Se oli kyllä ankea ja pimeä paikka. Minä onnekseni pääsin päiväksi kouluun, vaikka suretti sinut sinne ankeuteen jättää.
Oliko niillä televisio? Olisin väittänyt, että ainut viihdyke siellä oli joku vanha aikakauslehti. Vaikkei 80-luvulla kyllä televisiostakaan päivisin mitään katseltavaa tullut.
FWIW, automaattitarkennuksen ja kuvanvakaimen kanssa kameralla ei tarvi härveltää ollenkaan jos ei halua; sen kun tähtää ja laukaisee niin kuin pyssyllä. Ja vaikka ruudinhajua ei olekaan, järkkärin mekaaniset äänet ja taktiiliset efektit (peilin naksahdus varsinkin) ovat ainakin minusta miellyttävän primitiivisiä.
Onnittelut löydöstä! (Tai mitenkä tätä nyt nimittäisi.) Onneksi nykyisin binäärille on vaihtoehtojakin. Olen kaipaillut jonkinlaista nettitestiä tämän selvittämiseen omalta kohdaltani, enkä sitäkään niinkään identiteettini kannalta, vaan enemmän nähdäkseni, löytäisinkö mitään kiinnostavaa muilta, jotka laputtavat itsensä siten kuin testi minut. Mutta en ole löytänyt testiä, ja ainut viitekin, jonka olen löytänyt, sanoo että ”not recommended”.
> niistä tuppaa lohkeilemaan varoittamatta suuria palasia
Mullekin tuota tapahtuu nukkuessani, mutta onneksi vain siellä unien puolella. Ainakin tähän mennessä ovat aina herätessäni vielä kaikki palikat olleet paikoillaan.
Löysin samanlaisen sulan viime viikolla, ja parviäly tunnisti sen lehtokurpan sulaksi.
YPKVV kuulostaa kyllä (nyt, aikuisena) siltä, että suomentaja ei ole keksinyt mitään alkuperäisen kaltaista nokkelaa akronyymiä, ja päättänyt sitten että fuck it, käännetään kirjain kirjaimelta, niin tämä suomen joustamattomuudesta johtuva turhautuneisuus on sitten koko maailman nähtävillä.
Lehden ilmestymisen aikoihin pidin lyhennettä coolina, ja se loi suomalaislapselle mielikuvan kankeasta ja tylystä viranomaisorganisaatiosta, ehkä jopa paremmin kuin lausuttava akronyymi olisi voinutkaan.
Olin unohtanut tämän järkäleen, kiitos muistutuksesta! Vain tuo sinipunavalkoisia nappeja napsivan supersotilaan hahmo oli syöpynyt jonnekin mielen perukoille, mutten ollut enää osannut yhdistää sitä mihinkään tarinaan.
Oletko nähnyt Netflixin Daredevilin? Katselin sen ykköskauden aikoinaan tuoreeltaan, ja vaikka ihan näin syvissä syövereissä ei sentään liikuta, siinä oli kuitenkin minusta aika hyvin tavoitettu se tuskanhikinen selviytymiskamppailu, joka DD-tarinoille on ominaista.
Olen varmaan aiemminkin mainostanut Bear Brookia, mutta ajattelin suositella sitä taas, sillä siinä käsiteltävän jutun tutkinta on edennyt podcastin aikana, ja vaikkei nyt ihan yhtä hektisen reaaliaikaista kuin Up and Vanishedin ykköskausi oli, niin melko katarttinen oli tämä viimeisin, kuukausi sitten ilmestynyt jakso.
Tuo Byrnen kansi… kun silloin aikoinaan näin sen ja Teräsmies-version, olin ihan mieli=puhallettu. Että näinkin on joku voinut keksiä piirtää.
Nyt hämmästyttää enemmänkin se, että mistä mahdoin tuon rinnastuksen silloin, aikaan ennen Internetiä, nähdä. Olisiko ollut Mail-Manin palstalla tässä samassa Hämiksen numerossa?