Sama juttu IBS:ni kanssa, mutta sikäli pahempi, että ”en syö vehnää” on paljon helpompi sanoa kuin ”vältän fermentoituvia oligo-, di- ja monosakkarideja ja polyoleja”. Jos yritän selittää mistä on kyse, yleensä ensin luullaan että vältän gluteenia. Olisikin edes niin helppoa! Helpommalla pääsee kun sanoo vain ettei halua syödä, ja kaikkein helpoimmalla juurikin syömällä vain hiljaa mitä on tarjolla ja kärsimällä sitten jälkikäteen.

Hävettää toisinaan jopa vanhempien luona, kun äiti haluaisi tehdä kaikki ruuat tämä rajoittuneisuuteni huomioiden, ja minä haluaisin sielläkin enimmäkseen olla vain huomaamaton. Mutta olen ajatellut, että jos kerran pitää touhottaa (niin kuin vissiin kaikki tuntemani iäkkäät äidit ruukaavat), niin parempi sitten että touhottaa edes tuollaisen hyödyllisen kanssa kuin tyhjän päiten.