Taan­noin jot­kut teki­vät “elä­mäni soundt­rack” -mee­miä (ainut viit­taus sii­hen, jonka tähän hätään löy­sin, tuli pniltä, ja sekin tosi­aan vain viit­taus). Halusin jo sil­loin ottaa sii­hen osaa, mutta jos­tain syystä (sähel­lys polii­sin kanssa?) se sil­loin jäi, mutta nyt Nor­sik­sen levyswap-meemi antoi hyvän teko­syyn tart­tua sii­hen näin jäl­ki­kä­teen. #

(Koska artis­tien sivut tun­tu­vat ole­van lai­dasta lukien ihan tur­han­päi­väi­siä flash-härpäkkeitä vailla mitään kun­nol­lista ja hyö­dyl­listä tie­toa, jätän ne lin­kit­tä­mättä osin pro­tes­tina, osin siksi, että niistä ei todel­la­kaan ole mitään hyö­tyä kenel­le­kään.)  #

1. Björk: Jóga #

2. Fin­ger Ele­ven: Slow Che­mical #

3. DJ Orki­dea: Unity #

4. Röyk­sopp: Remind Me #

5. The Pro­digy: Smack My Bitch Up #

6. Underworld: Born Slippy #

7. Fat­boy Slim: Sun­set (Bird of Prey) #

8. Dis­tur­bed: Down With The Sick­ness #

9. Aphex Twin: Rhu­barb #

Nor­sis pyysi käsin­kir­joi­tet­tuja sanoja kus­ta­kin kap­pa­leesta, mutta hyvä, ettei käteni kram­pan­nut pelk­kää kap­pa­le­lis­tausta kir­joit­taessa, niin että kyllä minä aion nyt pel­kän digi­taa­li­sen ver­sion tar­jota koo­tuista seli­tyk­sis­täni.  #

1. Björk: Jóga
   Björ­kiä. Alku­voi­maa. Tosin minusta Björ­kiä epä­tyy­pil­li­sim­mil­lään, aina­kin sii­hen saakka, kun maan­jä­ris­tys­osasto alkaa jyristä. #

2. Fin­ger Ele­ven: Slow Che­mical
   Kun aikoi­naan jäin show­pai­ni­kouk­kuun, sii­hen oli vai­kut­ta­massa var­sin­kin Iso Punai­nen Kone, jonka tun­nari tämä on. Todel­li­nen syy sii­hen, miksi kap­pale tart­tui, ovat kui­ten­kin (itsel­leni poik­keuk­sel­li­sesti) sen sanat. #

   The won­der of the world is gone I know for sure
   All the won­der that I want I found in her #

3. DJ Orki­dea: Unity
   Tämä on syö­py­nyt mie­leen, koska kuun­te­lin tätä hul­lu­jen­huo­neella radiosta, ja vies­ti­tin X:lle, joka kuun­teli tätä kotona. Nimeen sisäl­tyy iro­niaa, koska tuo hetki on mie­les­säni kes­kellä sitä ajan pis­tettä, jossa se, mikä ennen oli “me”, hal­kesi kah­tia. Alle vuotta myö­hem­min olimme myös kat­so­massa, kun Orki­dea itse soitti tämän klu­bissa, vain vähän ennen kuin pääs­säni tapah­tu­nut hal­kea­mi­nen tuli kon­kreet­ti­seksi. #

   Tätä kuun­nel­les­sani näen sie­luni sil­min toi­sen maa­il­man­so­dan aikai­sia uutis­fil­mejä. #

   Biisi on myös tässä lis­ta­tuista yli­voi­mai­sesti pisin (kym­me­nen minuut­tia), mutta sen makuun pääs­tyäni olen toi­vo­nut, ettei se kos­kaan lop­puisi. #

4. Röyk­sopp: Remind Me
   Tässä lau­la­van Erlend Øyen ääni on hyvä esi­merkki siitä, mitä tar­koi­tan sanoes­sani, että olen aina tykän­nyt musii­kista, joka kuu­los­taa homolta. Vie­lä­kin parempi esi­merkki siitä olisi tie­tysti ollut Neil Ten­nant lau­la­massa Rentiä, mutta tämän nyt sai sen­tään sovi­tet­tua muu­toin kovin kars­kiin seu­raan edes joten kuten. #

5. The Pro­digy: Smack My Bitch Up
   Tyk­kä­sin Pro­di­gystä siitä alkaen, kun Out of Space pulahti radiosta kor­viini ensim­mäi­sen ker­ran. Vaikka Fires­tar­te­rin myötä oli sel­vää, että How­let­tin sii­he­nas­ti­nen kokei­lul­li­suus oli saa­nut väis­tyä raa’an rahan­te­ke­mi­sen tieltä, Smack My Bitch Up osoitti, että lem­me­na­bal­la­deja tai rak­kau­den suku­polvi -heh­ku­tuk­sia ei Pro­di­gyn tee­ku­pista edel­leen­kään löydy.  #

   Kap­pa­leen “koro­tan ääntä, hak­kaan huo­raa” -mant­ran tois­ta­mi­seen kes­kit­ty­nyt sanoi­tus sai tie­tysti aikoi­naan mark­ki­noin­ti­stra­te­gi­sesti oival­li­sen pikku kohun aikaan. #

6. Underworld: Born Slippy
   Trippi a’la Trains­pot­ting. #

7. Fat­boy Slim: Sun­set (Bird of Prey)
   Siinä, missä edel­li­sessä bii­sissä trip­pail­laan kau­pun­gissa, tässä on enem­män sel­laista sha­ma­nis­ti­sen eläint­ri­pin mei­nin­kiä. Vaikka video antaa­kin ihan toi­sen­lai­sen mer­ki­tyk­sen “peto­lin­nulle” (ja sitä tukee myös osa kap­pa­leen radio­pu­he­lin­sampleista), tätä kuun­nel­len minun on hyvin helppo lii­dellä hau­kan mukana. #

8. Dis­tur­bed: Down With The Sick­ness
   Agres­sii­vi­sin raita tässä lis­ta­tuista. Ennen masen­nusta minun oli vai­kea käsit­tää täl­laista musiik­kia, koska minulla ei olisi ollut mitään tun­teita sijoi­tet­ta­vaksi tähän. Nyt tus­kan vää­ris­tä­mien kas­vo­jen huu­ta­mien vihais­ten sano­jen kuu­le­mi­sesta tulee hyvää mieli sii­tä­kin huo­li­matta, ettei minua ole kos­kaan kap­pa­leessa kuva­tulla tavalla fyy­si­sesti pahoin­pi­delty. #

   I can see inside you, the sickness is rising
   Don't try to deny what you feel
   Will you give it to me?
   It seems that all that was good has died
   
   And is decaying in me
   Will you give it to me?
   
   It seems you're having some trouble
   In dealing with these changes
   Living with these changes
   
   Oh no, the world is a scary place
   Now that you've woken up the demon
   ...in me

9. Aphex Twin: Rhu­barb #

   Se, että lis­tan kovinta kap­pa­letta seu­raa lis­tan her­kin ja hil­jai­sin kap­pale, on sekin ihan ominta itseäni, sillä olen vas­ta­koh­tien ja ääripäi­den mies.  #

   Mitäpä muuta tästä pitäisi sanoa? Tämä on täy­del­li­nen kap­pale. Täy­del­li­nen hau­ta­jais­biisi. #

Taan­noin jot­kut teki­vät “elä­mäni soundt­rack” -mee­miä (ainut viit­taus sii­hen, jonka tähän hätään löy­sin, tuli pniltä, ja sekin tosi­aan vain viit­taus). Halusin jo sil­loin ottaa sii­hen osaa, mutta jos­tain syystä (sähel­lys...