Merde?

Jokaisen, jos alan ja kykenen, ehdottomasti.

Ja sitten vielä niitit, paperiliittimet ja sen sellaiset…

Viittasin muistilappujen kipolliseesi, kirjoittamiseen liittyviin monisteisiin sekä ylipäänsä satunnaisiin arkkeihin, joita nyt kodeista sattuu löytymään. Kuinka kategorisoida sellaiset nipuissa sen sijaan, että kategorisoisi kunkin arkin erikseen esineeksi, jolloin joutuu laskemaan ne kaikki? Tämä on se mikä minua tässä kiusaa ja aloittamisessa pelottaa: tiedän, etten voi päättää niputtaa niitä noin vakaasti, ja niinpä hukun järjettömäksi piperrykseksi paisuvaan urakkaan.

Aargh, pitikö sinun antaa tämä idea minulle juuri nyt? Missä välissä minä muka ehdin? Minulla olisi ollut vuosia hyvää aikaa, ja nyt juuri ei ole!

Miten ajattelit rajata ”esineen”? Esimerkiksi kaikki muistilaput ja muut paperit näyt niputtavan yhteen, mutta millä perusteella kaksi satunnaista arkkia kuuluvat samaan esineeseen?

Tästä opin, että Kouvolassa on Tanhuantie. Sen täytyy viitata johonkuhun sennimiseen eikä Savukosken Tanhuaan, muutoin mind = blown.

https://www.youtube.com/watch?v=Eal4fep7pK4

The meme’s pretty good. I might take it on if only I could remember it during the day; once I get home there isn’t much to photograph. I don’t want my participating post to have just screengrabs of me commenting here xD

I see the ’reply’ feature of WordPress only goes so far…

About fire, the feelings you describe it arousing in you sound pretty common; at least I can easily relate to them and I’m pretty sure the special relationship us humans have towards fire is the reason we still gather around camp fires and have fireplaces in homes. Of course the risk of this relationship developing into something hazardous is there if you say so, but I wouldn’t worry too much about it based on how you described your current feelings.

I guess it’s nurses’ job to look out for their patients, and the way they assess their clients’ needs is partially based on their view of what is normal and what isn’t, causing them to act in a way you as the recipient feel as somehow imposing that view onto you. I on the other hand am free to explore your thinking without such well-meanings, since I’m here not primarily for your interest but out of curiosity, to satisfy my own interest in trails of thought deviating from or corresponding with mine. (I’m making this sound exaggeratedly selfish to separate myself from those designated to help you, and who you should in the end turn to should you feel the need. I am, after all, just another voice on the Internet, like you.)

”Imevä lukija” kuulostaa rivoudelta tai solvaukselta, näin blogaajan näkökulmasta.