Minäpä en ole koskaan pelannut enkä edes nähnyt mitään Ultimaa millään koneella. Kaikesta Mikrobitin hypetyksestä huolimatta mikään niistä ei (tietääkseni) koskaan yltänyt Pelkosenniemen perille.

Oho, noinko päin se Turrican menikin? Ihan olin jo unohtanut. Muistivirheeni varmaankin heijasteli tuota eri versioiden kokemusjärjestystäni. No, loistopelihän se kasibittiseksi oli joka tapauksessa. Sen muistin sentään, että Trenz väänsi ensimmäisen pelin käytännössä yksin alusta loppuun. Käsittämätön mies.

Ah, Piltin käytännön pilat. F.U.C.K.:ta en muista (jos olenkin siitä lukenut, luultavasti en olisi vitsiä siinäkään huomannut), mutta Illuminatusta sen sijaan odottelin itse pitkäänkin.

Aikaan ennen Pelit-lehteä MB julkaisi silloin tällöin muistaakseni samannimistä (”Pelit 1990” tjsp.) erikoisjulkaisua, joka oli tavallista lehteä paksumpi (ulkomaisten tietokonelehtien kokoinen kanttiselkä), peleihin keskittynyt lehti. Minun rakkaat muistoni liittyvät noihin lehtiin; varsinaisen Pelit-lehden synnyttyä olin jo pitkälti luopunut pelaamisesta.