Oletin viimeisen alkupuolella jo saavani vähän samaistumispintaa, mutta sitten ne juopot, joille toivoin käyvän kalpaten, jäivätkin junasta.

Kaikkien tarinoiden ”sinä” vaikuttaa ainakin pelokkaalta. Mitä muita ominaisuuksia pidät tälle ”sinälle” olennaisina? Mikä siis yhdistää tarinoittesi uhreja?