marginaali


 

Derealisaatio

#26116. Perjantai, 22. kesäkuuta 2012 klo 16.01.39, kirjoittanut Jani. 2 kommenttia.

Olin aiko­nut kir­joit­taa täs­tä jotain omaa, mut­ta huo­ma­sin­kin en-w:n artik­ke­lin aika hyväk­si, joten kään­sin­kin sit­ten vain sen. Elä­mä­ni täl­lä het­kel­lä, olkaa hyvät: #

Kuvakaappaus alhaisen bittitaajuuden murjomasta videosta, ihminen kirjan kanssa #

Tämän joh­dan­nais­teok­sen käyt­töä kos­kee CC by-sa 3.0.
Alla ole­va artik­ke­li on englan­nin­kie­li­ses­sä Wiki­pe­dias­sa jul­kais­tun alku­pe­räis­teok­sen johdannainen.

Derea­li­saa­tio (toi­si­naan lyh. DR) on havait­se­mi­sen tai koke­mi­sen tila, jos­sa ulkoi­nen maa­il­ma vai­kut­taa epä­to­del­li­sel­ta. Oiree­na voi olla myös tun­ne sii­tä, että ympä­röi­vä todel­li­suus on vail­la tun­ne­sy­vyyt­tä, eikä sii­nä tapah­du mitään spon­taa­nis­ti. Derea­li­saa­tio ei ole itse­näi­nen häi­riö­ti­la, vaan se on mui­den psy­kiat­ris­ten ja neu­ro­lo­gis­ten häi­riöi­den dis­so­sia­tii­vi­nen oire. Derea­li­saa­tio on hyvin yleis­tä: jopa 5 % väes­tös­tä kokee sitä jos­kus, ja jopa 31–66 % trau­maat­tis­ten tapah­tu­mien yhtey­des­sä. Ohi­me­ne­vää derea­li­saa­tio­ta ilme­nee päih­tei­den käy­tön, uni­va­jeen sekä stres­sin seu­rauk­se­na. #

Derea­li­saa­tio on sub­jek­tii­vi­nen koke­mus ulko­maa­il­man epä­to­del­li­suu­des­ta sii­nä mis­sä deper­so­na­li­saa­tio on koke­mus­ta oman itsen epä­to­del­li­suu­des­ta. Useim­mat läh­teet pitä­vät derea­li­saa­tio­ta ja deper­so­na­li­saa­tio­ta itse­näi­si­nä ilmiöi­nä, mut­ta joi­den­kin mukaan kyse on poh­jim­mil­taan yhdes­tä ilmiös­tä. Noso­lo­gi­ses­ti ilmiöi­den yhte­näi­syyt­tä perus­tel­laan sil­lä, että oirei­ta ilme­nee useim­mi­ten tois­ten­sa yhtey­des­sä. Filo­so­fi­sem­pi perus­te on, ettei itsen, mui­den ja maa­il­man feno­me­no­lo­gis­ta koke­mis­ta voi erot­taa toi­sis­taan. #

Kroo­ni­nen derea­li­saa­tio saat­taa joh­tua taka­rai­vo- ja ohi­mo­loh­ko­jen toi­min­ta­häi­riös­tä. #

Derea­li­saa­tios­sa hen­ki­lö voi kokea havait­se­man­sa asiat elot­to­mi­na, vail­la nii­hin yleen­sä liit­ty­vää tun­ne­la­taus­ta. Läheis­ten ihmis­ten tun­nis­ta­mi­sen herät­tä­mät tun­ne­reak­tiot saat­ta­vat olla mer­kit­tä­vän latis­tu­nei­ta. Déjà vun ja jamais vun koke­muk­set ovat taval­li­sia. Tutut pai­kat saat­ta­vat vai­kut­taa vie­rail­ta, kum­mal­li­sil­ta, epä­to­del­li­sil­ta. Hen­ki­lö voi kokea maa­il­man ikään kuin dol­ly zoo­min lävit­se. Havin­non poik­kea­vuus saat­taa kat­taa myös kuu­lo-, maku- ja hajuais­tin. #

Derea­li­saa­tio­ta ilme­nee usein pak­koa­ja­tus­ten yhdey­des­sä. Se voi pak­koa­ja­tus­ten herät­tä­män ahdis­tu­nei­suu­den kans­sa olla tie­dos­ta­ma­ton­ta, ja puh­je­ta tie­toi­suu­teen esi­mer­kik­si vas­ta paniik­ki­koh­tauk­sen myö­tä. Oire voi täl­löin herät­tää koki­jas­saan pel­koa sen syis­tä, sil­lä derea­li­saa­tio­ta voi sen jär­kyt­tä­vyy­den takia olla vai­kea miel­tää pel­käs­tään ahdis­tu­nei­suu­des­ta joh­tu­vak­si. Sen sijaan ihmi­nen saat­taa kuvi­tel­la derea­li­saa­tion joh­tu­van jos­tain vaka­vam­mas­ta syys­tä, mikä puo­les­taan saat­taa pahen­taa ahdis­tu­nei­suut­ta ja sen myö­tä taas derea­li­saa­tion koke­mis­ta. #

Derea­li­saa­tios­ta kär­si­vät kuvaa­vat koke­van­sa ulko­maa­il­man ikään kuin se oli­si tele­vi­sio-ohjel­maa tai elo­ku­vaa. Tämän ja mui­den vas­taa­vien tun­tei­den seu­rauk­se­na kroo­ni­ses­ti derea­li­soi­tu­nut ihmi­nen saat­taa vie­raan­tua lähei­sis­tään. #

Derea­li­saa­tio voi kyt­key­tyä epi­lep­si­aan, eri­tyi­ses­ti ohi­mo­loh­koe­pi­lep­si­aan, migree­niin sekä lie­viin pään vam­moi­hin. Alen­tu­nut tun­ne­rea­goin­ti havain­toon saat­taa joh­taa havai­tun koke­mi­seen epä­to­del­li­se­na. #

Derea­li­saa­tio saat­taa myös olla epä­suo­ra seu­raus tasa­pai­noais­tin häi­riöis­tä kuten sisä­kor­va­tu­leh­duk­ses­ta tai ves­ti­bu­laa­ri­neu­ro­nii­tis­tä. Täl­löin häi­riin­ty­neen tasa­pai­noais­tin sig­naa­lien ris­ti­rii­tai­suus aiem­min opi­tun kans­sa aiheut­taa ahdis­tus­ta, mikä ede­saut­taa derea­li­saa­tio­ko­ke­muk­sen syn­ty­mis­tä. Toi­sen seli­tyk­sen mukaan noradre­na­lii­ni- ja sero­to­nii­ni­toi­min­nas­sa tapah­tuu tasa­pai­no-oirei­den takia muu­tok­sia, jot­ka val­mis­ta­vat ihmis­tä rea­goi­maan vaa­raan, min­kä seu­rauk­se­na saat­taa olla ahdis­tu­nei­suut­ta tai paniik­ki, ja edel­leen derea­li­saa­tio. #

Kan­na­bis, psy­ke­dee­lit, dis­so­sia­tiii­vit, masen­nus­lääk­keet, kofeii­ni, ilo­kaa­su, ja niko­tii­ni saat­ta­vat var­sin­kin suu­ri­na mää­ri­nä aiheut­taa derea­li­saa­tion kal­tai­sia koke­musia. Derea­li­saa­tio voi myös olla alko­ho­lin tai bent­so­diat­se­pii­nin vie­roi­tusoi­re. #

Derea­li­saa­tio­ta ilme­nee myös vai­kei­den uni­häi­riöi­den ja mie­li­sai­rauk­sien kuten deper­so­na­li­saa­tio­häi­riön, epä­va­kaan per­soo­nal­li­suu­den sekä kak­si­suun­tai­sen mie­lia­la­häi­riön yhtey­des­sä. #

Derea­li­saa­tio­ta ja deper­so­na­li­saa­tio­ta voi­daan aiheut­taa fysio­lo­gi­sil­le oireil­le altis­ta­mi­sen mene­tel­mäl­lä, jota käy­te­tään hoi­det­taes­sa paniik­ki­häi­riö­tä kog­ni­tii­vi­sel­la psy­ko­te­ra­pial­la. #

Avainsanat: psykiatria, psykologia

Kurssipäivä 6

#23166. Maanantai, 8. elokuuta 2011 klo 17.18.58, kirjoittanut Jani. 0 kommenttia.

Meno­mat­kal­la muis­tin unoh­ta­nee­ni urhei­lu­vaat­teet. #

Aamu­päi­vä päh­käil­tiin omia kiin­nos­tuk­sen­koh­tei­ta ja osaa­mi­sia. #

Ruo­ka­na oli kaa­li­kää­ry­lei­tä, tosi hyviä! #

Ruu­an jäl­keen Avi­ren psy­ko­lo­gi tuli hake­maan, kun en ollut ilmaan­tu­nut sovit­tuun aikaan. Tar­kis­tin jäl­ki­kä­teen, ja olin kyl­lä kir­jan­nut tapaa­mi­sen kän­nyk­kään, mut­ten ollut virit­tä­nyt sii­hen häly­tys­tä. Ja oli­si­ko se kuu­lu­nut­kaan kun puhe­lin on äänet­tö­mäl­lä. #

Tapaa­mi­ses­sa käy­tiin vähän läpi taus­to­ja­ni psyyk­kis­ten ongel­mien osal­ta, ja tavoit­tei­ta­ni. Sat­tui onnek­si sel­lai­nen päi­vä, että sain asia­ni sano­tuk­si ihan suju­vas­ti, eikä niin kuin tuol­la tähän asti, että on tun­tu­nut, että mon­ger­ran ihan käsit­tä­mät­tö­miä. #

Sit­ten oli sitä lii­kun­taa, syviä vat­sa­li­hak­sia ja lopuk­si ren­tou­tus. #

Pää­tä sär­ki koko päi­vän, vis­siin las­kin vii­kon­lop­pu­na kofeii­nit vää­rin. #

Avainsanat: kofeiini, mielenterveys, psykiatria, terveys

0.

#23016. Lauantai, 30. heinäkuuta 2011 klo 19.51.54, kirjoittanut Jani. 2 kommenttia.

Piirros: sikiö tekstin keskellä Haluai­sin kovas­ti kir­joit­taa jotain niis­tä ihmeis­tä, joi­ta psy­ko­lo­gin luo­na tapah­tuu. En nyt tar­koi­ta sitä, kuin­ka saa­tan tun­nin sisäl­lä muut­tua vain hie­man huo­no­ryh­ti­ses­tä nuo­res­ta­mie­hes­tä Step­hen Haw­kin­gia fyy­si­ses­ti muis­tut­ta­vak­si ihmis­rau­niok­si. Sii­nä ei ole mitään ihmeel­lis­tä, se on vain seu­raus­ta sii­tä, kun kamp­pai­len sisäi­sen maa­il­ma­ni jul­ki­tuo­mi­sen aiheut­ta­man pelon kans­sa, eikä käsil­lä ole muu­ta kon­kreet­tis­ta vas­tus­ta­jaa kuin oma keho. #

En ole kos­kaan luot­ta­nut niin pal­jon kuin nyt, enkä ole kos­kaan saa­nut osak­se­ni niin pal­jon hyväk­syn­tää kuin nyt. Se tun­tuu joten­kin ihan käsit­tä­mät­tö­mäl­tä. Ehkä vähän sil­tä, kuin en enää oli­si­kaan täs­sä maa­il­mas­sa niin yksin kuin tähän saak­ka olen tun­te­nut ole­va­ni. Siis sii­nä mie­les­sä, kuin olen koke­nut ole­va­ni lap­ses­ta saak­ka, sel­lai­ses­sa yksi­näi­sen ja tur­vat­to­man lap­sen mie­les­sä. Se sel­lai­nen perim­mäi­nen huo­li kai­kes­ta, jota olen siel­tä saak­ka kan­ta­nut jat­ku­vas­ti, niin nyt tun­tuu mel­kein sil­tä kuin voi­sin vii­mein­kin het­kek­si las­kea sen kai­ken toi­sen ihmi­sen kan­net­ta­vak­si ilman, että koko maa­il­ma välit­tö­mäs­ti sen seu­rauk­se­na ajau­tuu kaa­ok­seen ja tuhou­tuu räjäh­täen. #

Oli­si tie­tys­ti täy­sin tyy­pil­lis­tä huu­mo­ria maa­il­mal­ta, että juu­ri nyt sit­ten tapah­tui­si jotain sel­lais­ta mikä syök­si­si elä­mä­ni kaa­ok­seen ja tuhoai­si sen puit­teet räjäh­dys­mäi­ses­ti. Se ei miten­kään liit­tyi­si näi­hin sel­lais­ta kos­ke­viin pel­koi­hi­ni, vaan tapah­tui­si vain täy­sin sat­tu­mal­ta, niin kuin tie­tys­ti kaik­ki tapah­tuu - hence teh fun­ny. #

Hyväk­sy­tyk­si­tu­le­mi­sen vie­rau­den lisäk­si tun­nen olo­ni ikään kuin tyh­jäk­si, ihan eri mer­ki­tyk­ses­sä kuin mis­sä useim­mi­ten itses­tä­ni puhues­sa­ni niin sanon. Nyt tar­koi­tan sitä, ettei minul­la ole yhtä­kään salai­suut­ta, ei enää yhtään mitään sel­lais­ta sisäl­lä­ni, min­kä… Sitä on vai­kea selit­tää. Teki­si mie­li sanoa, että minut on rii­sut­tu aseis­ta. Ehkä se kuvas­taa sitä, kuin­ka poh­jim­mil­ta­ni ole­tan aina ihmis­ten lopul­ta pet­tä­vän luot­ta­muk­se­ni, ja kuin­ka teen tie­tys­ti useim­mi­ten kaik­ke­ni osoit­taak­se­ni tämän usko­muk­sen itsel­le­ni todek­si: luo­taan ihmi­siä ja hau­taan näke­mä­ni perus­teel­la sisäl­le­ni itseä­ni kos­ke­via asioi­ta, joi­den kat­son vaa­ran­ta­van suh­tee­ni asian­omai­siin. Sisäl­lä­ni näis­tä asiois­ta puris­tuu sit­ten (sykli­ses­ti) todis­tei­ta ihmis­ten epä­luo­tet­ta­vuu­des­ta. #

Ja nyt minul­la ei yhtäk­kiä enää ole­kaan yhtään sel­lais­ta käy­tet­tä­vis­sä­ni tämän yhden eri­tyis­laa­tui­sen ihmi­sen kans­sa. En voi enää vaa­ran­taa luot­ta­mus­ta­ni mil­lään, mitä ker­toa. Minul­la ei kos­kaan ole ollut täl­lais­ta vapaut­ta itse­var­je­lus­ta­ni, jol­lei sit­ten las­ke­ta niin var­hais­ta men­nei­syyt­tä, etten kyke­ne muis­ta­maan. #

Avainsanat: ihminen, psykiatria, psykologia, Step­hen Haw­kin­g

HE 68/2010

#15619. Torstai, 14. lokakuuta 2010 klo 15.11.33, kirjoittanut Jani. 0 kommenttia.

Kelan nykyi­sin har­kin­nan­va­rai­se­na kor­vaa­ma kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia muut­tuu laki­sää­tei­sek­si. Jat­kos­sa Kela kor­vaa kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian kai­kil­le sitä tar­vit­se­vil­le, jos he täyt­tä­vät kor­vauseh­dot. Lisäk­si kor­vaus­pää­tök­seen tulee muu­tok­sen­ha­kuoi­keus. […] #

Hal­li­tus esit­ti lain vah­vis­ta­mis­ta tänään tors­tai­na 14. loka­kuu­ta, ja tasa­val­lan pre­si­den­tin on tar­koi­tus vah­vis­taa se per­jan­tai­na. Laki tulee voi­maan 1. tam­mi­kuu­ta 2011. #

Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö: Kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian jär­jes­tä­mi­nen Kelan laki­sää­tei­sek­si vel­vol­li­suu­dek­si #

Kun­tou­tus­käyn­te­jä voi­daan lakieh­do­tuk­sen mukaan myön­tää enim­mil­lään kol­men vuo­den ajal­le enin­tään 200. Käyn­tien jak­sot­ta­mi­nen eri vuo­sil­le tulee jous­ta­vam­mak­si kuin mitä täl­lä het­kel­lä har­kin­nan­va­rai­sen kun­tou­tuk­sen osal­ta Kelan ohjeis­sa mää­rä­tään. Uuden kol­mi­vuo­tis­jak­son poti­las voi­si saa­da perus­tel­lus­ta syys­tä ja aikai­sin­taan vii­den vuo­den kulut­tua edel­li­sen kun­tou­tus­jak­son päät­ty­mi­ses­tä. #

StVM 18/2010 vp - HE 68/2010 vp: Kor­vat­ta­va tera­pia #

Perus­tel­tu­na syy­nä voi­tai­siin pitää esi­mer­kik­si eri­lais­ten mene­tys­ten tai mui­den kiel­teis­ten elä­män­ta­pah­tu­mien, psy­ko­so­si­aa­li­ses­ti kuor­mit­ta­van elä­män­ti­lan­teen, opin­to­jen lop­puun­saat­ta­mi­sen tai työ­elä­mään siir­ty­mi­sen seu­rauk­se­na vai­keu­tu­neen aiem­man mie­len­ter­vey­den häi­riön tai jon­kin uuden mie­len­ter­vey­den häi­riön aiheut­ta­maa todel­lis­ta uhkaa haki­jan työ- tai opis­ke­lu­ky­vyl­le. Uuden psy­ko­te­ra­pia­jak­son myön­tä­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä oli­si sel­vi­tys aikai­sem­man kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia­jak­son hyö­dyis­tä haki­jan opis­ke­lu- tai työ­ky­vyl­le. #

HE 68/2010: 1.1 Laki Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sen kun­tou­tuse­tuuk­sis­ta ja kun­tou­tus­ra­hae­tuuk­sis­ta, 11 a § #

Avainsanat: politiikka, psykiatria

Voight-Kampff

#15407. Maanantai, 11. lokakuuta 2010 klo 17.38.15, kirjoittanut Jani. 4 kommenttia.

Alus­ta­via suun­ni­tel­mia teh­tiin tänään psy­ko­lo­gil­la. Perim­mäi­nen epä­luu­loi­suu­te­ni ihmi­siä koh­taan pitäi­si voit­taa ja pitäi­si oppia ole­maan oma­na itse­nä­ni. Psy­ko­lo­gi arve­li, että näi­den har­joit­te­luun päi­vä­osas­to oli­si sopi­va paik­ka. Täy­tyy kuu­lem­ma men­nä sin­ne ja vän­gä­tä vas­taan joka asias­sa niin saan har­joi­tus­ta. #

Toi­sin sanoen röl­lä­tä niin kuin vain tääl­lä netis­sä olen tähän asti. #

Trollface #

Mut­ta se suun­ni­tel­ma riip­puu vie­lä lää­kä­ris­tä. #

Olen kyl­lä mel­ko hyvin saa­nut psyy­ke­ni pii­rus­tuk­set psy­ko­lo­gil­le esi­tel­tyä, ja samal­la tie­tys­ti myös sel­kiy­tet­tyä itsel­le­ni. Hämä­rän pei­tos­sa ovat oikeas­taan vain ne var­si­nai­set tapah­tu­mat ja tilan­teet, jois­sa nykyi­nen kie­rou­tu­nut per­soo­na­ni on saa­nut alkun­sa, sil­lä ne ovat jos­sain syväl­lä var­hais­lap­suu­des­sa. #

Mut­ta ei niil­lä yksi­tyis­koh­dil­la toi­saal­ta sinän­sä ole juu­ri mer­ki­tys­tä­kään. Pää­piir­teet on help­po joh­taa sii­tä miten suh­tau­dun aikui­suu­teen ja lap­suu­teen. Olen jou­tu­nut pie­ne­nä teke­mään valin­to­ja ja rat­kai­su­ja sii­tä mil­lai­nen minä olen, kun ihmi­set nor­maa­lis­ti miet­ti­vät näi­tä asioi­ta kai vas­ta toi­sel­la kym­me­nel­lä. Sil­loin mus­tan ja val­koi­sen välis­sä on jo vähän eri sävy­jä­kin toi­sin kuin taa­pe­roi­käi­sel­lä. #

Pär­jä­täk­se­ni nykyis­tä parem­min minun pitäi­si kas­vaa aikui­sek­si ilman, että petän pik­ku-Janin muut­tu­mal­la aikui­sek­si. Sii­hen para­dok­siin ehkä kitey­tyy ongel­mie­ni ydin. #

Avainsanat: aikuinen, lapsi, psykiatria, psykologia
« Vanhempia postauksia
  • kesäkuu 2012
  • toukokuu 2012
  • huhtikuu 2012
  • maaliskuu 2012
  • helmikuu 2012
  • tammikuu 2012
  • joulukuu 2011
  • marraskuu 2011
  • lokakuu 2011
  • syyskuu 2011
  • elokuu 2011
  • heinäkuu 2011
  • kesäkuu 2011
  • toukokuu 2011
  • huhtikuu 2011
  • maaliskuu 2011
  • helmikuu 2011
  • tammikuu 2011
  • joulukuu 2010
  • marraskuu 2010
  • lokakuu 2010
  • syyskuu 2010
  • elokuu 2010
  • heinäkuu 2010
  • kesäkuu 2010
  • toukokuu 2010
  • huhtikuu 2010
  • maaliskuu 2010
  • helmikuu 2010
  • tammikuu 2010
  • joulukuu 2009
  • marraskuu 2009
  • lokakuu 2009
  • syyskuu 2009
  • elokuu 2009
  • heinäkuu 2009
  • kesäkuu 2009
  • toukokuu 2009
  • huhtikuu 2009
  • maaliskuu 2009
  • helmikuu 2009
  • tammikuu 2009
  • joulukuu 2008
  • marraskuu 2008
  • lokakuu 2008
  • syyskuu 2008
  • elokuu 2008
  • heinäkuu 2008
  • kesäkuu 2008
  • toukokuu 2008
  • huhtikuu 2008
  • maaliskuu 2008
  • helmikuu 2008
  • tammikuu 2008
  • joulukuu 2007
  • marraskuu 2007
  • lokakuu 2007
  • syyskuu 2007
  • elokuu 2007
  • heinäkuu 2007
  • kesäkuu 2007
  • toukokuu 2007
  • huhtikuu 2007
  • maaliskuu 2007
  • helmikuu 2007
  • tammikuu 2007
  • joulukuu 2006
  • marraskuu 2006
  • lokakuu 2006
  • syyskuu 2006
  • elokuu 2006
  • heinäkuu 2006
  • kesäkuu 2006
  • toukokuu 2006
  • huhtikuu 2006
  • maaliskuu 2006
  • helmikuu 2006
  • tammikuu 2006
  • joulukuu 2005
  • marraskuu 2005
  • lokakuu 2005
  • syyskuu 2005
  • elokuu 2005
  • heinäkuu 2005
  • kesäkuu 2005
  • toukokuu 2005
  • huhtikuu 2005
  • maaliskuu 2005
  • helmikuu 2005
  • tammikuu 2005
  • joulukuu 2004
  • marraskuu 2004
  • lokakuu 2004
  • syyskuu 2004
  • elokuu 2004
  • heinäkuu 2004
  • kesäkuu 2004
  • toukokuu 2004
  • huhtikuu 2004
  • maaliskuu 2004
marginaalin HTML5-moottorina
WordPress 6.8.1 ja ubudu.
all rights reversed
tietosuojakäytäntö