksi kuvatiedostoksi skannattuja asiakirjoja en kykene luokittelemaan samoin, vaan hyytävästä epävarmuudentunteesta huolimatta olen ainakin vielä tähän saakka luokitellut ne Kuviksi.

Mikäli tiedostoja ei ole yhteensä kovin monta, sijoitan ne suoraan mediatyyppikansion juureen. Tarvittaessa jaottelen sisältöä kuitenkin edelleen uusiin, ad-hoc -alikansioihin. Ainoa vakio tällä tasolla on Muut-kansio muihin luokkiin sopimattomia tiedostoja varten.

Palataanpa takaisin työpöydälleni. Siellä sijaitseva Arkisto on pikakuvake, joka viittaa /mnt/Arkisto -hakemistoon, jonne olen liittännyt kakkoskiintolevyni. Arkistoon menee kaikki sellainen kama, minkä olen jo kertaalleen polttanut optiselle levylle. Esimerkiksi musiikkihan on sellaista, että siitä on käytännöllistä pitää kopioita kiintolevyllä vielä irtolevyille polttamisen jälkeenkin. Hätätapauksessa (tyypillisesti tilanpuutteen iskiessä) Arkiston voi kuitenkin pyyhkäistä vaikka kokonaan tyhjäksi.

Arkiston sisäinen jaottelu noudattaa työpöydän päätason keskeisintä kolmijakoa (Yksityiset, Vapaat ja Ei-vapaat), sekä näiden sisäistä jakoa mediatyypin mukaan, sillä sen sisältö on työpöydältä sellaisenaan Arkistoon siirrettyä. Arkisto on siis nimensä mukaisesti arkistoitua työpöydän sisältöä.

Työn alla on nimenä kankea, mutta kuvaavampaakaan en toistaiseksi ole keksinyt (esimerkiksi Työt olisi harhaanjohtava). Tähän hakemistoon tuuppaan tavaran, jota en vielä ole ehtinyt tai viitsinyt jaotella Yksityisiin, Vapaisiin ja Ei-vapaisiin, sekä lisäksi työpöytäympäristössä väliaikaisesti pyörittelemäni tiedostot. Työn alla -kansion sisältä löytyy yllä listatun kaltainen mediatyyppijako, sillä mediatyyppiä ei yleensä uutta tiedostoa tallennettaessa tarvitse miettiä.

Olen luonut lisäksi työpöydälleni mediatyyppien mukaan nimetyt linkit, jotka vievät Työn alla -kansion alla oleviin, vastaavannimisiin kansioihin. Sisääntulevat tiedostot on helppo paiskoa niihin odottelemaan myöhemmin tapahtuvaa, tarkempaa lajittelua.

Vielä tänä aamuna olin varma siitä, että ohjelman pääikkunan sulkemisnapin valitsemisen tulee sammuttaa ohjelma riippumatta siitä, onko ohjelmalla ilmoitusaluekuvaketta vai ei. Ajattelin, että sellaisen ohjelman, joka haluaa tarjota käyttäjälle mahdollisuuden sulkea sen pääikkuna sammuttamatta itse ohjelmaa, tulee tehdä niin vain erillisen valitsimen kautta. Tyypillinen esimerkki tällaisesta erillisvalitsimesta on Tiedosto-valikossa oleva Pienennä-kohta.

Sitten luin Launchpadissa tästä aiheesta käytyä keskustelua, joka pyörii Rytmilaatikon pääikkunan sulkunapin ympärillä. Tämän kirjoitushetkellä Rytmilaatikko toimii niin kuin yllä mainostin vielä aiemmin vankkumattomasti uskovani ohjelmien pitävänkin toimia. Nähtävästi se on jossain vaiheessa toiminut toisinkin. Jotkut käyttäjät haluaisivat palata entiseen käytäntöön, ja yllätyin huomatessani pitäväni joitakin näiden käyttäjien argumentteja varsin pätevinä.

Olin ajatellut, että ohjelman pääikkunan sulkemisnapin tehtävä on sammuttaa ohjelma, ja niinpä tästä käytännöstä poikkeaminen rikkoo napin toiminnallisuuden. Mutta mikäli luen vastustajien argumentteja oikein, heidän tulkintansa on, että ikkunan kuin ikkunan sulkemisnapin tehtävä on sulkea ikkuna, eikä sen takia ole johdonmukaista, jos sulkemisnappi sulkee ohjelman silloin, kun sen graafisena ilmentymänä näytöllä on ikkunan lisäksi ilmoitusaluekuvake. Huomasin oman kantani alkavan horjua, kun en ainakaan ihan suoralta kädeltä kyennyt tyrmäämään tätä näkemystä perusteettomana.

Itse asiassa ajatus ikkunan sulkemisesta ikkunan sulkunapin ensisijaisena tehtävänä tuntuu niin viehättävän yksinkertaiselta, että haluaisin kääntää kelkkani tälle ajatukselle perustuvaan suuntaan. Sekään ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta, sillä sovelluksen pääikkunan sulkemisen assosiointi ohjelman suorituksen päättymiseen on sekin hyvin perusteltu ratkaisu: tarvitsee vain kuvitella sitä painajaista, jonka pääikkunansa sulkemisen myötä — siis kaikkien graafisten ilmentymiensä kadottuakin — käyntiin jäävät ohjelmat aiheuttaisivat.

Pääikkunan sulkemisesta kuvakkeeseen -ratkaisun kannattajat eivät tietenkään aja takaa ikkunan sulkunapin toiminnan rajaamista ikkunan sulkemiseen näin puristisessa merkityksessä. Pääikkunan sulkemiseen assosioitavan toiminnon pysyvyys ei kuitenkaan heidän mielestään ole ratkaisevinta. Ratkaisevinta on ohjelman suorituksen jatkuvuuden assosiointi kaikkiin sovelluksen näytölle tuottamiin graafisiin ilmentymiin. Tästä perspektiivistä tarkasteltuna ohjelman suorituksen päättyminen silloin, kun sen kahdesta jäljelläolevasta ilmentymästä toinen suljetaan, ei ole johdonmukaista.

Ongelma on pohjimmiltaan kaksiosainen. Ensinnäkin tulisi luoda johdonmukainen käytäntö sille miten sovellukset, ikkunat ja ilmoitusaluekuvakkeet käyttäytyvät ja miten ne suhteutuvat toisiinsa. Toisekseen ohjelmien tulisi sen jälkeen sitoutua tähän käytäntöön. Tällä hetkellä käytäntö vaihtelee ohjelmasta toiseen siirryttäessä, sillä riittävästi perusteltua käytäntöä ei ole määrätty missään käyttöliittymien ohjenuorassa.

Olisiko tällaisen käytännön siis perustuttava ohjelmien pysyvyyteen ja kaikkiin graafisiin ilmentymiin tämän pysyvyyden kuvastimena, vai pääikkunan sulkemiseen assosioitavan toiminnon pysyvyyteen? Vielä tänä aamuna olisin vannonut ikkunansulkemistoiminnon assosiaatioiden pysyvyyden nimeen, mutta nyt en enää osaakaan sanoa varmasti. Ainakin näin tuoreeltaan ohjelmien pysyvyys kuulostaa ikkunansulkemistoiminnon pysyvyyttä elegantimmalta peruslähtökohdalta.

Lähtökohta

Pakettienhallinnassa gprename-paketti on asennettuna.

Ongelma

GPRename-sovellus on työpöydän Sovellukset → Muut -valikossa. Haluan, että se löytyy sen sijaan Sovellukset → Apuohjelmat -valikosta.

Ratkaisu

Teen GPRenamen kuvaketiedostosta oman, käyttäjäkohtaisen sovellukseni.

1. Teen GPRenamen kuvaketiedostosta käyttäjäkohtaisen kopion seuraavalla komennolla:

   cp /usr/share/applications/gprename.desktop \
   ~/.local/share/applications/

2. Muutan omassa GPRenamen kuvaketiedostossani sen valikkoluokitteluriviä seuraavalla komennolla:

   sed -i -e \
   's/^Categories=Application;\(.*\)/Categories=Application;Utility;\1/' \
   ~/.local/share/applications/gprename.desktop

Tämän jälkeen GPRename löytyy Sovellukset → Apuohjelmat -valikosta.