Unoh­din aamul­la puku­kaa­pin avai­men mat­kas­ta. Ei siel­lä luk­ko­jen taka­na mitään kriit­tis­tä ollut, mut­ta vitut­ti­pa sil­ti. #

Juna tuli Espoon jäl­keen niin täy­teen, että ihmi­siä jätet­tiin lai­tu­reil­le sei­so­maan kun ne eivät mah­tu­neet kyy­tiin. Kii­tin onnea­ni, että nousen kyy­tiin pää­tea­se­mal­ta ja pois isol­la pysä­kil­lä yhdes­sä monen muun kans­sa, jol­loin lii­an pie­nen junan ongel­mat eivät juu­ri vai­ku­ta. #

Olin herän­nyt ennen kuut­ta ja väsy­nyt, enkä jak­sa­nut osal­lis­tua aamu­pa­lal­la kes­kus­te­luun juu­ri­kaan. Kym­pin ryh­mäs­sä rupat­te­lin sii­nä mis­sä muut­kin. Olin jopa eri miel­tä tie­toi­suus­tai­to­ja har­joi­tut­ta­van toi­min­ta­te­ra­peu­tin kans­sa: hän piir­si kaa­vioon­sa tun­teet aja­tus­pil­vien seu­rauk­sik­si, vaik­ka oikea jär­jes­tys on tie­tys­ti toi­sin päin. #

Ruo­ka­na oli pane­roi­tua kala­pih­viä ja pot­tu­muusia. Oli ihan hyvää. #

Ilta­päi­väl­lä kuu­lin oma­hoi­ta­jal­ta, että kans­lias­sa oli­si ollut vara-avain­kin. Sain vii­kon­lo­puk­si koti­teh­tä­viä ja nii­tä var­ten pie­nen vih­ko­sen. #

Kävin salil­la teke­mäs­sä airoo­pis­ta. #