Sey­mo­re Butt[alaviite]Seymore Butt on valin­nut mie­les­tä­ni nimi­merk­kin­sä vää­rin ottaen huo­mioon hänen miel­ty­myk­sen­sä. Nimi­merk­ki kun viit­tai­si hiu­kan toi­sen­lai­siin tai­pu­muk­siin (K18).[/alaviite] veti her­neen nenään­sä kun Bir­dy pur­ki lap­si­mies-kat­ke­ruut­taan. Myös Elä­mä­tön pani lusik­kan­sa sop­paan, ja vaik­ka var­si­nai­nen sota sam­mui jo ennen kuin oli edes kun­nol­la syt­ty­nyt­kään, kaik­ki kol­me ehti­vät näp­päi­mis­tö­jään pau­kut­taa sii­nä mää­rin tun­ne­kuo­hu­jen val­las­sa että jotain olen­nais­ta ihmis­ten sisim­mäs­tä saa­tiin ker­ran­kin irti. #

“Tämän mie­het-pysy­vät-poi­ki­na -ole­mi­sen takia nai­nen usein tun­tee, että mies on vain yksi kiu­kut­te­le­va kaka­ra eli kan­net­ta­va vas­tuu lisää.” #

Seli­baat­ti­päi­vä­kir­ja #

Olkoon­kin, että Bir­dyn teks­ti sor­tuu välil­lä paa­tok­sel­li­suu­teen ja saarnaukseen[alaviite]Tosin sii­tä­hän täs­sä arvos­tuk­ses­sa­ni on kysy­mys, että vas­ta, kun ihmi­set anta­vat tun­to­jen­sa tul­la pidäk­keet­tö­mäs­ti sor­mil­ta näp­päi­mis­tön kaut­ta bit­tia­va­ruu­teen, syn­tyy mie­len­kiin­tois­ta luettavaa.[/alaviite], hän on mie­les­tä­ni huo­lis­saan ihan hyväs­tä syys­tä. Omas­sa koke­mus­pii­ris­sä­ni, joka ei ole miten­kään järin val­ta­va, mut­ta ei täy­sin ole­ma­ton­kaan, tilan­ne on juu­ri kuva­tun­lai­nen 90 %:ssa tapauk­sis­ta. Sen kään­tö­puo­le­na tosin on mai­nit­ta­va, että näis­sä 90 %:ssa mie­hen lap­sel­li­nen käyt­täy­ty­mi­nen saa 100 %:sen tuen sil­tä ‘puo­li­so­na’ ole­val­ta nai­sel­ta. Kysees­sä on jon­kin­lai­nen kie­rou­tu­nut sym­bioot­ti­nen suh­de, mis­sä mies leik­kii lap­si­kat­raan toi­sek­si­van­hin­ta ja nai­nen van­hin­ta, tai ties mitä kum­mal­lis­ta. Vaik­ka nai­nen saat­taa­kin esit­tää äidin roo­lia, kysees­sä on vain esi­tys, kos­ka eihän aikui­sel­le ihmi­sel­le voi kui­ten­kaan vii­me kädes­sä olla äiti. #

Lisäk­si tämä on näh­däk­se­ni jos­ta­kin kum­man syys­tä hyvin suo­ma­lai­nen ilmiö. En väi­tä ettei­kö tätä oli­si muu­al­la­kin (mie­leen tule­vat aina­kin väli­me­ren mai­den vah­vat äiti­nais­hah­mot), mut­ta mie­les­tä­ni täs­sä per­vers­sis­sä sym­bioo­sis­sa on yksi seli­tys sil­le vali­tet­ta­van suo­ma­lai­sel­le ilmiöl­le, mis­sä mies tap­paa puo­li­son (+ lap­set) ja sen jäl­keen itsen­sä. Jos väki­val­tai­nen mies ei oli­si tuos­ta puo­li­sos­ta riip­pu­vai­nen, hänel­lä #

1. ei ehkä oli­si syy­tä tap­paa tätä alun alku­jaan­kaan (mus­ta­suk­kai­suu­den tai muun, teon välit­tö­mä­nä motii­vi­na ole­van tun­teen­puus­kan olles­sa vähem­män hallitseva)
2. ei aina­kaan oli­si niin pakot­ta­vaa tar­vet­taa tap­paa teon jäl­keen itse­ään, kuin ilmei­sen sel­väs­ti kuvion ste­reo­ty­pi­aan ehdot­to­ma­na lop­pu­ka­neet­ti­na kuuluu.

“Koko saa­ta­nan kas­va­tus­ma­fia on val­jas­tet­tu val­vo­maan, että kaik­ki lap­set on pyn­tät­ty 2+-lehden ohjeit­ten mukaan keh­dos­ta limu­dis­koon ja että kai­kil­la on oikean merk­ki­nen nenä­lii­na tas­kus­sa.” #

Moros­koop­pi #

Sey­mo­re astuu per­soo­nat­to­mien, me tääl­tä toi­mi­tuk­ses­ta -kir­joi­tus­ten­sa sfää­reis­tä alas kuo­le­vais­ten jouk­koon ja pur­kaa agres­sioi­taan kuin mies, kiro­ten ja yleis­täen. Ja sekös minua viih­dyt­tää! Sey­mo­ren yleen­sä niin siloi­tel­lut, kirur­gin­tar­kan sanan säi­län sival­luk­set ovat nekin miel­lyt­tä­vää luet­ta­vaa vaih­te­lu­na pal­jon ylei­sem­mäs­tä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta tyy­lis­tä­Täs­tä toi­si­naan jopa pii­nal­li­sen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta kir­joi­tus­ta­vas­ta esi­merk­ki­nä mai­nit­ta­koon vaik­ka­pa Tyl­syy­den mul­ti­hui­pen­nus., mut­ta minul­le blo­gien suo­la on nime­no­maan nii­den taus­tal­ta pais­ta­va ihmi­nen, joka ei kos­kaan pää­se kol­lek­tii­vi­sis­sa pape­ri­jul­kai­suis­sa esil­le samal­la taval­la kuin sil­loin, kun ihmi­nen tart­tuu näp­päi­mis­töön ja alkaa jul­kais­ta omaa Minä-pals­taan­sa. #

Mitä tämä pur­kaus sit­ten minul­le ker­too itse kir­joit­ta­jas­ta? Olet­taen, että hän on todel­la ole­mas­sao­le­va hen­ki­lö, eikä vain äärim­mäi­sen tai­ta­vaa fik­tio­ta­Ää­rim­mäi­sen tai­ta­van fik­tion lopul­li­se­na todis­tee­na pitäi­sin fik­tion säi­lyt­tä­mi­sen vuok­si täs­sä lavas­tet­tua hen­ki­lö­koh­tais­ta tuoh­tu­mus­ta., se pal­jas­taa, että Bir­dyn kir­joi­tus on osu­nut arkaan paik­kaan. Sey­mo­re ei kir­joit­ta­nut Vii­kon­lop­pu­rekla­maa­tiot-teks­ti­ään pel­käs­tään tapah­tu­main­ku­vauk­se­na, vaan, kuten aina ennen­kin, huu­mo­ri on kir­joi­tuk­ses­sa vah­va, jos ei jopa sen kes­kei­sin ele­ment­ti. Bir­dy kui­ten­kin sivuut­taa kir­joi­tuk­sen huu­mo­rin, ja tart­tuu sen taus­tal­la ole­vaan, pal­jon vaka­vam­paan aihee­seen. Mie­les­tä­ni hän myös tekee sen, kuten itse sanoo jäl­kir­joi­tuk­ses­saan, pyr­ki­mät­tä koh­dis­ta­maan ana­lyy­si­ään Sey­mo­re But­tin “todel­li­seen” per­soo­naan: #

“Tämä ilmiö on tois­tu­nut aiem­min­kin: minä kom­men­toin teks­tiä tai lin­ki­tän, kun jon­kun teks­ti kuvaa esim. pelon tai aja­tuk­sen niin hyvin. Sen jäl­keen seli­tän vii­kon, etten sol­van­nut lin­ka­tun teks­tin kir­joit­ta­jaa, hänen puo­li­so­aan tai koi­raan­sa, tai elä­män­ta­paan­sa tai auto­merk­ki­ään. Eikö blo­gis­ta­nias­sa tosi­aan taju­ta, että ihmi­set näke­vät vain teks­tin - ja teks­tiin, tari­nan hen­ki­löi­hin jne. he otta­vat kan­taa?” #

Seli­baat­ti­päi­vä­kir­ja #

Vas­taus on: ei taju­ta. Blo­gaa­jat ovat ihmi­siä, ja suu­rin osa ihmi­sis­tä on tyh­miä. Mut­ta min­käs teet, kun jo tyh­myy­den ensim­mäi­nen perus­la­ki sanoo, että kaik­ki aliar­vioi­vat tyh­mien mää­rän. #

Vaka­vas­ti puhuen, jos todel­la halu­aa vält­tää täl­lai­sia konflik­te­ja, ei ole muu­ta vaih­toeh­toa kuin täy­del­li­nen eris­täy­ty­mi­nen, kos­ka aina ja kai­kes­sa, mitä ihmi­nen sanoo tai tekee, hän aset­taa mer­ki­tyk­siä ja arvos­tuk­sia, ja aina on ihmi­siä, jot­ka ovat eri miel­tä, ja var­sin­kin, jos kuvit­te­lee voi­van­sa tart­tua jon­kun sanois­sa käsi­tel­tyi­hin asioi­hin ilman, että tart­tuu samal­la kysei­seen ihmi­seen myös hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la, saa varau­tua sii­hen, että saa tuta olleen­sa vää­räs­sä. #

“Eli kyse onkin lop­pu­jen lopuk­si sii­tä, että Bir­dyä ärsyt­tää, kun äiti ei saa­kaan aina sanel­la oike­aa kas­va­tuk­sen ja per­he-elä­män mal­lia. Tämä on mie­len­kiin­tois­ta sikä­li, että femi­nis­tit yleen­sä kui­ten­kin toi­vo­vat tiuk­ko­jen per­heen­si­säis­ten roo­li­mal­lien mur­ta­mis­ta. Siis sitä, että mie­het osal­lis­tui­si­vat kas­va­tuk­seen ja las­ten­hoi­toon sii­nä mis­sä nai­set­kin. Kui­ten­kin näil­lä vaa­ti­muk­sil­le, kuten Bir­dyn kir­joi­tus osoit­taa, on lei­mal­lis­ta se, että osal­lis­tu­mi­sen tulee tapah­tua äidin sane­le­mal­la taval­la. Jopa femi­nis­tit­kin lan­kea­vat pitä­mään äite­jä kas­va­tuk­sen asian­tun­ti­joi­na ja mie­hiä tois­si­jai­si­na sopeu­tu­ji­na.” #

Elä­mä­tön elä­mä #

Vaik­ka Elä­mät­tö­män när­käs­ty­mi­nen asias­ta onkin hie­man huvit­ta­vaa, hän nos­taa kui­ten­kin mie­les­tä­ni täs­sä esil­le tär­kei­tä vas­ta­nä­kö­kul­mia; näkö­kul­mia, jot­ka jäi­si­vät mai­nit­se­mat­ta ja ehkä jopa koko­naan ajat­te­le­mat­ta, mikä­li mei­dän oli­si tyy­ty­mi­nen pel­käs­tään Bir­dyn het­kit­täin näin­kin yksi­sil­mäi­siin näke­myk­siin: #

“Ja mie­tin, että oli­si­ko­han jon­kin­lai­nen nais­ten kom­muu­nie­lä­mi­nen toi­mi­vam­pi tapa perus­taa per­he - nai­nen voi­si hank­kia lap­sen­sa gee­nit vali­koi­den, kas­vat­taa ne yhteis­van­hem­muu­del­la tois­ten äitien kans­sa ja mies­ten kans­sa har­joi­tet­tai­siin sitä pari­suh­de­puol­ta irral­laan per­he-elä­mäs­tä. Kyl­lä­hän sin­ne kom­muu­niin mie­hiä­kin mah­tui­si, mut­ta tuli­si­ko eka rii­ta sii­tä, että mies vaa­ti­si päi­vit­täi­sen ten­nis­tun­tin­sa vapaak­si ja kiu­kut­te­li­si sii­tä, että hänen pitää aina tis­ka­ta kun ämmät vaan imet­tää? :)” #

Seli­baat­ti­päi­vä­kir­ja #

Itse asias­sa väi­tän, että “eka rii­ta” tuli­si nais­ten kes­ken niis­tä mie­his­tä, jot­ka sin­ne kom­muu­niin mah­tui­si­vat. #

Minun pitäi­si laa­tia jat­ku­vas­ti elä­vää viit­taus­ta­paa­ni kuvaa­vat sään­nöt jot­ta voi­sin rik­koa nii­tä tie­toi­ses­ti. #

(No niin, näyt­tää sil­tä, että nuo­lai­sin ennen kuin tipah­ti sanoes­sa­ni ettei täs­tä sotaa tul­lut: alus­sa mai­ni­tun Moros­koo­pin vas­ti­neen kom­ment­tio­sios­sa rois­ki­taan nyt mitä sat­tuu. Ja veik­kaan­pa, että Sey­mo­re itse nau­res­ke­lee syr­jem­mäl­lä ja kat­soo uusien tilaa­jien kilah­te­lua tilil­le.) #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]19:10[/klo] Lisä­sin kap­pa­leen tuis­kees­ta moros­koo­pin kommenttiosastolla.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]2.7.2006[/klo] Muo­toi­lin WP:lle. Nyky­ai­kais­tin tyyliä.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #