Nyt sitten vielä, kokonaan luettuani: onpa mahtavaa (kai), jos joku näistä dokumentoimistasi tapahtumista jälkikasvun kanssa on sellainen, että se jää hänelle elävänä kuvana mieleen, ja hän voi sitä sitten vuosien päästä verrata kirjoittamaasi. Eli nähdäpä jokin lapsuudenmuisto yllättäen vuosia myöhemmin eksaktisti, aikuisesta näkökulmasta.