marginaali


 

SMBC naulitsee sen

#26140. Sunnuntai, 24. kesäkuuta 2012 klo 9.38.17, kirjoittanut Jani. 0 kommenttia.

Sarjakuvastrippi, kaksi päällekäistä kuvaa. Ylempi kuva: "How it looked". Vasemmalta oikealle naisen neljä eri elämänvaihetta: lapsi, teini, aikuinen, vanhus. Alempi kuva: "How it went". Ylemmän kuvan hahmot sivulta: lapsi, teini-ikäisen hahmoa pystyssä pitelevä lapsi, aikuisen hahmoa pystyssä pitelevä lapsi, vanhuksen hahmoa pystyssä pitelevä lapsi #

Avainsanat: sarjakuva

Hullu hirvi

#26134. Lauantai, 23. kesäkuuta 2012 klo 22.57.42, kirjoittanut Jani. 0 kommenttia.

Hirvi lumen keskellä, turpa katsojaan päin Ai niin, näin­pä muu­ten has­sua unta taas täs­sä yks yö. Olin muka van­hem­pien luo­na poh­joi­ses­sa. Asut­tiin ter­veys­kes­kuk­sen lie­peil­lä, mut­tei sii­nä talon­mie­hen­ta­los­sa vaan toi­sel­la puo­len tie­tä, ran­nem­pa­na. Asun­non poh­ja­piir­ros oli val­ve­mi­nul­le vie­ras. #

Ikku­nas­ta näkyi taka­pi­hal­la hir­vi, joka oli joten­kin sai­ras tai louk­kaan­tu­nut: se liik­kui vähän huo­nos­ti. Siel­lä oli useam­pia­kin, mut­ta ne muut vai­kut­ti­vat nor­maa­leil­ta. Pait­si että hir­vet oli­vat val­ve­to­del­li­suu­den hir­viin ver­rat­tu­na kol­min­ker­tai­sen kokoi­sia! Mut­ta ne oli­vat siis ihan muka nor­maa­le­ja sii­nä unes­sa. #

Arva­sin, että se sai­ras hir­vi saat­tai­si ruve­ta käyt­täy­ty­mään arve­lut­ta­vas­ti, jos näki­si mei­dät siel­lä ikku­nas­sa, ja yri­tin patis­tel­la van­hem­pia sisem­mäk­si huo­neis­toon, pois ikku­nois­ta sen hir­ven näky­vil­tä. Sii­tä ei tul­lut mitään, ja niin­hän se hir­vi sit­ten mei­dät hok­sit­tu­aan läh­ti tule­maan päin. Ei var­si­nai­ses­ti ryn­nä­ten, mut­ta sel­väs­ti päät­tä­nee­nä tul­la sisäl­le. Valo sitä ilmei­ses­ti hou­kut­te­li, ulko­na oli pime­ää ja meil­lä kirk­kaan­val­koi­set lois­te­put­ket pääl­lä. #

Yri­tin nyt jo kah­ta kovem­min hou­ka­ta van­huk­sia pois sii­tä ikku­nan ääres­tä, ennen kuin hir­vi rysäh­täi­si sisään. Äiti oli­kin jo val­mis pake­ne­maan, mut­ta isä ei pelän­nyt vie­lä­kään yhtään, vaan otti kivää­rin ja ampua posaut­ti hir­veä. Sil­lä ei ollut kui­ten­kaan pal­joa vai­ku­tus­ta, niin kuin arva­ta saat­taa, jos hir­vet ovat kol­min­ker­tai­sia, mut­ta kivää­rit yksin­ker­tai­sia. #

Vaan eipä isä täs­tä lan­nis­tu­nut, vaan kai­voi jos­tain äkkiä esiin lasi­kui­tui­sen salon, ja virit­ti sen ikku­naan osoit­ta­maan hir­veä. Syök­syin kave­rik­si pite­le­mään sal­koa pai­kal­laan juu­ri kun hir­vi ryn­tä­si sitä päin ja lävis­ti itsen­sä hen­gil­tä. #

The end. #

Tuo itsen­sä sal­koon lävis­tä­mi­nen on jos­tain elo­ku­vas­ta, en muis­ta mis­tä. Ehkä useam­mas­ta­kin. Ehkä sitä jos­sain perä­ti käy­tet­tiin eläin­tä vas­taan niin kuin täs­sä. #

Avainsanat: eläin, nisäkäs, uni

Derealisaatio

#26116. Perjantai, 22. kesäkuuta 2012 klo 16.01.39, kirjoittanut Jani. 2 kommenttia.

Olin aiko­nut kir­joit­taa täs­tä jotain omaa, mut­ta huo­ma­sin­kin en-w:n artik­ke­lin aika hyväk­si, joten kään­sin­kin sit­ten vain sen. Elä­mä­ni täl­lä het­kel­lä, olkaa hyvät: #

Kuvakaappaus alhaisen bittitaajuuden murjomasta videosta, ihminen kirjan kanssa #

Tämän joh­dan­nais­teok­sen käyt­töä kos­kee CC by-sa 3.0.
Alla ole­va artik­ke­li on englan­nin­kie­li­ses­sä Wiki­pe­dias­sa jul­kais­tun alku­pe­räis­teok­sen johdannainen.

Derea­li­saa­tio (toi­si­naan lyh. DR) on havait­se­mi­sen tai koke­mi­sen tila, jos­sa ulkoi­nen maa­il­ma vai­kut­taa epä­to­del­li­sel­ta. Oiree­na voi olla myös tun­ne sii­tä, että ympä­röi­vä todel­li­suus on vail­la tun­ne­sy­vyyt­tä, eikä sii­nä tapah­du mitään spon­taa­nis­ti. Derea­li­saa­tio ei ole itse­näi­nen häi­riö­ti­la, vaan se on mui­den psy­kiat­ris­ten ja neu­ro­lo­gis­ten häi­riöi­den dis­so­sia­tii­vi­nen oire. Derea­li­saa­tio on hyvin yleis­tä: jopa 5 % väes­tös­tä kokee sitä jos­kus, ja jopa 31–66 % trau­maat­tis­ten tapah­tu­mien yhtey­des­sä. Ohi­me­ne­vää derea­li­saa­tio­ta ilme­nee päih­tei­den käy­tön, uni­va­jeen sekä stres­sin seu­rauk­se­na. #

Derea­li­saa­tio on sub­jek­tii­vi­nen koke­mus ulko­maa­il­man epä­to­del­li­suu­des­ta sii­nä mis­sä deper­so­na­li­saa­tio on koke­mus­ta oman itsen epä­to­del­li­suu­des­ta. Useim­mat läh­teet pitä­vät derea­li­saa­tio­ta ja deper­so­na­li­saa­tio­ta itse­näi­si­nä ilmiöi­nä, mut­ta joi­den­kin mukaan kyse on poh­jim­mil­taan yhdes­tä ilmiös­tä. Noso­lo­gi­ses­ti ilmiöi­den yhte­näi­syyt­tä perus­tel­laan sil­lä, että oirei­ta ilme­nee useim­mi­ten tois­ten­sa yhtey­des­sä. Filo­so­fi­sem­pi perus­te on, ettei itsen, mui­den ja maa­il­man feno­me­no­lo­gis­ta koke­mis­ta voi erot­taa toi­sis­taan. #

Kroo­ni­nen derea­li­saa­tio saat­taa joh­tua taka­rai­vo- ja ohi­mo­loh­ko­jen toi­min­ta­häi­riös­tä. #

Derea­li­saa­tios­sa hen­ki­lö voi kokea havait­se­man­sa asiat elot­to­mi­na, vail­la nii­hin yleen­sä liit­ty­vää tun­ne­la­taus­ta. Läheis­ten ihmis­ten tun­nis­ta­mi­sen herät­tä­mät tun­ne­reak­tiot saat­ta­vat olla mer­kit­tä­vän latis­tu­nei­ta. Déjà vun ja jamais vun koke­muk­set ovat taval­li­sia. Tutut pai­kat saat­ta­vat vai­kut­taa vie­rail­ta, kum­mal­li­sil­ta, epä­to­del­li­sil­ta. Hen­ki­lö voi kokea maa­il­man ikään kuin dol­ly zoo­min lävit­se. Havin­non poik­kea­vuus saat­taa kat­taa myös kuu­lo-, maku- ja hajuais­tin. #

Derea­li­saa­tio­ta ilme­nee usein pak­koa­ja­tus­ten yhdey­des­sä. Se voi pak­koa­ja­tus­ten herät­tä­män ahdis­tu­nei­suu­den kans­sa olla tie­dos­ta­ma­ton­ta, ja puh­je­ta tie­toi­suu­teen esi­mer­kik­si vas­ta paniik­ki­koh­tauk­sen myö­tä. Oire voi täl­löin herät­tää koki­jas­saan pel­koa sen syis­tä, sil­lä derea­li­saa­tio­ta voi sen jär­kyt­tä­vyy­den takia olla vai­kea miel­tää pel­käs­tään ahdis­tu­nei­suu­des­ta joh­tu­vak­si. Sen sijaan ihmi­nen saat­taa kuvi­tel­la derea­li­saa­tion joh­tu­van jos­tain vaka­vam­mas­ta syys­tä, mikä puo­les­taan saat­taa pahen­taa ahdis­tu­nei­suut­ta ja sen myö­tä taas derea­li­saa­tion koke­mis­ta. #

Derea­li­saa­tios­ta kär­si­vät kuvaa­vat koke­van­sa ulko­maa­il­man ikään kuin se oli­si tele­vi­sio-ohjel­maa tai elo­ku­vaa. Tämän ja mui­den vas­taa­vien tun­tei­den seu­rauk­se­na kroo­ni­ses­ti derea­li­soi­tu­nut ihmi­nen saat­taa vie­raan­tua lähei­sis­tään. #

Derea­li­saa­tio voi kyt­key­tyä epi­lep­si­aan, eri­tyi­ses­ti ohi­mo­loh­koe­pi­lep­si­aan, migree­niin sekä lie­viin pään vam­moi­hin. Alen­tu­nut tun­ne­rea­goin­ti havain­toon saat­taa joh­taa havai­tun koke­mi­seen epä­to­del­li­se­na. #

Derea­li­saa­tio saat­taa myös olla epä­suo­ra seu­raus tasa­pai­noais­tin häi­riöis­tä kuten sisä­kor­va­tu­leh­duk­ses­ta tai ves­ti­bu­laa­ri­neu­ro­nii­tis­tä. Täl­löin häi­riin­ty­neen tasa­pai­noais­tin sig­naa­lien ris­ti­rii­tai­suus aiem­min opi­tun kans­sa aiheut­taa ahdis­tus­ta, mikä ede­saut­taa derea­li­saa­tio­ko­ke­muk­sen syn­ty­mis­tä. Toi­sen seli­tyk­sen mukaan noradre­na­lii­ni- ja sero­to­nii­ni­toi­min­nas­sa tapah­tuu tasa­pai­no-oirei­den takia muu­tok­sia, jot­ka val­mis­ta­vat ihmis­tä rea­goi­maan vaa­raan, min­kä seu­rauk­se­na saat­taa olla ahdis­tu­nei­suut­ta tai paniik­ki, ja edel­leen derea­li­saa­tio. #

Kan­na­bis, psy­ke­dee­lit, dis­so­sia­tiii­vit, masen­nus­lääk­keet, kofeii­ni, ilo­kaa­su, ja niko­tii­ni saat­ta­vat var­sin­kin suu­ri­na mää­ri­nä aiheut­taa derea­li­saa­tion kal­tai­sia koke­musia. Derea­li­saa­tio voi myös olla alko­ho­lin tai bent­so­diat­se­pii­nin vie­roi­tusoi­re. #

Derea­li­saa­tio­ta ilme­nee myös vai­kei­den uni­häi­riöi­den ja mie­li­sai­rauk­sien kuten deper­so­na­li­saa­tio­häi­riön, epä­va­kaan per­soo­nal­li­suu­den sekä kak­si­suun­tai­sen mie­lia­la­häi­riön yhtey­des­sä. #

Derea­li­saa­tio­ta ja deper­so­na­li­saa­tio­ta voi­daan aiheut­taa fysio­lo­gi­sil­le oireil­le altis­ta­mi­sen mene­tel­mäl­lä, jota käy­te­tään hoi­det­taes­sa paniik­ki­häi­riö­tä kog­ni­tii­vi­sel­la psy­ko­te­ra­pial­la. #

Avainsanat: psykiatria, psykologia

Mix

#26109. Perjantai, 22. kesäkuuta 2012 klo 13.48.30, kirjoittanut Jani. 0 kommenttia.

Tuli­pa pol­tet­tua rahaa tänään. Kävin ensin aptee­kis­sa tyh­jen­tä­mäs­sä resep­tit, ja otin samal­la lisää mag­ne­siu­mia ja kau­an himoit­se­maa­ni Haga­no­lin mixe­riä. #

Sit­ten menin vii­na­kaup­paan, otin vähän toi­sen­lais­ta mixe­riä ja lisää Kyyp­pä­riä. Niin ja sit­ten Savan­na Dry­ta, pää­asias­sa sik­si että olen näh­nyt mel­kein päi­vit­täin Hel­sin­gin pää­rau­ta­tie­a­se­mal­la liu­ku­mai­nok­sen sii­tä. Tai no, yhtä pal­jon vai­ku­tus­ta oli tuot­teen pel­kis­te­tyl­lä ulkoa­sul­la. Samas­ta syys­tä, vaik­ken yhtään tyk­kää olues­ta, ostin taan­noin sitä min­kä­lie­merk­kis­tä olut­ta, kun sitä myy­tiin keveän val­koi­sel­la eti­ke­til­lä varus­te­tus­sa kir­kas­la­si­pul­los­sa. Ja kuvit­te­lin sen jopa ihan juo­ta­van makui­sek­si, luul­ta­vas­ti yksi­no­maan sen pul­lon takia. #

Sit­ten menin Pris­maan ja ostin ruo­kaa, ja sit­ten City­mar­ke­tiin ja ostin ruo­kaa. #

Sit­ten menin pyy­kil­le. Koneen pyö­ries­sä yri­tin ava­ta pol­ku­pyö­rää­ni, mut­ta työ­ka­luis­ta oli taas pula. #

Sit­ten leik­ka­sin tuk­ka­ni. Pidin pai­dan pääl­lä ja pesin lopuk­si irto­kar­vat suih­kul­la. Ei ollut kuu­ma sen jäl­keen pyö­räil­les­sä! #

Avainsanat: Alko, Citymarket, kuluttajuus, markkinointi, Prisma

Pintaa

#26104. Torstai, 21. kesäkuuta 2012 klo 22.19.48, kirjoittanut Jani. 0 kommenttia.

Voi mikä lai­he­lii­ni minua pei­lis­tä kat­soo! Saa­vu­tan tätä menoa pian ido­li­ni Chris­tian Balen The Mac­hi­nist -mitat. #

Lör­päk­si jää­nyt vat­sa­nah­ka pitäi­si täyt­tää. Yri­tin tänään teh­dä aamul­la muka vat­sat­ree­niä, mut­ta kun en tie­ten­kään eilen viit­si­nyt suun­ni­tel­la sitä etu­kä­teen, tuli ihan pas­ka ohjel­ma, ei tun­nu yhtään mis­sään. Oli­si ehkä men­nyt läs­kis­te­lyn puo­lel­le tämä päi­vä, mut­ta tuli sit­ten suhail­tua pyö­räl­lä ees­taas sen ver­ran, että lie­nen taas ihan mii­nuk­sil­la. #

Yri­tin pyy­kil­tä tul­les­sa­ni aja­tuk­sis­sa­ni ava­ta ala­ker­ran naa­pu­rin ovea. #

Itte vanhoissa laseissa Unoh­din lasit pyyk­ki­pai­kal­le, joten kai­voin laa­ti­kos­ta van­hat, ja whoa! Vähän­kö tyy­lik­käät! Näy­tän oikein nört­ti­hips­te­ril­tä, pal­jon parem­mal­ta kuin mis­sään pilot­ti­la­seis­sa, joi­ta olen tähän men­nes­sä pää­hä­ni sovi­tel­lut. Otan nämä uudet ima­go­la­sit ehdot­to­mas­ti käyt­töön heti maa­nan­tai­na töis­sä. #

Avainsanat: Christian Bale, The Machinist
« Vanhempia postauksia
  • kesäkuu 2012
  • toukokuu 2012
  • huhtikuu 2012
  • maaliskuu 2012
  • helmikuu 2012
  • tammikuu 2012
  • joulukuu 2011
  • marraskuu 2011
  • lokakuu 2011
  • syyskuu 2011
  • elokuu 2011
  • heinäkuu 2011
  • kesäkuu 2011
  • toukokuu 2011
  • huhtikuu 2011
  • maaliskuu 2011
  • helmikuu 2011
  • tammikuu 2011
  • joulukuu 2010
  • marraskuu 2010
  • lokakuu 2010
  • syyskuu 2010
  • elokuu 2010
  • heinäkuu 2010
  • kesäkuu 2010
  • toukokuu 2010
  • huhtikuu 2010
  • maaliskuu 2010
  • helmikuu 2010
  • tammikuu 2010
  • joulukuu 2009
  • marraskuu 2009
  • lokakuu 2009
  • syyskuu 2009
  • elokuu 2009
  • heinäkuu 2009
  • kesäkuu 2009
  • toukokuu 2009
  • huhtikuu 2009
  • maaliskuu 2009
  • helmikuu 2009
  • tammikuu 2009
  • joulukuu 2008
  • marraskuu 2008
  • lokakuu 2008
  • syyskuu 2008
  • elokuu 2008
  • heinäkuu 2008
  • kesäkuu 2008
  • toukokuu 2008
  • huhtikuu 2008
  • maaliskuu 2008
  • helmikuu 2008
  • tammikuu 2008
  • joulukuu 2007
  • marraskuu 2007
  • lokakuu 2007
  • syyskuu 2007
  • elokuu 2007
  • heinäkuu 2007
  • kesäkuu 2007
  • toukokuu 2007
  • huhtikuu 2007
  • maaliskuu 2007
  • helmikuu 2007
  • tammikuu 2007
  • joulukuu 2006
  • marraskuu 2006
  • lokakuu 2006
  • syyskuu 2006
  • elokuu 2006
  • heinäkuu 2006
  • kesäkuu 2006
  • toukokuu 2006
  • huhtikuu 2006
  • maaliskuu 2006
  • helmikuu 2006
  • tammikuu 2006
  • joulukuu 2005
  • marraskuu 2005
  • lokakuu 2005
  • syyskuu 2005
  • elokuu 2005
  • heinäkuu 2005
  • kesäkuu 2005
  • toukokuu 2005
  • huhtikuu 2005
  • maaliskuu 2005
  • helmikuu 2005
  • tammikuu 2005
  • joulukuu 2004
  • marraskuu 2004
  • lokakuu 2004
  • syyskuu 2004
  • elokuu 2004
  • heinäkuu 2004
  • kesäkuu 2004
  • toukokuu 2004
  • huhtikuu 2004
  • maaliskuu 2004
marginaalin HTML5-moottorina
WordPress 6.8.1 ja ubudu.
all rights reversed
tietosuojakäytäntö