Minulle Sanderson on varmaan ikuisesti Blade Runnerin J. F. Sebastian.

Millenniumin mainitseminen puolestaan herättää minussa aina muistikuvan omenahillotäytteisistä tortuista. Olin muistaakseni joskus keväällä 1999 armeijasta viikonloppulomilla, kun söin pellillisen niitä torttuja samalla kun katselin Millenniumia, jonka juonesta olin ihan pihalla kun olin niin harvoin sitä katsellut. En tiedä miksi juuri sen kerran tortut (ja samalla assosiaatio Millenniumiin) jäivät niin mieleen, ei semmoinen torttusyöminkisessio elämässäni mitenkään epätavallinen ole. Ehkä olin sillä viikolla armeijassa nälkiintynyt.