KUMPI JA KAMPI TAPPELIVAT, KUMPI VOITTI
#2580. Keskiviikko, 20. joulukuuta 2006 klo 17.45.40, kirjoittanut Jani. 11
Ennen pidätystään Sunday Mirror -lehdelle antamassaan haastattelussa Tom kertoi, että hänellä ei ollut alibia joillekin tai mahdollisesti yhdellekään viiden murhan tapahtuma-ajoista. Tämän luettuani ihmettelin ensin, että mistä hän sen tietää, koska tyttöjen kuolinaikoja ei ole tiettävästi julkistettu. #
Tomia oli kuitenkin kuulusteltu jo haastattelun antamisen aikoihin, joten on mahdollista, että hän on saanut tämän tiedon poliisilta. Itse asiassa sitä mahdollisuutta tukee sekin, että hän vaikuttaa epävarmalta siitä, koskeeko hänen alibin puutteensa vain joitain, vai kaikkia viittä murhaa. Olisikin ollut melkoisen nolo moka murhaajalta paljastaa itsensä varomattomalla lipsautuksella huomionhakuisuudesta tehdyltä vaikuttavassa lehtihaastattelussa. #
Jo ennen tätä tapausta, mutta varsinkin nyt taas tämän myötä olen miettinyt vastaavanlaista tilannetta tässä omassa, varsin eristäytyneessä elämässäni. Jos joku tuttavistani - siis yksi niistä tuhansista ja taas tuhansista läheisistä ystävistä, joita minulla tietysti on jo pelkästään täällä Jyväskylässä - murhattaisiin, ja jostain syystä poliisi tulisi tutkimustensa takia kolkuttelemaan minun ovelleni, niin milläs hitolla minä oikein todistaisin, että en ollut tapahtuma-aikaan paikanpäällä murhaamassa tätä kyseistä uhria? #
Siis ihan oikeasti, minä olen välillä miettinyt tätä niinkin paljon, että olen tuntenut helpotusta siitä, että minulla on sentään tuo web-kamerakuva (tai ainakin oli, se ei nimittäin toimi vieläkään). Jokuhan on nimittäin saattanut nähdä minut sitä kautta juuri ratkaisevalla hetkellä, ja minulla olisi näin alibi. Sitten ne tietysti tajuaisivat, miten helppoa tuommoinen lähetys olisi väärentää, ja olisin nalkissa… #
Olen jo vuosikausia sitten menettänyt lapsenuskoni (jos minulla tässä sellaista koskaan on ollutkaan) siihen, että vain syyllisiä rangaistaan ja totuus vapauttaa syyttömät, eikä tämä tällainen siksi ole niin kovin kaukaa haettua. Vielä toistaiseksi minulla kuitenkin on aika vahva usko siihen, näillä Pohjolan perukoillakin kohtuullisen vakiintuneeseen järjestelmään, jossa ihmiset ovat syyttömiä kunnes heidät on tuomioistuimessa todettu syyllisiksi. #
Ja minusta tuntuu, että se on jokin, juuri tämän, vielä jäljellä olevan uskoni kaltainen jutska, joka on saanut ainakin mitvitin ja benropen älähtämään Saaran lapsiinsekaantumiseensekaantumisesta. Alkuperäinen teema mitvitin aikaisemmassa äpäreessä oli sekin nähdäkseni sama: huoli siitä, millainen oikeuksien (ei pelkästään miesten, vaan meidän kaikkien oikeuksien) kaventuminen siitä seuraa, jos kaikki miehet leimataan oletusarvoisesti pedofiileiksi. #
Saaran laukomat, hänelle ominaiseen tyyliin kärjistetyt repliikit eivät arvattavasti yhtään helpota tätä huolta: #
“Eli turha toivo näköjään kuvitella, että miehistä olisi lastensuojelijoiksi. Aina vaan se oma alapää on tärkeintä.” #
Kuten huomataan, niin mistään keskustelusta tässä ei siis tosiaankaan voi puhua, ihan niin kuin Saara itsekin tuntuu ajattelevan. Ongelma ei kuitenkaan minusta ole siinä, etteikö miehistä olisi “kohtaamaan tätä asiaa asiallisella tasolla” (mukaeltu sitaatti jo edelläkin viitatusta Saaran kommentista). Saaralla ei itse asiassa ole edes varaa vedota tähän ainakaan sen jälkeen, kun hän itsekin sortui käyttämään “huumoria”. #
Ongelma on, lyhyellä fiktiivisellä vuoropuhelulla sitä havainnollistaakseni, tässä: #
— Pedofiilitpedofiilitpedofiilit.
— Oikeudetoikeudetoike…
— Pedofiilit! Pedofiilitpedofiilit!
— Öh… mutta oikeudetoik
— PEDOFIILITPEDOFIILITPEDOFIILIT! #
Kumpikaan osapuoli ei siis suostu hievahtamaankaan asemistaan. Se on tietysti pelkästään hyvä, koska näin saadaan sirkushuveja meille Blogosseumin verenhimoisille. #
Se syy, jonka takia minä asettuisin tässä mieluummin mitvitin, tuon säälittävän raukka-reppanan puolelle, on siinä, että jos oikeuksista ja pedofiileistä vääntäminen menee huutokilpailuksi, niin se pedofiilinhuutaja voittaa. Aina. Jos ei muuten, niin siksi, että kaikki muut asettuvat sen pedofiilinhuutajan puolelle, koska pelkäävät asettua avoimesti sitä vastaan, koska pelkäävät joutua sen pedofiilinhuutamisen kohteeksi. #
Ja se taas puolestaan todistaa sen oikeuksistahuutajan pointin. #
Ai tuo “huumori” kun minä kiireessä vinkkasin kaikkia tuhansia lukijoitani menemään Mitvitille enkä ehtinyt itse siitä pärettää. Olin juuri tullut kotiin ja menossa nukkumaan. Herään aamuisin puoli viisi ja riennän töihin tullakseni illalla kotiin tekemään mitä äidin nyt pitää tehdä.
MInähän otin kyllä Mitvitillä kantaa kuitenkin. Sitä paitsi puolustin miehiä tuossa päreessäni ihan itse, mutta toivoin, ettei pedofiiliasiaa vähäteltäisi kiinnittämällä huomiota epäolennaisuuksiin. Oikeastaan olen kyllä selittänytkin nämä kaikki moneen kertaan. Toivottavasti ne on myös luettu, ennen kuin on tehty päätelmiä.
Ikävää, että halusit ymmärtää väärin.
Hei, ei marttyyriksi heittäytyminen nähdäkseni aja asiaasi tässä nyt kovin hyvin eteenpäin.
Ymmärsin siis väärin? Toivottavasti ymmärsin siinä tapauksessa väärin myös tuon kohdan, jossa sinä nähdäkseni nimität pedofiilihysterian varjolla tehtyjä järjettömiä ylilyöntejä
.Tämä menee pahemmaksi ja nurinkurisemmaksi vain. Antaahan olla.
Mikäs siinä.
Vau. Mikä keskustelu. Ihan kaikenkaikkiaan.
Pakko kertoa tähän saumaan sattuva juttu: Eräs tuttuni kerran kertoi joutuneensa tukalaan tilanteeseen (juttu taisi lähteä jostain pedofiililööpistä liikkeelle) Tämä mies oli siis lenkillä ja ohittamassa leikkikenttää, kun huomasi, että kentällä oli leikkimässä sellainen alakouluikäinen tyttö yksin. Tyttö oli kuulemma takertunut jotenkin vaatteistaan kiipeilytelineeseen. Tuttuni yritti katsella ympärilleen, josko olisi joku nainen lähettyvillä, joka voisi mennä rimpuilevaa tyttöä auttamaan - mutta ei näkynyt. Mies arveli katsojia kuitenkin siunaantuvan heti, jos hän itse raahautuu leikkikentälle auttamaan. Tilanne ei siis vielä ollut vakava, mutta mies arveli, että aikansa keppuroituaan tyttö onnistuu kyllä itsensä kuristamaankin siihen telineeseen jos “hyvin” käy. Mitä siis tehdä? Odottaa, että tyttö on kuristumaisiltaan hengiltä ja rientää apuun vasta sitten? Tässä vaiheessa mies huomasi, että HELVETTI hänhän seisoo leikkikentä laidassa kyttäämässä pientä tyttöä! Tästä sitä kyllä tilanne paranee, jos joku ohikulkija huomaa! Ratkaisu oli siis tehtävä nopeasti: joko juoksujalkaa auttamaan lasta tai sitten juoksujalkaa kotiin. Päätti käydä irroittamassa tytön kuitenkin, ja toivoi ettei kukaan vaan ollut näkemässä moista humaania elettä. Sanoi vaan, että pitäis varmaan hakeutua kunnallispolitiikkaan ja poistatta kaikki kaupungin leikkikentät ihmisiä kiusaamasta (=ettei lapset kuristu ominpäin leikiessään, ohikulkijat joudu pahaan välikäteen tai pedofiilit saa ilmaista katseluaikaa=kaikki voitta paitsi pedofiilit=pakko ilmeisesti täsmentää raivoisasti sitä mitä toinen ihminen on mulle kertonut :)).
Oho, jopas sinua nyt hyljeksittiin oikein moninkertaisesti, kun kommenttisi oli ensin joutunut moderointiin ja sitten se moderoinnista kertova viestikin vielä GMailin roskapostilaatikkoon, anteeks vaan kauhiasti! Jos minulla olisi virtuaalinen jalka, niin potkaisisin WordPressiä tästä hyvästä. Ellei se sitten ollutkin tämä arkaluontoinen aihepiiri, jonka takia ne Supossa päättivät, että tuota kommenttia nyt ei ainakaan päästetä Intternettiin!
Se on vi… viheliäinen homma, jos asiat menevät siihen, ettei edes lapsia enää uskalletta auttaa. Aikuiset ihmiset jo varsinkin tuolla suuressa maailmassa jättävät toinen toisensa pulaan eivätkä puutu päivänvalossa tapahtuviin ryöstöihin sun muihin, koska koskaan ei voi tietää miten siinäkin sitten loppujen lopuksi käy (kyseessä voi tyypillisesti olla vaikka hämäys, ja ryöstön oikea kohde onkin se auttamaan rientämään erehtyvä).
En muistaakseni itse ole vielä tuollaiseen tilanteeseen koskaan joutunut, jossa kontaktin ottaminen vieraaseen lapseen olisi saattanut olla tarpeen, mutta ainakin näin etukäteen sitä tietysti haluaisi uskotella itselleen olevansa sen verran jalomielinen, että se nyt on se ja sama mitä siitä itselle seuraa, jos lapsen henki tai terveys on kyseessä. Hirttäkööt sitten vaikka pedofiilinä.
Eihän siitä meille pakanoille kyllä mitään palkintoa seuraa edes tuonpuoleisessa, mutta tietäisipähän ainakin itse tehneensä oikein. (Ikään kuin siitä olisi jotain lohtua sitten, kun koko homma käsitetään väärin ja sitä löytääkin itsensä kaltereiden takaa jonkun Iso-Jorma-nimisen hepun biaatchina.)
Paljon noissa jutuissa oli asiaa, mutta kyllä rupesi vituttamaankin. “Onko se nyt niin vaikeaa olla ilman niitä pehmopornomainoksia?” kysäisi Saara. No ei ole, minä en edes huomaa niitä. Minun puolestani joutaisivat kyllä katukuvasta pois. Saara valittaa siitä että miehet pitävät naisia aivottomina, mutta itse hän katsoo oikeudekseen sanoa, että miehen aivot ovat alapäässä. Näistä aiheista olisi ihanteellisinta edes yrittää keskustella ihmisenä ihmiselle, sen sijaan että keskustelua käytäisiin miehenä naiselle ja päinvastoin.
On aina kyseenalaista lähteä noille houkutteleville yleistämisen vesille, että miehet sitä ja naiset tätä. Yksilöitä tässä ollaan, saamari. Kuka ajattelee aivoillaan, kuka alapäällään, joku ei ajattele ollenkaan. Kaikista kategorioista löytyy kummankin sukupuolen edustajia, enkä usko että lopulta edes kovinkaan epätasaisesti.
En millään jaksa aloittaa sitä ihmisyyslitaniaa enää nyt kun olen sen niin monta kertaa jo julkituonut.
Aika karua kyllä, että avun tarjoamista lapselle pitää vieroksua, mutta ymmärrän kyllä hyvin pelon. Pedofiilikuume nousee aika ajoin niin suureksi, että on parasta olla ihan hiljaa ja pitää katseensa maassa, ettei sattuisi olemaan väärässä paikassa väärään aikaan.
Hei, ihan totta. Se oli vastaus Mitvitin päreeseen Miesasiamies… ja luettavissa siinä kontekstissa, missä Mitvit sen tarjosi, eli niin… just siinä itsessään.
Lukekaa niitä asioita, olkaa nyt hyvä ihme niin kilttejä. Ei tästä tule mitään. Ei mitään.
Brim:
Tästä syystä omiin vanhoihin juttuihin linkittäminen onkin niin kätevä etu hypertekstissä perinteiseen verrattuna. ;)
Saara: Se on harmi, että sulla oli ilmeisesti niin kova kiire tässä joulun alla, ettet kerennyt oikein paneutua vastineiden laatimisiin oman blogisi puolella. Kehotukset jo luetun uudelleenlukemiseen eivät ole kovin tehokkaita… tai ovat, mutta pikemminkin ymmärretyksitulemisen edistämiselle päinvastaisessa tarkoituksessa. Minä olen nimittäin muistaakseni itsekin käyttänyt tuota
-kikkaa joskus ihan tahallani, kun on tehnyt mieli kerjätä verta nenästäni.Pedofiilitpedofiilit-huutelusta on tullut jo täysin automaattinen reaktio niiltä naisilta, jotka huomaavat olevansa jäämässä tappiolle jossain periaatteellisessa keskustelussa miesten kanssa. Hyvä esimerkki oli se naistutkimuslista, johon Henry linkitti. Pasi Malmi joutui feministien hampaisiin eriävien mielipiteidensä takia - jotka hän esitti täysin asiallisesti ja perustellusti - ja kun sakinhivutus pääsi tarpeeksi kovaan vauhtiin, joku “naistutkijoista” intoutui vihjailemaan - täysin perusteettomasti - että Pasi olisi jossain pedofiilikeskustelussa sanonut jotain tulkinnanvaraista (kun Pasi ei ollut todellisuudessa ollut osallistunut koko pedofiilikeskusteluun).
Miesten pedofiiliksi leimaamisesta on tullut naisten rutiiniase. Heti kun vähänkin jäädään väittelyssä tappiolle, aletaan vihjailla pedofiliasta. Lopulta päädytään tilanteeseen, jossa kukaan mies ei enää ota oikeutettujakaan pedofiilisyytöksiä vakavasti, koska sutta on huudettu ulos metsästä jo liian monta kertaa.
Mutta sehän ei näitä Saaroja huolestuta. He ovat saaneet leikkikalukseen sellaisen hehtaaripyssyn, jolla voi käden käänteessä tuhota ihmisen elämän, ja rajaton valta nousee päähän niin että sillä pyssyllä pitää ampua nautinnokseen joka suuntaan täysin rajatta.