Ai niin Lynchpä tietenki! Joo, kyllä minäkin näin ollen voin sanoa yleisesti tykkääväni siitä kun se tehdään oikein, ei vain siinä paha-ei-saa-palkkaansa -erityistapauksessa. Lynchin elokuvia tosin en enimmäkseen ole jaksanut katsella loppuun saakka, mutta sekään ei johdu tuosta piirteestä, vaan enemmänkin niiden vaativuudesta (niihin pitäisi aktiivisesti uppoutua, ja kykyni mihinkään aktiiviseen on ylipäänsä heikko).

Iain Banksista olenkin muuten aikonut tiedustella sinulta neuvoa: mistä kannattaisi aloittaa? (Näpytän tässä samalla myös tuon Fowlesin lukulistalleni.)

Ai niin ne nallet! Olisi pitänyt kiertää sieltä kautta kun käytiin vastikään Suomenlinnassa, vaan eipä tietenkään silloin juolahtanut mieleen.

Minä sitten inhosin Mulholland Drivea. Inland Empirea siedin vähän pitempään, mutta lopulta kyllästyin siihenkin ja hyppäsin lopun kliimaksiin (vaihdoin tähän kiertoilmauksen siltä varalta, ettet olekaan nähnyt elokuvaa). Jos Lynchin elokuvat olisivat tunnin mittaisia, pitäisin niitä varmaan loistavina.