Herättyäni ihmettelin, miksei puhelimeen tullut eloa eikä valoa vaikka näpyttelin kuinka. Sitten tajusin, etteihän se puhelin edes ole oikeasti kädessäni, ja heräsin taas. Se oli taas näitä pitkäännukkumisen (ja luullakseni lääkkeiden) myötä tulevia harhaunia, joissa olen siinä missä oikeastikin olen ja uskon ihan täysillä olevani hereillä. Ne ovat sen verran ärsyttäviä, että motivoivat aika hyvin nousemaan sängystä aamuisin. #

Olen taas suunnitellut kirjaa, semmoista joka jonkun pitäisi kirjoittaa, ja jota ihmettelen, jos ei jo ole kirjoitettukin. Sekin olisi paksu kuin Raamattu, sillä se kertoisi samoista tapahtumista kuin Raamattu. Siinä nämä tapahtumat kuitenkin esitettäisiin siten kuin ne olisivat todellisuudessa voineet tapahtua. Se olisi siis huijareiden, manipuloijien, väkivallan, sekopäiden ja kollektiivisen mielenhäiriön historia. Doyle Duken The Amazing Deception ja Michael Baigentin The Dead Sea Scrolls Deception vaikuttaisivat tämän tyyppisiltä tietokirjoilta. Tämä minun kirjani olisi kuitenkin fiktiota, tai pikemminkin popularisoitua, dramatisoitua historiaa. Siksi se nousisi parhaiten myyvien kirjojen listan kärkeen, ja siitä syntyisi sitä mitä roskalehdet kutsuvat kohuksi, ainakin Yhdysvalloissa. #

Kenties siitä jopa käynnistyisivät Ilmestyskirjan tapahtumat. #

Olen myös TV7:n televankelistoja katseltuani alkanut toivoa, että moraalin saarnaaminen murtautuisi vihdoinkin ulos pelkästään uskonnollisten piirien hallusta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki, mitä uskonnolliset saarnaajat opettavat, lentäisi romukoppaan. Paljon siitä on mielestäni tulkattavissa uskonnottomaan ajatusmaailmaan. Esimerkiksi itsekuri, jota itsekin pidän arvossa, tuntuu olevan kovaa valuuttaa kristittyjen saarnaajien sanomassa. Siinä molemmat osapuolet voisivat oppia toisiltaan, sillä itsekurin perimmäinen syy on vapaa muuttuja: uskovaisella se on halu miellyttää ulkoista auktoriteettia, uskomattomalla tarve pitää sisäinen natsi tyytyväisenä. #

Sille, että uskonnot ovat niin suosittuja kuin ovat, on syynsä, ja se on luullakseni juuri tämä, että ne tarjoavat moraalikoodin. Tietysti uskonnollisessa moraalisaarnauksessa on se ongelma, että se tuppaa olemaan ehdotonta, ja että se esitetään (etenkin perustaltaan) ainoana oikeassa olevana. Mutta mikäänhän ei pakota uskonnottomia moraalisaarnaajia omaksumaan uskonnollisilta kollegoiltaan tätä virhettä. #

Sam Harrisin TED-luento tieteen ja moraalin suhteesta limittyy ylläolevaan, mutta tämän sujuvampaa linkitystä sille en tullut näköjään kirjoittaneeksi. #