marginaali


 

Sure this is so old, will disappear soon

#9388. Tiistai, 1. syyskuuta 2009 klo 13.21.44, kirjoittanut Jani. 4 kommenttia.

Täs­sä on aamu men­nä hujah­ta­nut salioh­jel­maa suun­ni­tel­les­sa. Joten­kin se jäse­nyy­den han­kin­ta ahdis­taa, vaik­ka tai­taa taas olla enem­män­kin kyse sii­tä että mie­li hake­mal­la hakee jotain ulkois­ta syy­tä sisäi­sil­le tun­ne­ti­loil­le, joil­la ei tosia­sias­sa ole mitään teke­mis­tä min­kään ulkoi­sen kans­sa. Van­hat, kote­loi­tu­neet asiat ne siel­lä vain taas kolot­ta­vat. #

Ishi­ma­ru asia­na­ja­ja sanoi, “laki kes­kus­tas­ta mat­rii­si”, joka tun­ne­taan myös nimel­lä kom­men­taat­to­ri­na ja tele­vi­sio. #

“行列のできる石丸弁護士、著作権侵害訴えられる” (Dai­ly Yomiu­ri; Google-kään­tä­jän suo­men­nos) #

Sain ala­ti jat­ku­vaan satun­nai­sen etsin­tää­ni het­kek­si uut­ta pot­kua tuos­ta Googlen kään­nös­ko­nees­ta. Olen lues­kel­lut japa­nin­kie­li­siä läh­tei­tä sen läpi, ja tulok­set ovat, kuten arva­ta saat­taa, var­sin satun­nai­sia. Alan olla huo­les­tut­ta­van has­sah­ta­nut japa­ni­lai­suu­teen, mut­ta toi­sin kuin ilmei­ses­ti useim­pien län­si­mais­ten hiki­ko­mo­rien tapauk­ses­sa, minul­la tämän tau­din syy­nä ei ole ani­me vaan Godzil­la. Ani­men ystä­vää minus­ta ei ilmei­ses­ti ker­ta kaik­ki­aan kos­kaan tule. #

Heh, sain tuos­sa sala­sa­na­ke­hot­teen ilman mitään merk­ke­jä sen alku­pe­räs­tä, enkä siis tien­nyt mikä ohjel­ma sitä sala­sa­naa kysyi ja mik­si, joten syö­tin sii­hen sala­sa­na­ni, vain sik­si kos­ka niin­hän juu­ri ei pitäi­si teh­dä. Näin sää­lit­tä­vil­lä tavoil­la ilme­nee minun itse­tu­hoi­suu­te­ni. #

Avainsanat: ahdistuneisuus, anime, Godzilla, Google, itsetuhoisuus, Japani, mielenterveys

If I see a man flashing, does this mean that I’m coming home?

#9043. Lauantai, 15. elokuuta 2009 klo 19.14.29, kirjoittanut Jani. 22 kommenttia.

Graffiti Gesterbyn Siwan seinässä #

Mitä­pä voi­sin ker­toa teil­le uudes­ta koti­pai­kas­ta­ni Gangs­ter­bys­tä, ja kodis­ta­ni tääl­lä? #

No näi­den ensim­mäis­ten viik­ko­jen perus­teel­la tämä vai­kut­taa vali­tet­ta­van val­koi­sel­ta asui­na­lu­eel­ta ver­rat­tu­na Kel­tin­mä­keen, mis­sä näki muka­van kir­ja­vaa poruk­kaa. Tääl­lä tun­tu­vat pikem­min­kin ole­van muo­tia maas­to­ku­vio­dut vaat­teet ja kal­ju pää, vaik­ka näin­hän minä kyl­lä ker­ran Kel­tin­mäes­sä­kin yhdes­sä ikku­nas­sa Whi­te pri­de -lipun. Tosin se kato­si siel­tä yhtä äkkiä kuin oli ilmes­ty­nyt­kin. Oli­si­ko tul­lut hel­la­sä­rö tai aikui­sek­si kas­va­mi­nen sit­ten, mene ja tie­dä. #

Ges­ter­by­läi­set ovat koi­ra­hul­lu­ja: jokai­sel­la on narun nokas­sa vähin­tään yksi hurt­ta, useim­mil­la kak­si. Sii­tä huo­li­mat­ta tääl­lä on minus­ta aina­kin tähän men­nes­sä ollut pal­jon hil­jai­sem­paa kuin Kel­tin­mäes­sä. Siel­lä ei oli­si tul­lut per­jan­tai-ilta­na ikku­nat auki nuk­ku­mi­ses­ta mitään, jol­lei sat­tu­nut ole­maan satei­nen ilma. Koi­ra­nil­ma pois­lu­kien mikään ei pidä­tel­lyt naa­pu­ri­ta­lon joka­vii­kon­lop­puis­ta ila­koin­tia ja musi­soin­tia. #

[#] Mat­ka lähi­kaup­paan, Siwaan on minul­la tääl­lä vie­lä­kin lyhyem­pi kuin mitä Helo­kan­tiel­tä oli mat­kaa Smar­ket­tiin. Joku oli muu­ten vii­me yönä vähän koris­tel­lut tuon Siwan jul­ki­si­vua spray­maa­lil­la. Tai aina­kaan en muis­ta aiem­min tägiä ja söhe­röä (jäl­kim­mäi­nen ei ero­tu pas­kan web­ka­me­ran otta­mas­sa kuvas­sa) sii­nä huo­man­nee­ni. Vaik­ka mel­ko huo­maa­ma­ton tyyp­pi­hän minä olen­kin. #

Uusi koti on pie­ni yksiö. Vaik­ka tämä onkin logis­ti­ses­ti haas­teel­li­sem­pi ruu­an­lai­tos­sa ja syö­mi­ses­sä, pidän sii­tä, että sii­vot­ta­vaa pin­ta-alaa on vähem­män. Huo­no­ja puo­lia täs­sä ovat vakio­ka­lus­teet, jot­ka iän takia reis­taa­vat kaik­ki juu­ri sil­lä lail­la vähän, ettei niis­tä viit­si vuo­krai­sän­näl­le ilmoit­taa. #

Lisäk­si inhoan kyl­py­am­met­ta. Ammees­sa suih­kun otta­mi­nen tun­tuu vie­lä­kin sil­tä kuin oli­sin jou­tu­nut pii­lo­ka­me­raoh­jel­maan: “Ihan­ko minun nyt tosis­saan kuu­luu sei­soa könöt­tää täs­sä ammeen poh­jal­la suih­ku kou­ras­sa ja koko­naan ilman suih­ku­ver­hoa, niin kuin joku idioot­ti? Mihin päin minun pitää vil­kut­taa ja hymyil­lä?” Haluai­sin ammeen sijas­ta suih­ku­ver­hon. #

Huo­noin puo­li minun kan­nal­ta­ni on tämän käm­pän kuu­muus näin kesäl­lä. Aurin­ko porot­taa illal­la suo­raan ikku­nois­ta, ver­hot eivät auta, ja ilman­vaih­to on ihan hyö­dy­tön. #

Kai­kis­ta näis­tä sei­kois­ta huo­li­mat­ta olen nyt var­sin onnel­li­nen. Eipä tar­vi enää mat­kus­taa junas­sa tuhan­sia ja taas tuhan­sia kilo­met­re­jä! Lisäk­si vii­mei­siä vuo­sia­ni Jyväs­ky­läs­sä var­jos­ti asun­non­saa­mi­sen vai­keuk­sis­ta aiheu­tu­nut, muu­ton ajan­koh­das­ta val­lin­nut epä­var­muus. #

Sekin epä­var­muus tosin pai­nui alun suo­ra­nai­sen ahdis­tus­kau­den jäl­keen tie­dos­ta­mat­to­maan, mut­ta nyt kun se on yhtäk­kiä his­to­ri­aa, olen tul­lut tie­toi­sek­si sii­tä kuin­ka pal­jon se siel­lä sisim­mäs­sä vai­kut­ti. Epä­mää­räi­sen uhan pel­ko nousee nyt väläh­dyk­si­nä pin­taan. Suo­ra­nai­sia muut­tou­nia­kaan en ole näh­nyt ennen kuin vas­ta nyt muu­ta­ma­na vii­me yönä. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]27.8. 12:59[/klo] Lisä­sin iki­lin­kin Siwa-kappaleeseen.
[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Avainsanat: ahdistuneisuus, Gesterby

Exclusive

#7761. Lauantai, 9. toukokuuta 2009 klo 16.34.15, kirjoittanut Jani. 3 kommenttia.

Ryppyinen otsa #

Odot­te­lin sateen lak­kaa­mis­ta pääs­täk­se­ni mar­ke­teil­le, mut­ta kun se vain jat­kui ja jat­kui, piti men­nä sateen­var­jon kans­sa. Ei sii­nä mitään, se oli vain pää­tök­sen­te­ko­ky­sy­mys (tar­vin­ko sateen­var­joa vai en). Sade on pel­käs­tään hyväs­tä. #

Huo­ma­sin mat­kal­la, että sateen­var­jol­la (so. sateen­var­jon var­jol­la) oli hyvä sul­kea muut ihmi­set pois näkö­ken­täs­tä. Sitä saat­toi vajo­ta kuvi­tel­maan, että onkin ihan yksi­nään liik­keel­lä. Musii­kin kuun­te­lu tulp­pa­kuu­lok­keil­la sul­kee samal­la lail­la muut pois tie­toi­suu­des­ta. Käy­tän sitä junas­sa teh­däk­se­ni itsel­le­ni tilaa, jota muu­ten on siel­lä pii­nal­li­sen rajal­li­ses­ti. #

Olen venlafaksiinin(kin) kans­sa odo­tel­lut, että tuli­si­ko tähän ihmi­sar­kuu­tee­ni jotain muu­tos­ta, mut­ta ei sii­tä kyl­lä nyt­kään näy mitään merk­ke­jä. Sitä tulee mel­ko sään­nöl­li­ses­ti ja usein mitat­tua kaup­pa­reis­su­ni var­rel­la taval­li­ses­ti bus­sia odot­te­le­vien ihmis­ten avul­la. Sei­so­vien ihmis­ten ohi käve­ly on juu­ri sopi­van ahdis­ta­vaa. #

Nyt­kin olin tuol­la mar­ket­ti­reis­sul­la vähän itse­ni koet­te­lu­mie­les­sä: ajat­te­lin, että voi­sin ehkä käy­dä vii­na­kau­pas­sa. Ei sii­tä kui­ten­kaan mitään tul­lut, se on ihan yhtä vai­ke­aa vie­lä­kin. Ei nyt ehkä muu­ten, kyl­lä­hän minä kau­pan kas­sas­ta­kin sel­viän, mut­ta kun siel­lä vii­na­kau­pas­sa jou­tuu arpo­maan sen kort­ti­lait­teen kans­sa. Pitäi­si tie­tää etu­kä­teen tasan tark­kaan, että kuin­ka sii­nä kuu­luu mene­tel­lä, eikä sel­lais­ta tai­toa voi hank­kia muu­toin kuin yri­tyk­sen ja ereh­dyk­sen kaut­ta. Ja että minä­kö rupe­ai­sin räm­pi­mään vir­heis­sä sil­lä lail­la? For­get it! #

Sit­ten ker­ran vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­tee­seen jos­tain pakos­ta jou­dut­tua­ni tosin vai­kut­tai­sin ole­van vähän ren­nom­pi. Eilen oli taval­lis­ta puhe­li­aam­pi apteek­ka­ri pal­ve­le­mas­sa, ja yllä­tyk­sek­se­ni huo­ma­sin jäl­ki­kä­teen jopa vas­tan­nee­ni muu­ta­man ker­ran sanoil­la ynäh­te­lyn sijas­ta. (Olkoon­kin, että äänen­käyt­tö­ni takia muti­sen var­maan ulko­puo­li­sen kor­vis­sa ihan samal­la lail­la, vas­ta­sin­pa sit­ten koko­nai­sil­la virk­keil­lä tai ynäh­del­len.) #

Äsken kävin Smar­ke­tis­sa, kun rupe­si teke­mään mie­li tum­maa suklaa­ta. Kas­sal­le tul­les­sa­ni etee­ni ennät­tä­nyt nai­nen tar­jo­si paik­kan­sa minul­le, niin kuin jär­ke­vää ostos­tem­me mää­rät (suklaa­le­vy vs. kär­ryl­li­nen tava­raa) huo­mioi­den oli­kin. Ilah­duin niin etten älyn­nyt edes kiit­tää, mut­ta aina­kaan en (luul­lak­se­ni) vai­kut­ta­nut poik­keuk­sel­li­sen yli­mie­li­sel­tä, niin kuin taval­li­ses­ti. Jos­kus teen sitä kyl­lä tahal­la­ni­kin, pitääk­se­ni muut loi­tol­la. Vie­hät­tä­vim­mil­lä­ni olen tähän saak­ka ollut, kun olen jät­tä­nyt sen tahal­li­ses­ti­te­ke­mät­tä (sic). #

Suklaak­si valk­ka­sin pie­nim­män pak­kauk­sen mitä hyl­lys­tä löy­tyi: se oli 80 gram­man Faze­rin Exclusi­ve Thin Dark. Nie­lai­sen sen tänään ryy­pyn sijas­ta, kun en ker­ran siel­lä vii­na­kau­pas­sa käy­nyt. Pris­mas­ta ostin mal­toa ja heraa. Ame­rican Pro Wheytä ei ollut maus­ta­mat­to­ma­na, piti ottaa suklaan­ma­kuis­ta, per­ke­le. #

Avainsanat: ahdistuneisuus, sosiaalisten tilanteiden pelko

Sankaroidu, nuori mies!

#3271. Torstai, 25. syyskuuta 2008 klo 8.44.16, kirjoittanut Jani. 8 kommenttia.

Keltavihreä dieselveturi tulee Padot­tua vihaa ja väki­val­tai­sia fan­t­asioi­ta hau­to­va­na nuor­na mies­nä minä aina­kin kuvit­te­len ymmär­tä­vä­ni osit­tain sitä tus­kaa, joka saa aikaan Joke­lan ja Kau­ha­joen kal­tai­sia ilmiöi­tä. #

Ensin­nä­kään minä en näe näi­tä niin­kään jouk­ko­mur­hi­na kuin erään­lai­si­na laa­jen­net­tui­na itse­mur­hi­na, vaik­ka­kin sisäi­sel­tä logii­kal­taan nämä teot muis­tut­ta­vat pikem­min­kin junan eteen hyp­pää­mis­tä tai vas­taan­tu­le­vaan rek­kaan autol­la pah­ki aja­mis­ta kuin oman lähi­pii­rin sur­maa­mis­ta, jon­ka taus­tal­la on käsi­tys omas­ta teos­ta näi­den läheis­ten suo­je­lu­kei­no­na. Kou­luam­mus­ke­lus­sa tar­koi­tuk­se­na on päin­vas­toin levit­tää oman tus­kan sano­maa, tar­kem­min sanot­tu­na ulkois­taa se kos­ket­ta­maan ympä­ril­lä ole­via tavik­sia, jot­ka omas­ta mie­les­tä vai­kut­ta­vat sii­tä autu­aan tie­tä­mät­tö­mil­tä ja sik­si hal­vek­sut­ta­vil­ta. #

Näin ollen myös­kään empa­tian täy­del­li­nen puut­tu­mi­nen ei käy seli­tys­mal­lik­si. Vaja­vai­suut­ta niis­sä kyvyis­sä täy­tyy var­mas­ti olla, kos­ka teon seu­rauk­sien täy­del­li­nen ymmär­tä­mi­nen epäi­le­mät­tä estäi­si nii­tä syn­ty­mäs­tä, mut­ta edes mis­tään poik­keuk­sel­li­ses­ta vaja­vuu­des­ta ei mie­les­tä­ni voi­da puhua. Sen sijaan jon­ki­nas­tei­nen empa­tia­ky­ky on itse asias­sa edel­ly­tys tuol­lai­sel­le teol­le, kos­ka kuten sanoin, sen tar­koi­tuk­se­na on siir­tää oma tus­ka mui­hin ihmi­siin. Väki­val­taan tur­vau­tu­mi­nen ja jopa hen­gen­riis­to on mitä luon­nol­li­sin aja­tus täl­lai­ses­ta tun­teen­siir­ros­ta haa­vei­le­van pää­hän juo­lah­ta­vak­si var­sin­kin, jos ahdis­tuk­sen taus­tal­la on kastraa­tio­pel­koa. Väki­val­ta­rat­kai­sun syn­ty­mi­nen edel­lyt­tää kui­ten­kin koh­ta­lais­ta empa­tia­ky­kyä — kykyä käsit­tää, että juu­ri tuon laji­nen teko on omi­aan syn­nyt­tä­mään kans­saih­mi­sis­sä sitä samaa ahdis­tus­ta, joka itseä­kin kal­vaa. #

Van­hem­pien ja ympä­ris­tön vas­tuun perää­mi­ses­sä tun­nu­taan hel­pos­ti mene­vän lii­al­li­suuk­siin. Vii­me­ai­kai­sis­sa teois­sa ei ole ollut kyse mis­tään avut­to­mis­ta lap­sis­ta, vaan nuo­ris­ta aikui­sis­ta, jot­ka teki­vät itse omat pää­tök­sen­sä. Pää­tök­set oli­vat ken­ties huo­no­ja, mut­ta ne oli­vat näi­den jät­kien omia pää­tök­siä. Nii­tä pää­tök­siä eivät teh­neet van­hem­mat, kou­lu­ka­ve­rit, You­Tu­be tai muu seu­ra­kun­ta, vaan teki­jät itse. Pää­tök­siin ajau­tu­mi­seen (kos­ka lop­pu­jen lopuk­si kukaan ei ole muu­ta kuin his­to­rian­sa sum­ma) nämä muut teki­jät tie­tys­ti ovat olleet vai­kut­ta­mas­sa, mut­ta mitään niis­tä ei voi­da syy­tää, vaan vas­tuu on yksin teki­jän. Halu siir­tää vas­tuu muu­al­le joh­tuu ehkä sii­tä, että syy halu­taan vält­tä­mät­tä näh­dä jos­sain sel­lai­ses­sa koh­tees­sa, jota voi­si teon takia vähän ojen­taa, mikä teki­jän elot­to­man ruu­miin kans­sa ei oikein ole mah­dol­lis­ta. #

Kor­kein­taan van­hem­pia voi mie­les­tä­ni syyt­tää sii­nä tapauk­ses­sa, että nämä ovat kas­va­tuk­sel­laan tie­toi­ses­ti teh­neet jäl­ke­läi­sel­leen mah­dot­to­mak­si löy­tää tus­kal­le mitään muu­ta pur­kau­tu­mis­ka­na­vaa. Vähem­män tuhoi­sien pur­kau­tu­mis­ka­na­vien tar­jol­lao­le­mi­sen var­mis­ta­mi­nen ja nii­hin tur­vau­tu­mi­sen mah­dol­li­sim­man hel­pok­si ja kan­na­tet­ta­vak­si teke­mi­nen onkin ainut asia, jon­ka minun mie­les­tä­ni yhteis­kun­ta voi teh­dä täl­lais­ten tapauk­sien ehkäi­se­mi­sek­si. Käs­kyt, kiel­lot ja rajoi­tuk­set eivät auta mitään, pikem­min­kin päin­vas­toin. Näi­den ihmis­ten pitäi­si kye­tä saa­maan apua, ei pel­käs­tään sanan sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä, että sitä apua on tar­jol­la, vaan myös sii­nä, että sitä kyet­täi­siin otta­maan vas­taan ilman tur­hia ennak­ko­luu­lo­ja avun­tar­vit­si­jan itsen­sä ja var­sin­kaan täl­le mer­ki­tyk­sel­li­sen lähi­pii­rin tahol­ta. #

Ja vie­lä sit­ten­kin on pak­ko hyväk­syä se tosia­sia, että niin tii­vis­tä tur­va­verk­koa ei voi­da kutoa, ettei­kö joku sen sil­mäs­tä lävit­se aina jos­kus putoai­si. Mut­ta kak­si täl­lais­ta tapaus­ta näin lyhyen ajan sisäl­lä ker­too minus­ta ihan hel­ve­tin sel­väs­ti sii­tä, ettei se tur­va­verk­ko ole vie­lä lähes­kään niin hyvä kuin se voi­si olla ja miten hyvä sen pitäi­si olla. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]2011-05-19 14:26[/klo] Vaih­doin kuvan, enti­nen oli non-free.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Avainsanat: ahdistuneisuus, psykologia, turvallisuus, väkivalta

Gestalt

#6397. Lauantai, 12. huhtikuuta 2008 klo 17.46.08, kirjoittanut Jani. 0 kommenttia.

Käsi­tyk­se­ni ahdis­tuk­se­ni taus­tal­la ole­vis­ta meka­nis­meis­ta syve­ni jäl­leen eilen. #

Nyky­het­keen kes­kit­ty­mi­nen, ja tule­vai­suu­des­sa ole­vien asioi­den pois­sul­ke­mi­nen on hen­kis­tä työ­tä, joka vaa­tii voi­ma­va­ro­ja. Jos voi­ma­va­ro­ja ei ole, kes­kit­ty­mi­nen hajo­aa, ja ajal­li­ses­ti tämän het­ken ulko­puo­lel­la ole­vat asiat ryös­täy­ty­vät tie­toi­suu­teen, vaik­ka niil­le ei oli­si­kaan teh­tä­vis­sä mitään täs­sä het­kes­sä, jol­loin seu­rauk­se­na on ahdis­tus­ta. Ilmi­öön ei vaa­di­ta edes sai­raal­loi­sen väsy­nyt­tä miel­tä, vaan sen lie­ne­vät havain­neet monet sel­lai­set­kin, jot­ka ovat jos­kus olleet vain het­kel­li­ses­ti­kin yli­kuor­mit­tu­nei­ta työn tai mui­den stres­si­te­ki­jöi­den takia. #

Avainsanat: ahdistuneisuus
« Vanhempia postauksia
  • kesäkuu 2012
  • toukokuu 2012
  • huhtikuu 2012
  • maaliskuu 2012
  • helmikuu 2012
  • tammikuu 2012
  • joulukuu 2011
  • marraskuu 2011
  • lokakuu 2011
  • syyskuu 2011
  • elokuu 2011
  • heinäkuu 2011
  • kesäkuu 2011
  • toukokuu 2011
  • huhtikuu 2011
  • maaliskuu 2011
  • helmikuu 2011
  • tammikuu 2011
  • joulukuu 2010
  • marraskuu 2010
  • lokakuu 2010
  • syyskuu 2010
  • elokuu 2010
  • heinäkuu 2010
  • kesäkuu 2010
  • toukokuu 2010
  • huhtikuu 2010
  • maaliskuu 2010
  • helmikuu 2010
  • tammikuu 2010
  • joulukuu 2009
  • marraskuu 2009
  • lokakuu 2009
  • syyskuu 2009
  • elokuu 2009
  • heinäkuu 2009
  • kesäkuu 2009
  • toukokuu 2009
  • huhtikuu 2009
  • maaliskuu 2009
  • helmikuu 2009
  • tammikuu 2009
  • joulukuu 2008
  • marraskuu 2008
  • lokakuu 2008
  • syyskuu 2008
  • elokuu 2008
  • heinäkuu 2008
  • kesäkuu 2008
  • toukokuu 2008
  • huhtikuu 2008
  • maaliskuu 2008
  • helmikuu 2008
  • tammikuu 2008
  • joulukuu 2007
  • marraskuu 2007
  • lokakuu 2007
  • syyskuu 2007
  • elokuu 2007
  • heinäkuu 2007
  • kesäkuu 2007
  • toukokuu 2007
  • huhtikuu 2007
  • maaliskuu 2007
  • helmikuu 2007
  • tammikuu 2007
  • joulukuu 2006
  • marraskuu 2006
  • lokakuu 2006
  • syyskuu 2006
  • elokuu 2006
  • heinäkuu 2006
  • kesäkuu 2006
  • toukokuu 2006
  • huhtikuu 2006
  • maaliskuu 2006
  • helmikuu 2006
  • tammikuu 2006
  • joulukuu 2005
  • marraskuu 2005
  • lokakuu 2005
  • syyskuu 2005
  • elokuu 2005
  • heinäkuu 2005
  • kesäkuu 2005
  • toukokuu 2005
  • huhtikuu 2005
  • maaliskuu 2005
  • helmikuu 2005
  • tammikuu 2005
  • joulukuu 2004
  • marraskuu 2004
  • lokakuu 2004
  • syyskuu 2004
  • elokuu 2004
  • heinäkuu 2004
  • kesäkuu 2004
  • toukokuu 2004
  • huhtikuu 2004
  • maaliskuu 2004
marginaalin HTML5-moottorina
WordPress 6.1.1 ja ubudu.
all rights reversed
tietosuojakäytäntö