Läpikuultavaa, eheää
#920. Tiistai, 25. tammikuuta 2005 klo 14.55.48, kirjoittanut Jani. 11
Tänään olen hoitanut asioita, taken care of bizness. #
Ensin menin sinne Instrumentariumiin ja esitin asiani tädille. Täti sanoi, että sehän on vain irronnut liimauksesta, pannaanpas siihen vähän liimaa! #
Ja minä olin niin helpottunut tästä, että olisin voinut vaikka halata sitä tätiä, ja minä istuin odottelemaan. Sitten sain ne eheät lasit, joiden piti antaa vielä kuivua vähän aikaa kotelossa, jossa ne olin tuonutkin, ja keskitin kaiken sydämellisyyteni yhteen kiitokseen. #
Tämän jälkeen menin Matkakeskukseen tiedustelemaan kirjastokorttini perään, mutta sain sieltä kauhukseni vain Jyväskylän liikenteen puhelinnumeron. Kun kerran jo olin säikähtänyt, niin soitin siinä samassa adrenaliinihuumassa siihen numeroon vain saadakseni kuulla, ettei mitään korttia ollut löytynyt. Aika kummaa, kun minä olin melkein varma siitä, että sinne autoon se eilen putosi, sillä panikoin senkin kanssa kun ilman laseja meinasin leimata itseni sillä kyytiin ja jouduin äkkiä kaivamaan oikean bussikortin sen tilalle, ja sen jälkeen minulla ei ole siitä muistikuvaa. #
Tapahtumien saama käänne merkitsi sitä, että piti mennä kirjastoon, jossa pyysin korttia kuoletettavaksi tilapäisesti. Tilapäisesti siksi, että minä kyllä tiedän, miten nämä asiat menee: jossain vaiheessa se kortti materialisoituu johonkin niistä kuudesta taskusta, jotka minä olen kukaisenkin kääntänyt nurin jo seitsemän kertaa. #
Kirjastotäti sanoi että täällä on neljä lainausta, ovatko itse lainaamiasi ja käänsi littua sen verran, että saatoin itse katsoa ja todeta, että olivat. Listalla olivat: #
- Pölönen, Sitolahti
- Michel Foucault: Tarkkailla ja rangaista
- Arthur Conan Doyle: Sherlock Holmesin parhaita
- Danny Elfman: Batman Original Motion Picture Score
Olin hyvin tyytyväinen, että juuri nämä sattuivat olemaan lainassa, koska nyt näistä kirjastotädille syntynyt vaikutelma minusta oli luultavasti jotain tämän kaltaista: #
- älykkö
- kiinnostunut psykologiasta, sosiologiasta ja moraalis-eettisistä filosofisista kysymyksistä
- rentoutuu klassisten dekkareiden sekä myöhäis-kahdeksankymmentälukulaisen elokuvamusiikin parissa
Yhtä hyvin lainassa olisivat nimittäin voineet olla seuraavat: #
- Härskeimmät sexi porno asennot “erotiikan” varjolla
- Windows for dummies
- Vanilla Ice: The Best Of
Jotka puolestaan olisivat kertoneet minusta seuraavaa: #
- nössö, totaalinen luuseri, nörtti
- nörtteydessäkin ihan käsi, kun käyttää Windossia eikä löydä Netistä p-kuvia, puhumattakaan, että olisi koskaan nähnyt elävää, alastonta naista
- musiikkimaku ihan sieltä ja syvältä = maku muutoinkin ihan sieltä ja syvältä
Kaikesta tästä asioiden hoidosta voipuneena päätin palkita itseni, kun kävin Prismassa tulomatkalla päivän sapuskaa ostamassa. DVD-alekorit siellä ovat täynnä ihan uskomatonta pa… pahaa elokuvalaatua, mutta äänilevyjen alelaarista poimin mukaani Karma Chilloutin ja DJ Tiëston In My Memoryn. Edellisen jo pelkästään siksi, että siinä on Mobyn Why Does My Heart Feel So Bad, jälkimmäisen ihan muuten vaan, kun Tiëston nimi on jäänyt mieleen muun muassa olympialaisten avajaisista. #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]3.2.2009[/klo] 21:20 Muotoilin WP:lle, päivitin tyyliä ja linkit. Otin turhat kuvat pois.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #
Hahaa! Naureskelin makeasti kuvauksellesi “kirjaston lainojen kertomaa”. Voitko muuten kuvitella miten moralisoiva oli samaisen kirjaston setä, kun minulla oli sakkoja vaivaiset 36 euroa? Onko se muka paljon? Mitä se sitten kertoo minusta? Ja enkö muka tiedä sitä itsekin…? Ja mitä vikaa on Vanilla Icessa? Nimimerkki “Titanic, siinä vasta soundtrack”.
Mukavaa viikonjatkoa,