Vähän kuten veljeni Leijonakieli kerran kirjoitti, haluaisin kertoa teille, että haluaisin kertoa teille, mitä haluaisin. Koska kuitenkin sen kertominen, mitä haluaisi kertoa, on mahdotonta ilman, että samalla tulisi paljastaneeksi, mitä haluaisi, ja koska siitä puhuminen on poikkeuksetta tulkittavissa väärin pelkästään säälin- tai huomionkerjuuksi, päätin tällä kertaa jättää sen kertomatta. Ehkä sen sijaan kerronkin jotain muuta: vertauksen. #

Täyteenpuhallettuna oleminen ei ole ilmapallon luonnollinen tila. Ilmapallon luonnollinen tila on olla tyhjä ilmasta; joko niin, että ilmaa ei koskaan ole palloon puhallettu, tai sitten niin, että se palloon puhallettu ilma on tullut ulos joko vähitellen ajan myötä tai sitten väkivaltaisen, puhkeamisesta räjähtämisen hetkenä. Tämän määrää termodynamiikan toinen pääsääntö. #

Olen aina pelännyt ilmapalloja, koska ilmapallot voivat räjähtää. Kerran räjähtänyt ilmapallo ei enää voi räjähtää, mutta räjähtäneestä ilmapallosta jääneillä riekaleilla on mahdollista tehdä pieni temppu: otetaan isoin, kokonainen riekale, ja asetetaan se tiukasti vasten raotettuja huulia. Sitten imaistaan ilmaa sisäänpäin, jolloin riekale pullistuu suuhun pieneksi pallukaksi. Huulet puristetaan tiukasti yhteen ja ulos jääneet reunat pyöritellään itsensä ympäri monta kertaa; mahdollisesti jopa solmitaan, jos siihen on varaa. #

Tuloksena on pikkuruinen ilmapallo, joka on minusta vähintäänkin yhtä hauska kuin täysikokoiset pallot ilmeisesti joidenkin mielestä ovat. Vääjämättä seuraavassa räjähdystapahtumassa tämä pikkuinen pallo ei aiheuta läheskään yhtä kammottavaa, poksahtavaa ääntä, eivätkä riekaleet sinkoile hirvittävällä tavalla joka suuntaan, kuin ison pallon räjähtäessä. #

Tässä vaiheessa se lienee jo ihan ilmeistä, mutta alleviivataan se nyt tässä: minä olen riekaleesta tehty pikkupallo. Aina joskus minä tunnustelen aivan kauimmaisia reunojani, joiden repaleisuus muistuttaa minua siitä, että kerran minäkin olin iso pallo, joka poksahti hirvittävässä, väkivaltaisessa räjähdyksessä riekaleiksi. Samalla tunnen salaista, sadistista mielihyvää siitä, että kaikki tekin, te isot pallot, tyhjenette vääjäämättä joko pikku hiljaa tai sitten samalla tavalla kuin minä, räjähtäen kerralla tuskallisesti kappaleiksi. #

Mietin myös sitä, että jonain päivänä minäkin taas poksahdan, vaikken yhtä kovasti kuin ensimmäisellä kerralla, mutta sen jälkeen ei enää ole riittävän pientä suuta, joka taikoisi jäljellä olevista riekaleista edes pienenpienen pallon. #

Muistakaa tämä: täyteenpuhallettuna oleminen ei ole ilmapallon luonnollinen tila. Ilmapallon luonnollinen tila on olla tyhjä ilmasta. #

“Vanhassa UWIMAP-palvelimessa sijaitsevat sähköpostilaatikot siirretään uuteen palvelimeen tiistaina 31.5. klo 17 alkaen. Siirrosta aiheutuva käyttökatko kestää arviolta useita tunteja. Palvelu pyritään saamaan takaisin toimintaan tiistain aikana.” #

“UWIMAP-käyttäjien siirto uuteen palvelimeen tiistaina 31.5. klo 17 alkaen” #

Jyu/Atk-keskus #

Jaaha. Kiitos kun kerroitte tästä heti, kun olin huomannut, ettei sähköpostini enää toimi ja etsin selitystä tuolta. Miten olisi ilmoitus sähköpostitse? Tahi RSS-virtaa näistä tiedotteista? #

“Uudessa palvelimessa otetaan käyttöön levykiintiöt. Saapuvien postien kansion kiintiö tulee olemaan 50Mt ja muiden kansioiden yhteenlaskettu kiintiö 100Mt.”  #

ed.  #

Gulp. No, minä en kyllä edes mitään doc-tiedostoja pahemmin ruukaa sähköpostilla lähetellä, että eiköhän tästä selvitä. #

Huomenna pohjoiseen, joukkue. Sukulaistytön yo-juhliin ja viikoksi äidin lihapatojen ääreen. Painan lähtiessäni 82,5 kiloa. #

“Säännöllisiä verenluovuttajia on jo usean viikon ajan kutsuttu luovuttamaan tekstiviesteillä, sähköposteilla ja henkilökohtaisilla puhelinsoitoilla. Nämä keinot eivät kuitenkaan nyt riitä. On tultu siihen tilanteeseen, että haluamme vedota muihinkin kuin säännöllisiin luovuttajiimme. Toivomme siis, että mahdollisimman moni uusi luovuttaja lähtisi tutustumaan verenluovutukseen.” #

“Nyt tarvitaan erityisesti A+ ja O+ veriryhmien luovuttajia”
SPR Veripalvelu (via Savon Sanomat)
korostus omani  #

Luovuttakaa jo! Minäkin luovuttaisin, jos saisin, mutta kun minulla on se hullun lehmän tauti olen pyörtynyt siinä touhussa kahdesti ja ne sen jälkeen sanoivat, että enää en saa luovuttaa. Niinpä en luovuta koskaan! #