Mitä jos sanoisit nämä ajatuksesi siellä niille infoajille?
Tiedän, tiedän, ihan hyödytöntähän se tietysti olisi. Eikä minusta ainakaan olisi sellaiseen. Tai en itse asiassa tiedä. Nykyisin saattaisi jopa ollakin.
Mutta justiin tuommoistahan se aina on. Iso osa ammattikorkean opinnoistakin (siis muka ihan oikeista opinnoista) oli tuollaista, tyhjänpäiväistä ja tehotonta käytännön asioiden selvittelyä (olevinaan), minkä olisi varsin hyvin voinut korvata parin sähköpostiviestin lähettämisellä.
Jokaisen, jos alan ja kykenen, ehdottomasti.
Ja sitten vielä niitit, paperiliittimet ja sen sellaiset…
Viittasin muistilappujen kipolliseesi, kirjoittamiseen liittyviin monisteisiin sekä ylipäänsä satunnaisiin arkkeihin, joita nyt kodeista sattuu löytymään. Kuinka kategorisoida sellaiset nipuissa sen sijaan, että kategorisoisi kunkin arkin erikseen esineeksi, jolloin joutuu laskemaan ne kaikki? Tämä on se mikä minua tässä kiusaa ja aloittamisessa pelottaa: tiedän, etten voi päättää niputtaa niitä noin vakaasti, ja niinpä hukun järjettömäksi piperrykseksi paisuvaan urakkaan.
Aargh, pitikö sinun antaa tämä idea minulle juuri nyt? Missä välissä minä muka ehdin? Minulla olisi ollut vuosia hyvää aikaa, ja nyt juuri ei ole!
Miten ajattelit rajata ”esineen”? Esimerkiksi kaikki muistilaput ja muut paperit näyt niputtavan yhteen, mutta millä perusteella kaksi satunnaista arkkia kuuluvat samaan esineeseen?
Tuli jälkikäteen mieleeni, että sinullahan taisi vielä olla se Mac, ja niissä ei ainakaan joskus ennen ollut kuin yksi nappi hiiressä → pelkäsin, että nyt kuvittelet minun vittuilevan. Mutta sitten päätin ottaa sen harjoituksena sellaisten pelkojen kanssa elämisestä ja jättää tulematta tänne korjaamaan sanomisiani.
Tiedän: klikkaat niitä linkkejä hiiren keskimmäisellä napilla. Toimii muuallakin kuin Bloggerissa.
a) Minulta kesti pitkään tottua Firefoxin osoitepalkin logiikkaan sen jälkeen, kun se vaihtui (olikohan versioiden 2 ja 3 välillä, vai jo peräti 1.5:n ja 2:n). Nyt sitten kun olen vaihtanut Chromiumiin, en millään totu sen logiikkaan, vaan törmään koko ajan siihen, ettei odottamani osoite ilmesty osoitepalkin tarjokkaisiin antamistani kirjainvihjeistä. On hassusti nurinkurista, mikäli todella on niin kuin epäilen, että Chromiumin logiikka muistuttaa enemmän Firefoxin aiempaa kuin nykyistä logiikkaa.
Voin helposti olla samaa mieltä tuosta, ettei noita erikoisia unituntemuksia voi tavoittaa ilman kokemusta. Onko sinulla ollut niitä aina? Minulla ne ovat alkaneet vasta viime vuosina, todennäköisesti lääkityksen myötä (sivuvaikutuksena mm. ”voimakkaita unia”).
Sen sijaan siitä olen eri mieltä, että se aiheuttaisi riippuvuutta. Minusta ne ovat kammottavia! Pelkään päinvastoin jääväni niiden vangiksi vastoin tahtoani, ikuiseen uneen jossa tiedän näkeväni unta, mutta josta en pysty heräämään.
Tosin ehkä se riippuu niiden tapahtumistakin. Minä olen niissä aina nukkumassa paikassa, joka muistuttaa enemmän tai vähemmän sitä, missä oikeastikin sillä hetkellä nukun. Sitten lähden valumaan etanan tavoin pitkin lattioita, mutten siinäkään pääse mihinkään, vaan jään vain pyörimään ympyrää johonkin.
”Se, mitä sinä luulet salaperäisyydeksi ja söpöksi ujoudeksi on oikeasti vain huonoja sosiaalisia taitoja ja luonteen tylsyyttä.”
Kiitoksia täytteestä Feisbuukini Tietoja minusta -kohdalle.