Los­tin kol­mas jak­so oli kök­kö. Vain vähän pus­kis­sa muri­naa pakoon juok­se­mis­ta. Se oli niin kök­kö, että nyt on ihan pak­ko kat­soa seu­raa­va­kin jak­so sii­nä toi­vos­sa, että se on vähän parem­pi, ja jot­ta se huuh­toi­si tuon kol­man­nen jak­son jät­tä­män pahan maun pois. #

Mut­ta ensin pais­tan ja syön voh­ve­lei­ta. Kyl­lä niis­tä­kin hyvää makua saa suus­saan tun­tea. #

Olen menos­sa poh­joi­seen taas yli­huo­men­na. Pää­sen lop­pu­vii­kos­ta van­hem­pien kyy­dil­lä takai­sin, mikä­li pak­ka­set eivät mene Itä-Suo­men luke­miin. Sun­nun­tai­na vii­meis­tään tulen joka tapauk­ses­sa kos­ka ensi maa­nan­tai­na on se ham­mas­lää­kä­riai­ka.
Ahistaa.
Mei­na­si jo vii­kon­lop­pu­na ruve­ta ahis­ta­maan, kun luu­lin, että se on tänään. Mut­ta ei se, että se on ham­mas­lää­kä­ri (vaik­kei­hän sekään tie­ten­kään mitään herk­kua ole), mut­ta se, että se on. Niin kuin yli­huo­mi­nen­kin. Herää­mi­set. Ne ne ahdis­ta­vat. Ahdis­tun aamui­sin, jos herään var­hain, vain sii­tä aja­tuk­ses­ta, että minun voi­si olla pak­ko nous­ta jo nyt, vaik­kei oli­si, vaik­ka sai­si sul­kea sil­män­sä ja nukah­taa. Ahis­ta­via! Aamut. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]20:50[/klo] Lisä­sin kah­den ensim­mäi­sen kap­pa­leen jäl­kei­set höpinät.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #