Disposabiliteetti

Jostain, varmaan Chris Siebenmannin blogin lukemisesta, on takaraivossani alkanut kutkutella ajatus kaiken selailun tekemisestä kertakäyttöikkunoissa (cks ei ole näin hardcore, mutta enemmän kuin minä nykyisin). Käytän niitä jo nyt aika paljon (chromiumin –temp-profile), mutta samalla pysyväisprofiilin ikkunassa on yhä (tällä hetkellä) 12 pysyvää välilehteä + satunnaiset.

Mitään tarkkaan mietittyä korkeampaa filosofiaa kertakäyttöisyysidean taustalla ei ole, se vain kuulostaisi juuri sellaiselta käyttäjäeksentrisyydeltä jollaiset ovat minulle tyypillisiä.

Isoin haaste siirtymässä olisi varmaankin Googlen palvelut, kun käytän (totta kai) kaksivaiheista tunnistautumista, ja kertakäyttöinen pakottaisi luonnollisesti tekemään sen joka kerta uudestaan (pysyväisprofiililleni olen antanut pysyväisluvan tunnistautua ilman varmistuskoodia). Toisaalta se taas ehkä kannustaisi irrottautumaan Googlen napanuorasta, joka tuntuu välillä aika ahdistavalta. [Alkujaan postasin tämän G+:aan, ja siihen sisältyvän ironian korostamiseksi nyt ristipostitus tänne.]

Lisäksi tuohon totuttautumisessa olisi se etu, että melkein millä tahansa uudella laitteella webin selailu tuntuisi ihan kotoisalta. Nyt, kun oma käyttöympäristö kotona on äärimmäisen räätälöity, vierailu muissa ympäristöissä tuntuu aina osittain tosi hankalalta. (Avaapa selain ensimmäistä kertaa vasta asennetussa käyttöjärjestelmässä: veikkaan että huokaiset syvään toisaalta puhtaan paperin potentiaalin, toisaalta sen autiuden takia. Mutta entä jos olisitkin tehnyt autiudesta kotisi?)