Kun sitä käve­lee kau­pun­gil­la, vaik­ka­pa ras­va­ton­ta rae­juus­toa osta­mas­sa, tai muu­ten vain haa­hui­le­mas­sa, niin vaik­ka sitä oli­si täl­lai­nen kova­naa­mai­nen ja vaa­ral­li­nen elä­män­ta­pa­ri­kol­li­nen, ei voi mitään sil­le, että jou­tuu Hes­bur­ge­rin mai­nos­pom­mi­tuk­seen ja hou­ku­tus käy kovin voi­mak­kaak­si. Niin­pä, kos­ka olin myös läh­te­nyt hie­man huo­nol­la het­kel­lä lii­ken­tee­seen niin, että näl­kä tuli jo alku­mat­kas­ta, kävin tänään teke­mäs­sä ensim­mäi­sen poik­keuk­sen dieet­tii­ni, jota nyt muu­toin on jat­ku­nut jo kol­me viik­koa, ja kävin koea­ja­mas­sa sem­moi­sen ruis­ka­na­ham­pu­ri­lai­sen. #

Kyl­lä se oli ihan hyvää, jos­kin minun mie­les­tä­ni se taval­li­nen kana­pu­ri­lai­nen on parem­pi ja jos en vää­rin muis­ta, niin myös se taval­li­nen ruis­pu­ri­lai­nen­kin, kuin mitä tämä näi­den kah­den vil­li com­bo elik­käs hybri­di, oli. #

Sen nimi on kyl­lä tosin aika has­su, kun sitä ajat­te­lee: ruis­ka­na kuu­los­taa aina­kin minun pää­ni sisäis­ten äänien pitä­män mete­lin kes­kel­lä­kin sel­lai­sel­ta sanal­ta, että sii­tä tulee mie­leen val­ta­va pur­so­tin, jos­ta ham­pu­ri­lai­sia tulee, ja sit­ten kun nii­tä liu­ku­hih­nan reu­nal­le rois­ku­nei­ta jämiä myy­dään, niin nii­tä nimi­te­tään ruis­ka­na­ham­pu­ri­lai­sik­si. (Veik­kaan, että aina­kin PA, tove­ri­ni ono­ma­to­poe­tias­sa, ymmär­tää tämän jutun, vaik­kei kukaan muu ymmär­täi­si­kään.) #

Ehkä­pä sii­tä syys­tä se onkin niis­sä mai­nok­sis­sa rivi­tet­ty kukin sana omal­le rivil­leen (“ruis- kana- ham­pu­ri­lai­nen”) ja Hesböö­gön sivuil­la kir­joi­tet­tu muka­muo­din­mu­kai­ses­ti iso­ja kir­jai­mia hyö­dyn­täen “Ruis­Ka­na- ham­pu­ri­lai­nen” jot­ta mai­nit­se­ma­ni asso­si­aa­tio nimes­tä väl­tet­täi­siin. #

Tai sit­ten minun äidin­kie­len­tai­to­ni ja yhdys sana­ni ovat niin hei­kois­sa kan­ti­mis­sa, etten vain ole tie­toi­nen sään­nös­tä, jon­ka mukaan ruo­ka-aineet kir­joi­te­taan väli­vii­van kans­sa eril­leen. Het­ki­nen, ruo­ka-aineet? Niin­päs kir­joi­te­taan­kin väli­vii­van kans­sa. Piru vie­köön. #

Jos­kin eikös sen sil­loin pitäi­si olla ham-puri­lai­nen, ja ruis-kana-ham-puri­lai­nen, ja mis­sä sii­nä ruis­ka­na-piru­lai­ses­sa muka sitä ham­mia on? Mis­sään ei! #