Osuvampi vertailukohta autotien puolelta on se, että pitkiä valoja väläyttämällä viestitetään edellä kulkevalle ohituksesta. Jos ohitettava kulkee jo valmiiksi asiallisesti kaistallaan, eikä ohituksen sujuvuudelle ole muitakaan esteitä, ei ohitettavan tarvitse reagoida signaaliin millään tavalla, ja se on se, mitä odottaisin myös kaltaisiltasi liikennesääntöjä noudattavilta jalankulkijoilta: antaa signaalin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, jos ei sille kerta ole käyttöä. Ei sellaisiin signaaleihin varautuminen ole minusta liikaa jalankulkijoilta vaadittu, liikenteessä kun pitää joka tapauksessa olla valppaana kaikenlaisien signaalien (ja muidenkin yllätysten) varalta. Asiallisen pyöränkellon ääni kun ei ole läheskään mikään sumusireeni, vaikka sen pitääkin kuulua myös riittävän kaukaa, mahdollisesti muun liikenteen melun ylitse.
Törttöilijöitä liikkuu maantieteellisestä sijainnista riippumatta ja kaikilla liikennevälineillä, ja siten on varmaan myös sellaisia pyöräilijöitä, jotka käyttävät kelloa väärin siinä missä monet autoilijatkin äänimerkkiään, road ragensa välineenä tms., eikä se tietenkään ole puolusteltavissa.
Muistaakseni kommentoin tästä silloin viimeksikin, että toiset jäävät perään puimaan nyrkkiä ja sinun laillasi sadattelemaan, jos ei soiteta (”voisi sitä kelloakin käyttää” yms. paskaa). Eli se on pyöräilijälle sellainen damned if you do, damned if you don’t. Mitä jos vain hyväksyisitte sen, että siellä meidän nyt vaan on molempien kuljettava niin kauan kuin ei erillisiä pyöräteitä ole. Ja voin kuule vannoa, etten lukeudu kumpaankaan meille kellonsoittajille keksimääsi idioottikastiin, se tulosta ilmoittaminen on pelkästään meidän molempien turvallisuutta varten (takaa tullessa ei voi mitenkään ennakoida miten edessä kulkeva jalankulkija tavoitettaessa käyttäytyy, jollei se tiedä että tulen). Voithan panna vaikka ensi kerralla ulos mennessäsi korvatulpat korviisi jos niin kovasti pelottaa se kello.
Itte ruukaan ostaa S-ryhmältä tuon ”hilkulla on” -tiedon takia vain siinä tapauksessa, että jotain ostettavaa on joka tapauksessa, ja normaalisti ostaisin sen K-ryhmän kaupasta. (Tietty seuraan sitten myös K-ryhmän plussakertymää, ja jos molemmat ovat hilkulla, suosin mieluummin plussaa, koska enin osa kertymistäni on käytännön syistä sieltä ja siten edut rajojen ylityksistä yleensä paremmat.)
Sovellusta en kuitenkaan ole asentanut vaan luotan vanhanaikaiseen tekstiviesti-ilmoitukseen bonuskertymästä, jonka mahdollisuuden S-ryhmä kiitettävästi myös tarjoaa (K-ryhmä tietääkseni ei). Verkkopankkeja en periaatteesta halua puhelimessani kanniskella.
Jouheva on jouhevampi. Juoheva kuulostaa kyllä oikealta, mutta maistuu huonolta minun suussani. Siis että herättää ihan eri assosiaatioita kuin jouheva, vaikka käytetäneenkin sen synonyymina.
s/teksti/kirjoitettu teksti/g
Tämän takia minusta ei koskaan tullut puhepodcastien kuuntelijaa, tekstissä on paljon helpompi hypätä taaksepäin juuri sen verran kuin tarvii. Ja tekstinkin kanssa minulle käy näin, joskin harvemmin kuin pakkosyöttö-puheen kanssa. Puhe vain vyöryy eteenpäin vaikka huomioni kiinnittyisi muualle, silmien eteneminen tekstissä sentään pysähtyy ajatuksen voimalla heti tarvittaessa.
Aika hyvän sisäänheittotarjouksen ovat tehneet, selvästikin liian hyvän kyetäkseen toimittamaan. Eivätkä edes saaneet sinua sillä sisään heitetyksi, joten aika #fail kaiken kaikkiaan. Itse olen tehnyt periaatepäätöksen, etten enää tilaa verkkokaupoista sellaista mitä ei ole varastossa, juurikin tässä kuvatun ilmiön takia: luvatut odotusajat tuppaavat venymään, ja vieläpä vakiokertoimella, eli mitä pitempi se odotus on jo luvattaessa, sitä enemmän se voi venyä.
Jos taas toisen mainitsemani alan mukaan mennään, niin perinteisesti unientulkinnassa kuolema on käsittääkseni tulkittu merkiksi muutoksesta. You know, entinen minä kuolee pois jotta jotain uutta voi tulla tilalle. Tämä perustunee tarokkien Kuolema-korttiin, joka sekin perinteisesti on merkinnyt muutosta muodossa tai toisessa. Tämän mukaan siis tuskin on syytä huoleen, ainakaan ennen kuin uniisi ilmestyy Iloinen Orava.
(Ja siis ”ala” tässä oli psykiatria, ei unien tulkinta.)