Very interesting, thank you! You wouldn’t expect such behaviour from non-carnivorous animals, although I do know this kind of thing sometimes occurs when animals are under stress. But these goats seem to live in good conditions, which made me wonder about the ears.
Lincoln Park Zoo posted this video of their goats being treated to an Easter surprise. What struck me (in the otherwise fun video) as odd was that some of the individuals (particularly visible from 0:10 on) seem as if their ears had been… eaten away. Does that happen, is this some other kind of injury, or is it just normal variation between individuals?
”Temporarily switch back to old compose” -linkki löytyy ainakin minulla kokeilijana sen compose-popupikkunan oikeasta alanurkasta löytyvän väkäsen kautta avautuvasta valikosta. Mielenkiintoista kuulla löytyykö sitä sinun näkymästäsi.
Gmail tarjosi tuota kokeiltavaksi taannoin. Kokeilin, mutta palasin hyvin pian entiseen. Jotain pointtia uudessa paradigmassa muistaakseni mietin olleen, mutta se paradigma ei kohdannut minun käyttöparadigmani kanssa kovin hyvin.
Pointtina siis tässä, että jollei tämä nyt ole lopullisen käyttöönoton ensiairut (minulla tuo ei ainakaan vielä tätä kirjoittaessani ole tullut takaisin pakotettuna), voit ehkä vielä palata entiseen sinäkin, jos onnistut löytämään sieltä sen linkin. Muistaakseni se oli hyvin pienellä jossain nurkassa silloin kun minä uutta kokeilin (jokunen kk sitten). Jollei päänäkymässä niin asetuksissa.
Etsisin tarkat ohjeet kokeilemalla, mutta pelkään, että jos tämä todella nyt on lopullista, sieltä ei minullakaan enää ole paluuta jos erehdyn tuon ”new compose experience” -linkin nyt valitsemaan… Tai no menkööt, jos on lopullista niin sitten on.
I’ll be back.
Jaan katsantokantasi, mutta hassua kyllä, minulla se ei juurikaan (ainakaan tiedostaen) liity kuolemaan. En ole oikeastaan juuri edes ajatellut kuoleman tyhjäksitekevyyttä ennen ihan nyt viime aikoina, enkä vieläkään omalla kohdallani, vaan lähinnä se surettaa muiden takia, jotka sentään kokevat elämän elämisen arvoiseksi, ja joutuvat silti luopumaan siitä ja kaikesta.
Omasta puolestani ajattelen, että vaikka tietäisin eläväni ikuisesti, minulla ei olisi siltikään mitään syytä yrittää mitään, koska mihinkään (olennaiseen) ei voi vaikuttaa (sattumanvaraisuus, johon viittasit), eikä millään ole mitään merkitystä piste. Edes kuolemaa ei siis siihen merkityksettömyyteen tarvita; kaikki, mitä tiedän, on tyhjänpäiväistä, vaikka se kestäisi vuosimiljooniakin. Itse asiassa pysyvyys voi olla yhtä tyhjänpäiväiseksi tekevää kuin väliaikaisuus, tämänhän totesi jo Saarnaaja. Kaikki on katoavaista, ja samaan aikaan kuitenkin kaikki on ikuista (ei mitään uutta auringon alla). Kumpikin aiheuttaa lohduttomuutta.
I was left wondering how come the models we have of the birth of the Universe don’t tell us about dark matter and energy being formed (and thus what it is and how to look for it). I guess it works the other way round, we need to know the properties of something before we start working out explanations of how it came to be. But then again, if something so pervasive as dark matter is real and yet missing from the current origin models, I’d expect them to make all kinds of false predictions.
What is surprising to me is that we’re still so hung up on this. AFAIK we’ve even done actual experiments somewhat like Schrödinger’s cat and it’s not widely thought that superpositions survive anywhere near the level of a cat, and that the unresolved issues currently being scrutinised are things like ”how big an object can we keep in a superposition for any useful length of time”.
So please, skin the cat and tell us what we know about it in 2013!
I’m actually surprized he didn’t discover Sam’s porn stash there on the customized disk. Sam must’ve wisely removed that drawer’s icon…
What a trip down memory lane, thank you!