Ulos­ot­to­hen­kilö soitti vas­tauk­sena eilen lähet­tä­määni säh­kö­pos­tiin. Oikein asial­li­nen ja muka­va­no­loi­nen ihmi­nen. #

Selos­tin tulo­ti­lan­teeni (sai­ra­se­läke ja asu­mis­tuki, joista jäl­kim­mäi­nen ei kuu­lemma edes ole ulos­mi­tat­ta­vaa) ja jo ennen tark­ko­jen luku­jen esiin­kai­va­mis­tani sain kuulla, että ne ovat niin pie­niä, ettei niistä läh­detä mitään ulos­mit­taa­maan. #

— Rahaa tilillä? #

— Joi­tain sata­sia. #

— Osak­kuuk­sia kuo­lin­pe­sissä? Mis­sään? #

— Ei. #

— Omai­suutta? #

— Öö, niinku…? #

— Kiin­teis­töjä? #

— Ei mitään sem­moista. #

— Kul­ku­neu­voja? #

— Pol­ku­pyörä. #

— Joo ei. Autoja nyt lähinnä tai jotain sem­moista. #

— Joo, no ei mitään sem­moi­sia ole. Miten tuom­moi­nen romu mitä mulla täällä on… niinku telk­kari? #

— No ei me sem­moi­sia… jos se nyt ei… min­kä­lai­nen telk­kari se on? #

— Äh… no siis ihan tuom­mo­nen, taval­li­nen. #

— Joo, ei sit­ten jos ei se ole joku ihan hur­jan iso laa­ja­kuva telk­kari tai sillä lailla. #

— (LOL) No ei todel­la­kaan. #

Tämän kai­ken perus­teella minut todet­tiin mak­su­ky­vyt­tö­mäksi ja näin ollen saan sen mak­su­häi­riö­mer­kin­nän (vai miksntli) seu­raa­viksi nel­jäksi vuo­deksi ja asia palau­te­taan vel­ko­jalle. Vel­ko­jalla on sit­ten kuu­lemma 20 vuotta aikaa yrit­tää periä tätä aina sil­loin kun huvit­taa. #

Aika yllät­tä­vää minusta, että tämä toi­mii tällä tavalla. Minä olin aiem­min, ennen näi­den kanssa teke­mi­siin jou­tu­mis­tani kuvi­tel­lut, että val­tio mak­saisi ne vahin­gon­kor­vauk­set sille, jolle ne on myön­netty ja se velka siir­tyisi sit­ten val­tion itsel­leen perit­tä­väksi. #

Aina­kin minua vitut­taisi anka­rasti jos oli­sin vaik­kapa, ihan täl­lai­sena hatusta tem­pais­tuna ja siis täy­sin fik­tii­vi­senä esi­merk­kinä, pal­kan­nut tyy­riin asia­na­ja­jan jotain niin tyh­jän­päi­väistä asiaa kuin kun­nian­louk­kausta käsit­te­le­vää oikeu­den­käyn­tiä var­ten, ja vas­ta­puoli olisi umpi­köyhä eikä pys­tyisi mak­sa­maan oikeu­den­käyn­ti­ku­luja vaikka sii­hen sit­ten tuo­mit­tai­siin­kin. #

Missä oikeus! Missä vää­ryys. #