Minun kokemukseni taas on, että aihepiirillä ei ärsyttävien manööverien kohteeksi joutumisen kannalta ole mitään väliä, sillä haaskalinnut kyttäävät Tuoreet muutokset -sivua ja poimivat virkaintoilunsa kohteet sieltä. Tokihan siinä henkilökohtaiset mieltymykset korostuvat jonkin verran, mutta yleensä riittää, että tekee tarpeeksi monta muokkausta peräjälkeen, ja eiköhän postilaatikko ala laulaa (keskustelusivulle jätetyn palautteen merkiksi). Teenkin nykyisin pääsääntöisesti hyvin pieniä muokkauksia ja harvakseltaan, jotten herättäisi huomiota. On minusta äärimmäisen surullista, että voidakseen tarjota oman panoksensa Wikipedian eteen on kehitettävä strategia siihen kuuluvalta organisaatiolta suojautumiseksi. Ja asiantuntijana varsinkaan en tekisi laajoja muokkauksia tai kirjoittaisi pitkiä pätkiä artikkeleihin: se on melko varma keino törmätä w-organisaation turhauttavuuteen.

Omasta kokemuksestani on muuten myös mainittava, että tämä pikkubyrokraattien temmellys vaikuttaa nimenomaan fi-Wikipedialle ominaiselta, ainakin en-Wikipediaan verrattuna: jälkimmäisessä en ole vielä kertaakaan törmännyt siihen. Tosin mitään järin laajoja muokkauksia en en-Wikipediassa koskaan ole tehnytkään. Olen myös spekuloinut, vaikuttaako tähän tuoreiden muokkausten luettelon huomattavasti tiuhempi päivittyminen siellä.

Muokatahan voi muuten ilman käyttäjätunnustakin. Siten on ihan hyvä aloittaa, jos muokkausta aristelee. Ja voi sitä käyttää käyttäjätunnuksen luomisen jälkeenkin, jos oman tunnuksen assosiointi joihinkin muokkauksiin (esim. aihepiirin takia) arveluttaa.

Kirjoitusvirheiden oikaisu on varmaan kaikkein turvallisin portti sisään muokkauskulttuuriin. Niistä kiistellään suhteellisen harvoin.

Jäi kiinnostamaan, että onko Sami ollut yhteydessä näiden profiilikuvien kohteisiin, eli ovatko he tietoisia pääsystään taidegalleriaan, ja jos ovat, kuinka siihen on suhtauduttu?

Tunnistan tuon blogien alkuperäisen viehätysvoimatekijän omaksenikin. Olikohan se Sun äitis, joka kanssa joskus kirjoitti siitä miten elämän rosoisuuden näkyminen on se mikä blogeissa viehättää. Harmi vain, että sille on ikään kuin turtunut nyt, kun blogien parissa puuhailee päivittäin. Pitäisi kai olla irti jonkin aikaa, että taas tajuaisi.