Reilu puoli vuotta sitten itse itselleni kasaamani velvollisuudet olivat syöneet minut loppuun. Päiväkirjailun lisäksi lopetin kuntoilun (satunnaista, entiseen verrattuna kuitenkin harvinaista lenkkeilyä lukuunottamatta), ja koska en enää syönyt kasvaakseni, päätin syödä kutistuakseni. Olenkin onnistunut hävittämään jonkin verran ylimääräistä rasvaa. Samalla on tietysti sulanut isot määrät lihasta. #

Viime aikoina olen taas aloitellut kevyttä pyöräilyä ja painonnostelua. Tällä hetkellä sen tarkoituksena on lähinnä toimia totutteluna, lopullisen lihassurkastumisen estäjänä ja mielialankohottajana. Viimeksimainittukin tuntuu taas näin pitkän tauon jälkeen liikunnan avulla onnistuvan. #

Käyn edelleen pari kertaa kuussa mielenterveystoimistossa sairaanhoitajan juttusilla. Olen oppinut ymmärtämään terapian mekanismia saadessani todistaa sen toimimista omalla kohdallani. En ole parantunut, mutta olen saanut avatuksi joitain päässäni olleita umpisolmuja, ja toivoisin kykeneväni siihen ja saavani tehdä sitä myös jatkossa. #

Seurustelen edelleen, asun edelleen Keltinmäessä ja haen edelleen asuntoa. #

Olen pyyhkinyt Windows XP -osion tietokoneeni kiintolevyltä ja ryhtynyt maailmanparantaja-Linux-nörtiksi. Olen samalla huomannut kiinnostuneeni yksityisyyden varjeluun liittyvästä teknologiasta, kuten salasanoista ja salausmenetelmistä. #

Uutisten ja politiikan seuraaminen tuntuu minusta edelleenkin lähes päivittäin yhtä miellyttävältä kuin lasinsirujen syöminen. Jota en pysty lopettamaan. #

Katselen Heisei-kauden Godzilla-elokuvia joka päivä, uudestaan ja uudestaan. #