Häkki heiluu
#2441. Keskiviikko, 27. syyskuuta 2006 klo 11.17.57, kirjoittanut Jani. 16
Pari viimeisintä Lostin jaksoa olen katsonut sillä lailla, että olen nauhoittanut ne ihan vanhalle kunnon videokasetille, ja sitten katsoessani kelannut pikakelauksella yli mainokset ja tylsät jaksot (eli flashbackit ja muutamat muut osuudet). Kellotin viime jakson, ja sen katsominen kesti tällä tekniikalla kaksikymmentä minuuttia. #
Olen myös seurannut nyt alusta lähtien sitä Kylmää rinkiä (Oz). Sen lähtökohtainen asetelma on herkullinen, henkilöhahmot samoin, mutta siihen sen hyvät puolet loppuvatkin. #
Tuntuu näiden ensimmäisten kolmen jakson perusteella siltä kuin sarjan ideoitsija olisi ollut nero, joka lahjoitti luomuksensa keskinkertaista soopaa tuottavien käsikirjoittajien pilattavaksi. Ensimmäisestä jaksosta tämä ei vielä käynyt ilmi, mutta jo toisessa jaksossa se, etteivät vankilaviranomaiset saaneet Ortolanin murhaajaa heti kiinni, alkoi murentaa uskottavuutta, ja tällä viikolla näytetyn kolmannen jakson tapauksen kohdalla se oli jo aivan naurettavaa. #
Kuinka Keane päätyi valvomattomana salille ruumiin kanssa? Ööh, no mitähän jos kysyisitte sitä vaikka ihan keneltä tahansa, koska kaikkihan näkivät kuinka vartijat veivät hänet sinne kesken ruokailun? Tai mitäpä jos olisitte ottaneet ihan perinteiset sormenjäljet siitä Postin paljonpuhutusta irtileikatusta peniksestä, ja verranneet sitten niitä jokaisen talossa majailevan asukin sormenjälkiin? Mitä, liian kaukaa haettuako? #
Hillin spiikit tuntuvat tahallisen päälleliimatuilta ja teennäisiltä. Hahmojen taustojen kertomiseen se on hyvä ratkaisu… tai olisi, jos siitä ei olisi yritetty tehdä niin teatraalista pyörivine kuvakulmineen sun muine outoine ratkaisuineen. #
Suosikkihahmoni on tietysti alusta alkaen ollut syrjäänvetäytyvä, hiljainen Groves, joka pääsi lusimaan murhattuaan ja syötyään omat vanhempansa. Tämän ja katolisen papin välillä käyty keskustelu ehtoollisen symboliikasta (siis Jeesuksen ruumiin syömisestä) onnistui pelastamaan kolmannesta jaksosta sen verran, että aion katsoa vielä seuraavankin. #
Rikollisista puheenollen, odotan innolla tänään iltapäivällä järjestettävää poliisin tiedotustilaisuutta ensimmäisestä Suomessa paljastuneesta pedofiilirenkaasta. Mielenkiintoista nähdä onko tällä ringillä tai sen paljastumisella mahdollisesti yhteyttä Oulun taekwondo-valmentajan tapaukseen, ja jos on, niin kumman jäljille on päästy kumman kautta. #
EI EI EI EI! Älä hyvä ihminen kelaa niiden flashbackien yli, niissä on paljon, PALJON mielenkiintoista sisältöä, joka auttaa sitten ymmärtämään muuta! :O
Ja muuten: yksikään kärpänen (joita taas ilmaantui) ei ole mennyt ansaan, vaikka kokeilin sitä tuorekelmukikkaa. :( Pahuksen pröystäilijät. Taidan ostaa jotain muuta etikkaa.
Pakko kompata Outia ja sanoa ettei niitä todellakaan kannata jättää katsomatta. On nimenomaan osa sarjan viehätystä, katsella miten niillä sidotaan hahmojen historiat toisiinsa.
Ei miul muuta.
No mutta kun ne ovat niin armottoman tylsää tavaraa, ettei niitä yksinkertaisesti jaksa! Ei kiinnosta! Se, että ne historiat nivoutuvat toisiinsa, oli käynyt ilmiselväksi jo ensimmäisen kauden puoliväliin mennessä, mutta sen jälkeen se tapa miten ne kunkin kohdalla niin tekevät, evvk! En halua tutustua yhteenkään näistä tyypeistä yhtään sen enempää kuin johonkin frickin’ Leslie “punapaita” Arntztiin! Ne ovat vain tv-hahmoja, ja minulle sellaisiin perehtyminen on liian iso edellytys yhdestä viikottaisesta puolituntisesta nauttimiselle.
Voikos ihmisen iholta ottaa sormenjälkiä ensinkään? Jotenkin kuvittelis, että sormenjälkijutut onnistuis vain ei-elävän materiaalin pinnalta?
Ei-elävää vois tietty kutsua elottomaksi.. :)
Tuotapa en muuten olekaan tullut ajatelleeksi. Muistelen joskus jossain (Kovassa laissa?) saadun sormenjäljet kuristetun uhrin kaulasta, mutta sen varmempaa tietoa minulla ei suoralta kädeltä ole. Pitääpä katsastaa mitä Google tietää.
Eli sitä pidettiin pitkään mahdottomana, mutta viimeaikaisin tieto näyttäisi kertovan, että oikeilla menetelmillä se on mahdollista.
Löytyi muutakin, ei suoranaisesti tähän liittyvää, mielenkiintoista: Scientists Unravel Mystery of People with No Fingerprints:
Pannaan tähän vielä tämä Google-haku, jolla noita tuloksia tulee: fingerprints “off of skin”.
Minä olin ykköskauden Lostissa kovin viehättynyt noista flashback-osuuksista, osittain siksi ettei saarella tapahtunut mitään. Nyt niiden taso on ikävästi laskenut, tai sitten Dharma-aloitteet ja muu hupaisa on saanut ne menettämään tehoaan muuten…
Oz on puhdas fantasia, en missään nimessä suosittelisi kenellekään sen ottamista tosissaan. Mitä pidemmälle sarja etenee, sen houreisemmaksihan se käy. Hieno teos edelleen. (enkä näitä alkuaikojen jaksoja ole koskaan ennen nähnytkään…) Pidän sen pinnallisesta rakenteesta kertojanäänineen kaikkineen kovasti.
Minuun Ozissa vetoaa juuri tuo asetelman raadollisuus ja se, että kaikessa karuudessaan se on periaatteessa pohjimmiltaan ihan realistinen. Siksi nuo epärealistiset juonenkäänteet (tai kääntymättä jäämiset, pikemminkin) häiritsevät katselukokemustani. Jos pitäisin sitä houreena, niin epäilemättä nuo epäloogisuudet voisi silloin sivuuttaa.
Onhan se raadollisuus jotenkin puoleensavetävä ominaisuus, sitä en kiellä. Beecherin kehityskaari sarjan kuluessa on kyllä tv-historian karuin. Se on pakko nähdä vaikka se on silkkaa tuskaa.
offtopic: muista pippalot tänään! :) voi tulla ennen kahdeksaakin. Siellä on jo minimaalista elämää.
Ugus: Kuulostaa lupaavalta!
Norsis: Kiitos muistutuksesta! Aion kopata tuon seiskalta alkavan historiadokkarin, joten alan sitten kasilta virittelemään Gaimia oikealle kanavalle.
[…] Uhoamisestani huolimatta taisi tämänviikkoinen Oz jäädä minulta näkemättä, jollen ollut ihan sattumalta kelannut sitä videokasettia alkuun siellä nauhurissa kotona. […]
[…] Minusta peräpään tyyppien jakso oli parasta Lostia pitkään aikaan, kun siinä ei haihateltu ja jahkailtu niiden Saatanan flashbackien kanssa keskivertojakson tavoin, siis pahemmin kuin Kauniit ja rohkeat. Mutta eihän se siltikään ollut lähelläkään sitä mitä ykköskauden alku antoi luvan odottaa, ihan paskaksihan tuo on mennyt. Ei jaksa enää paljon kiinnostaa mitä niille hahmoille tapahtuu siellä saarellakaan, jos ei menneisyydessänkään. […]
[…] on kyllä pakko myöntää, että sen perusteella tuo tulos osui kyllä hyvin kohdalleen. #Uhoamisestani huolimatta taisi tämänviikkoinen Oz jäädä minulta näkemättä, jollen ollut […]