Olin aiko­nut kir­joit­taa täs­tä jotain omaa, mut­ta huo­ma­sin­kin en-w:n artik­ke­lin aika hyväk­si, joten kään­sin­kin sit­ten vain sen. Elä­mä­ni täl­lä het­kel­lä, olkaa hyvät: #

 #

Derea­li­saa­tio (toi­si­naan lyh. DR) on havait­se­mi­sen tai koke­mi­sen tila, jos­sa ulkoi­nen maa­il­ma vai­kut­taa epä­to­del­li­sel­ta. Oiree­na voi olla myös tun­ne sii­tä, että ympä­röi­vä todel­li­suus on vail­la tun­ne­sy­vyyt­tä, eikä sii­nä tapah­du mitään spon­taa­nis­ti. Derea­li­saa­tio ei ole itse­näi­nen häi­riö­ti­la, vaan se on mui­den psy­kiat­ris­ten ja neu­ro­lo­gis­ten häi­riöi­den dis­so­sia­tii­vi­nen oire. Derea­li­saa­tio on hyvin yleis­tä: jopa 5 % väes­tös­tä kokee sitä jos­kus, ja jopa 31–66 % trau­maat­tis­ten tapah­tu­mien yhtey­des­sä. Ohi­me­ne­vää derea­li­saa­tio­ta ilme­nee päih­tei­den käy­tön, uni­va­jeen sekä stres­sin seu­rauk­se­na. #

Derea­li­saa­tio on sub­jek­tii­vi­nen koke­mus ulko­maa­il­man epä­to­del­li­suu­des­ta sii­nä mis­sä deper­so­na­li­saa­tio on koke­mus­ta oman itsen epä­to­del­li­suu­des­ta. Useim­mat läh­teet pitä­vät derea­li­saa­tio­ta ja deper­so­na­li­saa­tio­ta itse­näi­si­nä ilmiöi­nä, mut­ta joi­den­kin mukaan kyse on poh­jim­mil­taan yhdes­tä ilmiös­tä. Noso­lo­gi­ses­ti ilmiöi­den yhte­näi­syyt­tä perus­tel­laan sil­lä, että oirei­ta ilme­nee useim­mi­ten tois­ten­sa yhtey­des­sä. Filo­so­fi­sem­pi perus­te on, ettei itsen, mui­den ja maa­il­man feno­me­no­lo­gis­ta koke­mis­ta voi erot­taa toi­sis­taan. #

Kroo­ni­nen derea­li­saa­tio saat­taa joh­tua taka­rai­vo- ja ohi­mo­loh­ko­jen toi­min­ta­häi­riös­tä. #

Derea­li­saa­tios­sa hen­ki­lö voi kokea havait­se­man­sa asiat elot­to­mi­na, vail­la nii­hin yleen­sä liit­ty­vää tun­ne­la­taus­ta. Läheis­ten ihmis­ten tun­nis­ta­mi­sen herät­tä­mät tun­ne­reak­tiot saat­ta­vat olla mer­kit­tä­vän latis­tu­nei­ta. Déjà vun ja jamais vun koke­muk­set ovat taval­li­sia. Tutut pai­kat saat­ta­vat vai­kut­taa vie­rail­ta, kum­mal­li­sil­ta, epä­to­del­li­sil­ta. Hen­ki­lö voi kokea maa­il­man ikään kuin dol­ly zoo­min lävit­se. Havin­non poik­kea­vuus saat­taa kat­taa myös kuu­lo-, maku- ja hajuais­tin. #

Derea­li­saa­tio­ta ilme­nee usein pak­koa­ja­tus­ten yhdey­des­sä. Se voi pak­koa­ja­tus­ten herät­tä­män ahdis­tu­nei­suu­den kans­sa olla tie­dos­ta­ma­ton­ta, ja puh­je­ta tie­toi­suu­teen esi­mer­kik­si vas­ta paniik­ki­koh­tauk­sen myö­tä. Oire voi täl­löin herät­tää koki­jas­saan pel­koa sen syis­tä, sil­lä derea­li­saa­tio­ta voi sen jär­kyt­tä­vyy­den takia olla vai­kea miel­tää pel­käs­tään ahdis­tu­nei­suu­des­ta joh­tu­vak­si. Sen sijaan ihmi­nen saat­taa kuvi­tel­la derea­li­saa­tion joh­tu­van jos­tain vaka­vam­mas­ta syys­tä, mikä puo­les­taan saat­taa pahen­taa ahdis­tu­nei­suut­ta ja sen myö­tä taas derea­li­saa­tion koke­mis­ta. #

Derea­li­saa­tios­ta kär­si­vät kuvaa­vat koke­van­sa ulko­maa­il­man ikään kuin se oli­si tele­vi­sio-ohjel­maa tai elo­ku­vaa. Tämän ja mui­den vas­taa­vien tun­tei­den seu­rauk­se­na kroo­ni­ses­ti derea­li­soi­tu­nut ihmi­nen saat­taa vie­raan­tua lähei­sis­tään. #

Derea­li­saa­tio voi kyt­key­tyä epi­lep­si­aan, eri­tyi­ses­ti ohi­mo­loh­koe­pi­lep­si­aan, migree­niin sekä lie­viin pään vam­moi­hin. Alen­tu­nut tun­ne­rea­goin­ti havain­toon saat­taa joh­taa havai­tun koke­mi­seen epä­to­del­li­se­na. #

Derea­li­saa­tio saat­taa myös olla epä­suo­ra seu­raus tasa­pai­noais­tin häi­riöis­tä kuten sisä­kor­va­tu­leh­duk­ses­ta tai ves­ti­bu­laa­ri­neu­ro­nii­tis­tä. Täl­löin häi­riin­ty­neen tasa­pai­noais­tin sig­naa­lien ris­ti­rii­tai­suus aiem­min opi­tun kans­sa aiheut­taa ahdis­tus­ta, mikä ede­saut­taa derea­li­saa­tio­ko­ke­muk­sen syn­ty­mis­tä. Toi­sen seli­tyk­sen mukaan noradre­na­lii­ni- ja sero­to­nii­ni­toi­min­nas­sa tapah­tuu tasa­pai­no-oirei­den takia muu­tok­sia, jot­ka val­mis­ta­vat ihmis­tä rea­goi­maan vaa­raan, min­kä seu­rauk­se­na saat­taa olla ahdis­tu­nei­suut­ta tai paniik­ki, ja edel­leen derea­li­saa­tio. #

Kan­na­bis, psy­ke­dee­lit, dis­so­sia­tiii­vit, masen­nus­lääk­keet, kofeii­ni, ilo­kaa­su, ja niko­tii­ni saat­ta­vat var­sin­kin suu­ri­na mää­ri­nä aiheut­taa derea­li­saa­tion kal­tai­sia koke­musia. Derea­li­saa­tio voi myös olla alko­ho­lin tai bent­so­diat­se­pii­nin vie­roi­tusoi­re. #

Derea­li­saa­tio­ta ilme­nee myös vai­kei­den uni­häi­riöi­den ja mie­li­sai­rauk­sien kuten deper­so­na­li­saa­tio­häi­riön, epä­va­kaan per­soo­nal­li­suu­den sekä kak­si­suun­tai­sen mie­lia­la­häi­riön yhtey­des­sä. #

Derea­li­saa­tio­ta ja deper­so­na­li­saa­tio­ta voi­daan aiheut­taa fysio­lo­gi­sil­le oireil­le altis­ta­mi­sen mene­tel­mäl­lä, jota käy­te­tään hoi­det­taes­sa paniik­ki­häi­riö­tä kog­ni­tii­vi­sel­la psy­ko­te­ra­pial­la. #