”Tällä hetkellä ongelmallisin raskasmetalli on elohopea, erityisesti kalassa oleva metyylielohopea. Tiettyjen alueiden järvissä kasvava suuri petokala (hauki, kuha, made) saattaa sisältää yli 1 mg/kg elohopeaa. Elohopeaa on runsaasti myös ravintopyramidin huipulla olevissa merikaloissa (esim. tonnikalassa). Nykyinen ohjeistus lähtee siitä, että haukea käytetään vain 1 – 2 kertaa kuukaudessa ja myös isojen ahvenien, kuhien ja mateiden käyttöä rajoitetaan, jos kalaa syödään päivittäin. Raskaana oleville ja imettäville äideille haukea ei suositella lainkaan (Elintarvikevirasto Tiedotteet/2004). Nämä ohjeet ovat erittäin tiukat ja riittävät hyvin rajoittamaan kalasta saatavan metyylielohopean määrää. Ongelma jääkin koskemaan itse pyydettyä kalaa syöviä, jotka eivät noudata ohjeita. Väestötasolla ongelmallisin on tiettyjen väestöryhmien runsaasti käyttämä tonnikala.” #

”Selvitys elinympäristön kemikaaliriskeistä”, s. 125 (1,29 Mt:n PDF; Kansanterveyslaitos) #

Wikipedian tonnikala-artikkelin mukaan ”suurin osa purkitetusta tonnikalasta on boniittia, [jossa] on erittäin alhainen elohopeapitoisuus.” Mutta missä ovat numerot? Missä ovat lähdeviittaukset, missä ovat raa’at faktat? #

USA:n elintarvike- ja lääkintäviranomaisten (FDA) mukaan”Mercury Levels in Commercial Fish and Shellfish”; mainittu arvo (0,353) on taulukossa liitetty ’albacore’-tonnikalaan (”CANNED, ALBACORE”), joka sekin nimenä on moniselkoinen: laji voi maankolkasta riippuen olla Thunnus alalunga, Thunnus atlantics, Thunnus albacares, Seriola lalandi, Euthynnus affinis tai Euthynnus alletteratus. mukaan purkkitonnikalan elohopeapitoisuus on keskimäärin 0.353 PPM eli miljoonasosaa. FDA:n dokumentissa on räikeä puute, sillä ainakaan minä en löytänyt siitä mainintaa siitä onko kyse massa- vai tilavuusosuuksista. Olettaisin silti, että kyse on massasta. Niinpä, jos laskuni pitävät paikkansa, esimerkiksi kilossa (1 kg) tonnikalaa olisi silloin 353 mikrogrammaa elohopeaa. Hannu HuuskosenHannu Huuskonen: ”Kalojen elohopeapitoisuus Pielisjoessa ja Koitajoen vesistöalueella” (190 kt:n PDF), s. 9 mainitsema referenssimateriaali, CRM 422, sisältää jopa 599 mikrogrammaaa elohopeaa. #

Kuinka paljon elohopeaa voi sitten syödä ennen kuin se on vaaraksi terveydelle? Vuonna 2003 YK:n ympäristöohjelma (UNEP) puolittiE-R. Venäläinen, A. Hallikainen, R. Parmanne, P.J. Vuorinen: ”Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet” (190 kt:n PDF), s. 10 siihenastisen, elohopeaa koskevan suositusarvonsa viikottaiselle saannille (PTWI) 1,6 mikrogrammaan ruumiin painokiloa kohti. Tämänhetkisen painoni (86 kg) perusteella tämä tilapäiseksi maksimiksi tarkoitettu viikottainen enimmäissaantini olisi siis 1,6 × 86, eli 137,6 mikrogrammaa. #

UNEP:n suositusarvo on asetettu väestön herkintä ryhmää eli kehittymässä olevia sikiöitä ajatellen. Aikuisen keho kestää näitä myrkkyjä tietysti huomattavasti enemmän. Tämä ei kuitenkaan auta asiaa, jos tonnikalaa syö viikossa kilon, mikä minulla tulee helposti täyteen (Eldoradon 185 gramman tölkkejä, joissa on 150 grammaa tonnikalaa, menee tyypillisesti kuudesta seitsemään purkkia viikossa). Jos kilossa tonnikalaa on 599 mikrogrammaa tai edes FDA:n tarjoama 353 mikrogrammaa elohopeaa, elohopeansaantini on lähes jatkuvasti reippaasti yli kaksinkertainen suositukseen nähden. Ja suosituskin on nimensä mukaisesti tilapäisen (provisional), ei jatkuvan saannin turvalliseksi arvoksi tarkoitettu. #

Minulla on siis edessäni loistava tulevaisuus ihmiskuumemittarina. #

Vakavasti puhuen, elohopean haittavaikutukset ovat melko synkät. Kaloissa elohopea on lähes kokonaan metyylielohopeanaHuuskonen, s. 4, joka elimistöön kasautuessaan voi aiheuttaa kaikenlaista ikävää: #

”Metyylielohopea ja muut orgaaniset elohopeayhdisteet ja riittävän korkeat metallisen elohopean pitoisuudet voivat aiheuttaa pysyviä aivo- ja munuaisvaurioita. Ne voivat vaikuttaa aivojen eri osiin ja niihin liittyviin toimintoihin. Seurauksena voi olla persoonallisuuden muutoksia, vapinaa, näön muutoksia, kuuroutta, lihaskoordinoinnin häiriöitä, tuntoaistin menetyksiä ja muistihäiriöitä. Munuaiset ovat myös herkkiä elohopean kaikille muodoille, sillä elohopea kerääntyy munuaisiin ja voivat vaurioittaa niitä.” #

SGS Fimko Ltd.: Sähkö- ja elektroniikkatuotteiden haitta-aineet ja niiden analyysit (korostus omani) #

Tämän kaiken selvittämisen jälkeen minua ihmetyttää enää kaksi asiaa. Ensinnäkin se, että miksi ihmeessä minä en tiennyt tästä kaikesta yhtään mitään ennen kuin terveydestäni huolestunut ihminen siitä minulle mainitsi? Minusta öljyssä uiva tonnikala on niin herkullista, että voisin varmasti syödä sitä vaikka parikin purkkia joka päivä, enkä minä tietäisi sen vaarallisuudesta yhtikäs mitään! #

Kuulun tietysti tuohon alussa mainittuun, ”väestötasolla” ongelmalliseen ryhmään, joka kuluttaa tonnikalaa huomattavasti enemmän kuin keskiverto kaduntallaaja, mutta eipä minua silti mielestäni kannattaisi aivovaurioittaa tietämättäni syömällä elohopealla. Yksinkertainen ”Kansanterveyslaitos suosittelee tonnikalaa syötäväksi korkeintaan kahdesti viikossa.” -virke tölkin kyljessä olisi riittänyt minulle tämän tutkimustyön tekemiseen jo monta, monta nieltyä elohopeamilligrammaa sitten! #

Ja se toinen asia, joka minua ihmetyttää, on se, että millä pirulla minä tonnikalan nyt oikein korvaan? Älkääkä tulko ehdottamaan mitään seitiä. Seiti maistuu ihan paskalta tonnikalaan verrattuna, sitä ei voi syödä sellaisenaan purkista, ja lisäksi sitä pitäisi syödä melkein kaksinkertainen määrä saman proteiinimäärän saamiseksi! #

Focusin Hocus Pocus alkaa ihan niin kuin mikä tahansa niistä YouTubessa olevista rokkenrollivideoista joihin jotkut linkittävät ihan hulluina, mutta tässäpä onkin laulajalla jännät vinkeet, siksi linkitän. Me uudemman ajan lapset voimme tyydyttää nostalgianälkämme Dancentralin (via norsis) valikoimilla. Oi niitä aikoja. #

Focus: Hocus Pocus (45,8 Mt:n MPEG1-video)
Polyteknikkojen Kuoro Janne #

Aina välillä minä kuvittelen miten kävisi, jos jonkin kosmisen oikun tuloksena mieleni siirtyisi yhtäkkiä jonkun toisen, hirmuisen tärkeässä tehtävässä olevan henkilön ruumiiseen. Siis tähän tapaan: #

Ohopsista! Missäs minä oikein olen? Tämä paikka on ihan vihreä ja… haa, niin tietysti! Minähän olen jalkapallokentällä. Minulla tuntuu olevan oikein seksikäs partakin… jep, olen David Beckham. Ja tuo upea, musta, lihainen massa tuossa edessäni on tietysti muuri. #

Näyttää siltä, että minun täytyy tässä potkaista yksi vapaapotku. #

Piru vieköön, vapaapotku kuudentoista rajalta! Enhän minä osaa pelata jalkapalloa! Viimeksi olen palloa potkinut joskus… yläasteella. (Hiipivän pakokauhun ääniä.) #

Oi voi, nuo salskeat joukkuetoverini tuossa vieressä alkavat jo mennä vähän kumman näköisiksi. Lienee parasta tehdä jotain ennen kuin ne huomaavat, että jokin on vialla! No, jospa potkaisen sen pallon vaikka tuonne yläoikeaan kulmaan, ei tuo maalivahti varmaankaan sitä aavista. #

(Onpas muuten komea, hoikka poika tuo maalivahti… jestas, kylläpäs täällä David Beckhamin päässä vilistää paljon homoeroottisia ajatuksia!) #

No niin, tästä lähtee…! #

Oijoijoivoi, eihän se nyt lähtenyt sinne päinkään! Se lähti aivan väärään s… #

Hei, maali! #

Meikä teki maalin!!! #

Mutt… mitä nyt tapahtuu? Minähän kutistun! Olen edelleen jalkapallokentällä… minulla on edelleen part… minähän olen kokonaan karvojen peitossa! Minähän olen mäyrä…! #