Avainsanana sananvapaus

Vihapuhe ja sananvapaus

15. lokakuuta 2010 klo 10.37
Sijainti: Blogit: Suomen Kuvalehti
Avainsanat: sananvapaus

”Voiko netin vihapuhe siirtyä sanoista teoiksi?

Vastaus on kyllä.

Joukossa tyhmyys tiivistyy, ja puskista on helppo nimettömänä huudella. Kun tarpeeksi moni kirjoittaa netin keskustelupalstoilla rasistisia tai rikoksiin yllyttäviä mielipiteitään, jossain vaiheessa joku typerys niitä ryhtyy toteuttamaan.”

Ei kovinkaan vakuuttavat perustelut noin jyrkälle väittämälle (”Vastaus on kyllä”). Olisin odottanut todisteeksi vähintään jotain anekdoottia. Perustelun tilalla olevan kappaleen alussa osoitat pikemminkin, miksi päinvastainen on totta: puskista huudellaan, koska se on helppoa, eikä se

suinkaan tarkoita, että joku jossain vaiheessa vääjäämättä ryhtyy tekoihin, koska teot ovat jo ihan eri luokan valintoja. Niitä ei pysty tekemään nimettömänä puskista.

”Sananvapaus ei ole sitä, että saa sanoa ihan mitä vaan.”

Kyllä se vaan on juuri sitä. Sananvapautta rajoitetaan enemmän tai vähemmän kaikkialla, mutta se ei tarkoita, että tätä kavennettua versiota siitä voidaan ruveta nimittämään *oikeaksi* sananvapaudeksi, ja todellista sananvapautta joksikin, minkä vain ääri-ihmiset tunnustavat.

”Suurin mahdollinen sanavapaus voi toteutua vain siellä, missä ihmiset harkitsevat jokaista sanaansa.”

Eli sana on vapainta Kiinassa ja Pohjois-Koreassa.

Kuinka surullisen osuvaa, että Suomessa tällaista määritelmää pidetään ihailtavana.

Vastaa viestiin sen kontekstissa (Suomen Kuvalehti)