marginaali


 

“Lasten onnelat”

#3345. Tiistai, 30. syyskuuta 2008 klo 21.02.39, kirjoittanut Jani. 8 kommenttia.

“Poh­jois­poh­jan­maa­lai­nen Sii­ka­jo­ki vali­koi­tui Valit­tu­jen Palo­jen tut­ki­muk­ses­sa Suo­men par­haim­mak­si kun­nak­si lap­si­per­heil­le. Kat­so miten oma kun­ta­si sijoit­tui tut­ki­muk­ses­sa.” #

Ilta-Sano­mat: Tut­ki­mus pal­jas­taa las­ten onne­lat (kur­si­voin­ti oma­ni) #

Hur­raa-huu­to lap­suu­te­ni koti­kun­nal­le! #

Pelkosenniemi parhaiden lapsiperhekuntien listan viimeisellä sijalla 16,5 pisteellä #

Ilta-Sano­mat: Kun­tien parem­muus­jär­jes­tys (Inter­net Arc­hi­ven kopio 3. loka­kuu­ta 2008) (punai­nen ympy­röin­ti oma­ni) #

Avainsanat: lapsi, Pelkosenniemi

Kammo

#3322. Maanantai, 29. syyskuuta 2008 klo 17.15.50, kirjoittanut Jani. 19 kommenttia.

Idzi Panic Aina sil­loin täl­löin net­tiin kir­joit­te­le­vaan iskee kir­joi­tuk­sen (blo­gi­mer­kin­nän, kom­men­tin, säh­kö­pos­ti­vies­tin tms.) jul­kai­sun jäl­keen sel­lai­nen ihme kam­mo­ti­la, että “mitäs minä nyt sit­ten oikein lopul­ta kir­joi­tin­kaan, apua, kir­joi­tin­ko minä jotain ihan täy­sin äly­tön­tä?” Eli jos olen esi­mer­kik­si kir­joit­ta­nut näin: #

Söin tänään päi­väl­li­sek­si gril­lat­tua kanaa. #

Niin sit­ten kun olen pois­tu­nut koneen äärel­tä jon­ne­kin, sano­taan­pa esi­mer­kik­si ves­saan, niin siel­lä olles­sa sit­ten yhtäk­kiä iskee tuo kam­mo, ja sitä miet­tii, että kir­joi­tin­ko sit­ten­kin yllä­ole­van sijas­ta vaik­ka­pa näin: #

Söin tänään päi­väl­li­sek­si gril­lat­tua pik­ku­vau­vaa. #

Sit­ten täy­tyy äkkiä ravis­tel­la ja juos­ta koneel­le tar­kis­ta­maan, että mitä sitä oikein tuli kir­joi­tet­tua ja vain huo­ma­tak­seen, että kyl­lä­hän sitä sit­ten­kin oli kir­joit­ta­nut täs­mäl­leen sitä mitä oli tar­koi­tus, eikä sitä mikä jos­tain syys­tä siel­lä ves­sas­sa löi itsen­sä sen oikean muis­ti­ku­van tilal­le. #

Vie­lä pahem­pi ongel­ma tämä on sil­loin, jos heti teks­tin jul­kai­sun jäl­keen läh­tee­kin ves­san sijas­ta vaik­ka käy­mään kau­pun­gil­la, ja tuo kam­mo­ti­la iskee siel­lä olles­sa. Sil­loin sitä jou­tuu elä­mään jän­ni­tyk­ses­sä aina sii­hen saak­ka että pää­see taas kotiin ja tar­kis­ta­maan, että mitä sitä oikein tuli­kaan kir­joi­tet­tua (joka kui­ten­kin aina lopul­ta on ihan juu­ri sitä mitä piti olla­kin). #

Tai no, vaik­ka tuos­sa alus­sa puhuin net­tiin kir­joit­te­le­vis­ta noin yleen­sä, niin voi­han se tie­tys­ti olla niin­kin että minä olen ainut joka täs­tä täm­möi­ses­tä kär­sii, ette­kä te muut ikä­nä. #

Avainsanat: blogaaminen

10 parasta elokuvannimeä viimeisten 10 vuoden ajalta

#3297. Maanantai, 29. syyskuuta 2008 klo 13.49.11, kirjoittanut Jani. 6 kommenttia.

Spout­blog on kerän­nyt lis­tan kym­me­nes­tä par­haas­ta elo­ku­van­ni­mes­tä vii­meis­ten kym­me­nen vuo­den ajal­ta (via IMDb). Haas­ka­sin sit­ten minä­kin tuos­sa vähän aikaa­ni Wiki­pe­dian vuo­sit­tais­ten elo­ku­va­lis­to­jen kans­sa (alkaen vuon­na 1998 jul­kais­tu­jen lis­tas­ta) ja kasa­sin oma­ni. Klas­si­koi­hin perus­tu­mi­sen takia lii­an ilmei­sen hyvät (Pri­de & Pre­ju­dice, War of the Worlds) jätin pois. Tein valin­ta­ni alku­pe­räis­kie­li­sis­tä ja sik­si lin­ki­tin (enim­mäk­seen) englan­nin­kie­li­siin Wiki­pe­dia-artik­ke­lei­hin.  #

  1. Requi­em for a Dream (2000). Suo­men­nos, Unel­mien sie­lun­mes­su on sekin poik­keuk­sel­li­sen onnis­tu­nut mie­les­tä­ni. En ole näh­nyt elokuvaa.
  2. Gods and Mons­ters (1998). Muun muas­sa Fran­kens­tei­nin mor­sia­meen viit­taa­va nimi on moni­tul­kin­nal­li­suu­des­saan minus­ta aivan Saa­ta­nan hie­no. En ole näh­nyt elo­ku­vaa kokonaisuudessaan.
  3. Eyes Wide Shut (1999). Joku heit­ti tämän Spout­blo­gin kom­men­teis­sa, ja kyl­lä tämä ehdot­to­mas­ti kär­ki­kol­mik­koon minus­ta­kin kuu­luu. Elo­ku­vaa en pää­osin sen sisäl­lön takia ole sie­tä­nyt katsoa.
  4. Der Unter­gang (2004) Tämän­kin koh­dal­la suo­men­nos, Peri­ka­to, on loistava.
  5. Mag­no­lia (1999). Tätä­kään en ole muis­taak­se­ni kat­so­nut, ehkä sik­si että Tom Crui­se on niin oksettava.
  6. Lost in Trans­la­tion (2003). En ole näh­nyt kokonaisuudessaan.
  7. Jac­kass Num­ber Two (2006). Kräh­hä­hä­hä­hä­hä­hää! En ole näh­nyt, pitäi­si kyllä.
  8. Dreamcatc­her (2003). En ole näh­nyt. Aina­kin kir­jan nimi on sekin suo­men­net­tu hyvin (Unen­siep­paa­ja).
  9. Crouc­hing Tiger, Hid­den Dra­gon (2000). Eri­lai­suus on valt­tia, ja jäl­leen suo­men­nos, Hii­pi­vä tii­ke­ri, pii­lo­tet­tu lohi­käär­me, pelaa yhtä hyvin kuin alkuperäinen.
  10. Don­nie Dar­ko (2001). Kos­ka kysees­sä on eris­ni­mi, suo­men­ta­jal­la ei luon­nol­li­ses­ti­kaan ole ollut pal­jon mah­dol­li­suuk­sia (Don­nie Dar­ko), mut­ta olen sii­tä huo­li­mat­ta usein miet­ti­nyt, mikä tämä oli­si suo­men­net­tu­na. Pek­ka Pimiö? Tee­mu Tum­mio? Sami Syn­kiö? Wal­lu War­jo?
    …ehkä on ihan hyvä­kin, ettei sitä ole käännetty.

Lis­taa koo­tes­sa­ni huo­ma­sin, että nimiä kek­sit­täes­sä minut on help­po lah­joa #

  1. uskon­nol­li­sil­la viittauksilla
  2. lyhyy­del­lä.

Enin osa lis­tan ensim­mäi­sel­le ver­siol­le kar­siu­tu­neis­ta oli yksi­näi­siä subs­tan­tii­ve­ja (plus artik­ke­li). Finaa­lis­sa nii­den osuus oli kui­ten­kin pie­nem­pi. #

 

Reilua vai luomua?

#3283. Perjantai, 26. syyskuuta 2008 klo 9.58.32, kirjoittanut Jani. 15 kommenttia.

Jos kau­pan kah­vi­hyl­lys­sä on tar­jol­la luo­mua ja Rei­lua kaup­paa, mut­tei samas­sa pake­tis­sa, niin kum­paa kan­nat­tai­si suo­sia? #

Minua eet­ti­ses­ti val­veu­tu­neem­mat ovat var­maan kyl­lä miet­ti­neet tämän jo val­miik­si, mut­ta yllät­täen en löy­tä­nyt netis­tä aina­kaan äkki­sel­tään mitään poh­din­taa täs­tä (vain viit­tei­tä sel­lai­ses­ta pape­ril­laReet­ta Har­ma­jan “Rei­lua vai luo­mua?” Luon­non­suo­je­li­ja 3/2005:ssä.). #

Avainsanat: kuluttajuus, ympäristö

Sankaroidu, nuori mies!

#3271. Torstai, 25. syyskuuta 2008 klo 8.44.16, kirjoittanut Jani. 8 kommenttia.

Keltavihreä dieselveturi tulee Padot­tua vihaa ja väki­val­tai­sia fan­t­asioi­ta hau­to­va­na nuor­na mies­nä minä aina­kin kuvit­te­len ymmär­tä­vä­ni osit­tain sitä tus­kaa, joka saa aikaan Joke­lan ja Kau­ha­joen kal­tai­sia ilmiöi­tä. #

Ensin­nä­kään minä en näe näi­tä niin­kään jouk­ko­mur­hi­na kuin erään­lai­si­na laa­jen­net­tui­na itse­mur­hi­na, vaik­ka­kin sisäi­sel­tä logii­kal­taan nämä teot muis­tut­ta­vat pikem­min­kin junan eteen hyp­pää­mis­tä tai vas­taan­tu­le­vaan rek­kaan autol­la pah­ki aja­mis­ta kuin oman lähi­pii­rin sur­maa­mis­ta, jon­ka taus­tal­la on käsi­tys omas­ta teos­ta näi­den läheis­ten suo­je­lu­kei­no­na. Kou­luam­mus­ke­lus­sa tar­koi­tuk­se­na on päin­vas­toin levit­tää oman tus­kan sano­maa, tar­kem­min sanot­tu­na ulkois­taa se kos­ket­ta­maan ympä­ril­lä ole­via tavik­sia, jot­ka omas­ta mie­les­tä vai­kut­ta­vat sii­tä autu­aan tie­tä­mät­tö­mil­tä ja sik­si hal­vek­sut­ta­vil­ta. #

Näin ollen myös­kään empa­tian täy­del­li­nen puut­tu­mi­nen ei käy seli­tys­mal­lik­si. Vaja­vai­suut­ta niis­sä kyvyis­sä täy­tyy var­mas­ti olla, kos­ka teon seu­rauk­sien täy­del­li­nen ymmär­tä­mi­nen epäi­le­mät­tä estäi­si nii­tä syn­ty­mäs­tä, mut­ta edes mis­tään poik­keuk­sel­li­ses­ta vaja­vuu­des­ta ei mie­les­tä­ni voi­da puhua. Sen sijaan jon­ki­nas­tei­nen empa­tia­ky­ky on itse asias­sa edel­ly­tys tuol­lai­sel­le teol­le, kos­ka kuten sanoin, sen tar­koi­tuk­se­na on siir­tää oma tus­ka mui­hin ihmi­siin. Väki­val­taan tur­vau­tu­mi­nen ja jopa hen­gen­riis­to on mitä luon­nol­li­sin aja­tus täl­lai­ses­ta tun­teen­siir­ros­ta haa­vei­le­van pää­hän juo­lah­ta­vak­si var­sin­kin, jos ahdis­tuk­sen taus­tal­la on kastraa­tio­pel­koa. Väki­val­ta­rat­kai­sun syn­ty­mi­nen edel­lyt­tää kui­ten­kin koh­ta­lais­ta empa­tia­ky­kyä — kykyä käsit­tää, että juu­ri tuon laji­nen teko on omi­aan syn­nyt­tä­mään kans­saih­mi­sis­sä sitä samaa ahdis­tus­ta, joka itseä­kin kal­vaa. #

Van­hem­pien ja ympä­ris­tön vas­tuun perää­mi­ses­sä tun­nu­taan hel­pos­ti mene­vän lii­al­li­suuk­siin. Vii­me­ai­kai­sis­sa teois­sa ei ole ollut kyse mis­tään avut­to­mis­ta lap­sis­ta, vaan nuo­ris­ta aikui­sis­ta, jot­ka teki­vät itse omat pää­tök­sen­sä. Pää­tök­set oli­vat ken­ties huo­no­ja, mut­ta ne oli­vat näi­den jät­kien omia pää­tök­siä. Nii­tä pää­tök­siä eivät teh­neet van­hem­mat, kou­lu­ka­ve­rit, You­Tu­be tai muu seu­ra­kun­ta, vaan teki­jät itse. Pää­tök­siin ajau­tu­mi­seen (kos­ka lop­pu­jen lopuk­si kukaan ei ole muu­ta kuin his­to­rian­sa sum­ma) nämä muut teki­jät tie­tys­ti ovat olleet vai­kut­ta­mas­sa, mut­ta mitään niis­tä ei voi­da syy­tää, vaan vas­tuu on yksin teki­jän. Halu siir­tää vas­tuu muu­al­le joh­tuu ehkä sii­tä, että syy halu­taan vält­tä­mät­tä näh­dä jos­sain sel­lai­ses­sa koh­tees­sa, jota voi­si teon takia vähän ojen­taa, mikä teki­jän elot­to­man ruu­miin kans­sa ei oikein ole mah­dol­lis­ta. #

Kor­kein­taan van­hem­pia voi mie­les­tä­ni syyt­tää sii­nä tapauk­ses­sa, että nämä ovat kas­va­tuk­sel­laan tie­toi­ses­ti teh­neet jäl­ke­läi­sel­leen mah­dot­to­mak­si löy­tää tus­kal­le mitään muu­ta pur­kau­tu­mis­ka­na­vaa. Vähem­män tuhoi­sien pur­kau­tu­mis­ka­na­vien tar­jol­lao­le­mi­sen var­mis­ta­mi­nen ja nii­hin tur­vau­tu­mi­sen mah­dol­li­sim­man hel­pok­si ja kan­na­tet­ta­vak­si teke­mi­nen onkin ainut asia, jon­ka minun mie­les­tä­ni yhteis­kun­ta voi teh­dä täl­lais­ten tapauk­sien ehkäi­se­mi­sek­si. Käs­kyt, kiel­lot ja rajoi­tuk­set eivät auta mitään, pikem­min­kin päin­vas­toin. Näi­den ihmis­ten pitäi­si kye­tä saa­maan apua, ei pel­käs­tään sanan sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä, että sitä apua on tar­jol­la, vaan myös sii­nä, että sitä kyet­täi­siin otta­maan vas­taan ilman tur­hia ennak­ko­luu­lo­ja avun­tar­vit­si­jan itsen­sä ja var­sin­kaan täl­le mer­ki­tyk­sel­li­sen lähi­pii­rin tahol­ta. #

Ja vie­lä sit­ten­kin on pak­ko hyväk­syä se tosia­sia, että niin tii­vis­tä tur­va­verk­koa ei voi­da kutoa, ettei­kö joku sen sil­mäs­tä lävit­se aina jos­kus putoai­si. Mut­ta kak­si täl­lais­ta tapaus­ta näin lyhyen ajan sisäl­lä ker­too minus­ta ihan hel­ve­tin sel­väs­ti sii­tä, ettei se tur­va­verk­ko ole vie­lä lähes­kään niin hyvä kuin se voi­si olla ja miten hyvä sen pitäi­si olla. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]2011-05-19 14:26[/klo] Vaih­doin kuvan, enti­nen oli non-free.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Avainsanat: ahdistuneisuus, psykologia, turvallisuus, väkivalta
« Vanhempia postauksia
  • kesäkuu 2012
  • toukokuu 2012
  • huhtikuu 2012
  • maaliskuu 2012
  • helmikuu 2012
  • tammikuu 2012
  • joulukuu 2011
  • marraskuu 2011
  • lokakuu 2011
  • syyskuu 2011
  • elokuu 2011
  • heinäkuu 2011
  • kesäkuu 2011
  • toukokuu 2011
  • huhtikuu 2011
  • maaliskuu 2011
  • helmikuu 2011
  • tammikuu 2011
  • joulukuu 2010
  • marraskuu 2010
  • lokakuu 2010
  • syyskuu 2010
  • elokuu 2010
  • heinäkuu 2010
  • kesäkuu 2010
  • toukokuu 2010
  • huhtikuu 2010
  • maaliskuu 2010
  • helmikuu 2010
  • tammikuu 2010
  • joulukuu 2009
  • marraskuu 2009
  • lokakuu 2009
  • syyskuu 2009
  • elokuu 2009
  • heinäkuu 2009
  • kesäkuu 2009
  • toukokuu 2009
  • huhtikuu 2009
  • maaliskuu 2009
  • helmikuu 2009
  • tammikuu 2009
  • joulukuu 2008
  • marraskuu 2008
  • lokakuu 2008
  • syyskuu 2008
  • elokuu 2008
  • heinäkuu 2008
  • kesäkuu 2008
  • toukokuu 2008
  • huhtikuu 2008
  • maaliskuu 2008
  • helmikuu 2008
  • tammikuu 2008
  • joulukuu 2007
  • marraskuu 2007
  • lokakuu 2007
  • syyskuu 2007
  • elokuu 2007
  • heinäkuu 2007
  • kesäkuu 2007
  • toukokuu 2007
  • huhtikuu 2007
  • maaliskuu 2007
  • helmikuu 2007
  • tammikuu 2007
  • joulukuu 2006
  • marraskuu 2006
  • lokakuu 2006
  • syyskuu 2006
  • elokuu 2006
  • heinäkuu 2006
  • kesäkuu 2006
  • toukokuu 2006
  • huhtikuu 2006
  • maaliskuu 2006
  • helmikuu 2006
  • tammikuu 2006
  • joulukuu 2005
  • marraskuu 2005
  • lokakuu 2005
  • syyskuu 2005
  • elokuu 2005
  • heinäkuu 2005
  • kesäkuu 2005
  • toukokuu 2005
  • huhtikuu 2005
  • maaliskuu 2005
  • helmikuu 2005
  • tammikuu 2005
  • joulukuu 2004
  • marraskuu 2004
  • lokakuu 2004
  • syyskuu 2004
  • elokuu 2004
  • heinäkuu 2004
  • kesäkuu 2004
  • toukokuu 2004
  • huhtikuu 2004
  • maaliskuu 2004
marginaalin HTML5-moottorina
WordPress 6.1.1 ja ubudu.
all rights reversed
tietosuojakäytäntö