“Tie­de on kehit­ty­nyt toi­sin kuin muut ihmi­sen ute­liai­suu­den alu­eet, ei sik­si, että sen ute­liai­suus oli­si eri­lais­ta, vaan kos­ka sen tut­ki­mat esi­neet ja käsit­teet oli­vat eri­lai­sia. Kol­mion omi­nai­suuk­sis­ta kiis­te­le­mi­nen on ollut hyö­dyl­li­sem­pää kuin unien tul­kit­se­mi­nen. Hei­lu­rin luon­teen tut­ki­mus on ollut pal­kit­se­vam­paa kuin tie­toi­suu­den luon­teen poh­ti­mi­nen.” #

Täs­sä on oikeas­taan läpi koko Ruel­len kir­jan pais­ta­va asen­ne tii­vis­tet­ty­nä muu­ta­maan lausee­seen. “Hyö­dyl­li­sem­pää”? “Pal­kit­se­vam­paa”? Mitä on “hyö­ty”? Kei­tä hei­lu­rin luon­teen tut­ki­mus pal­kit­see, ja miten? Ruel­lel­le vas­tauk­set näi­hin kysy­myk­siin tun­tu­vat ole­van itses­tään­sel­vyyk­siä, mitä ne kui­ten­kaan eivät suin­kaan ole jos laa­jen­ne­taan näkö­kul­maa pelk­kien fysi­kaa­lis­ten ja mate­maat­tis­ten tie­tei­den ahtaan maa­il­man ulko­puo­lel­le. Muis­tan kyl­lä, että kun jos­kus ylä­as­te- ja lukio­ai­koi­na lues­ke­lin näi­tä tie­de­kir­jo­ja, olin vie­lä itse­kin kovas­ti sitä miel­tä, että ns. kovat tie­teet rulet­taa, mut­ta vaik­ka vie­lä nykyi­sin­kin näen tuol­lai­sen kir­joit­ta­jan teks­tin läpi sen taus­tal­la ole­van ajat­te­lun ja ymmär­rän sitä, en mis­sään tapauk­ses­sa itse enää alle­vii­vai­si yhtä yksioi­koi­ses­ti, etten jopa sanoi­si lap­sel­li­ses­ti, näi­den tie­tei­den parem­muut­ta, mikä näh­däk­se­ni on yllä ole­van kat­kel­man ainut tar­koi­tus. #

“Toi­si­naan tie­de sel­vit­tää van­ho­jen filo­so­fis­ten ongel­mien luon­net­ta, mut­ta jos­kus ne taas kie­rout­ta­vat tie­det­tä. Itse­ha­vain­nois­ta herää­vät kysy­myk­set jää­vät usein vas­taa­mat­ta ja kun nii­hin saa­daan vas­tauk­sia, ne ovat luon­teel­taan älyl­li­ses­ti vakuut­ta­via pikem­min­kin kuin psy­ko­lo­gi­ses­ti tyy­dyt­tä­viä.” #

Filo­so­fis­ten ongel­mien tie­det­tä “kie­rout­ta­va” vai­ku­tus viit­taa tie­tys­ti kvant­ti­me­ka­niik­kaan, mut­ta sana­va­lin­ta pal­jas­taa Ruel­len­kin ole­van nii­tä, joil­le maa­il­man perim­mäi­sen epä­mää­räi­syy­den nie­le­mi­nen on kova pala. Mitä tulee puo­les­taan tuo­hon itse­ha­vain­to­jen “psy­ko­lo­gi­seen tyy­dyt­tä­vyy­teen”, niin joten­kin kai­kes­ta täs­tä epä­mää­räi­ses­tä viit­tai­lus­ta psy­ko­lo­gi­aan ja var­sin­kin psy­koa­na­lyy­siin syn­tyy sel­lai­nen mie­li­ku­va, että Ruel­le on tie­deus­kon vakau­muk­ses­saan olo­suh­tei­den pakos­ta hor­ju­nut ja ehkä jou­tu­nut käy­mään psy­ko­te­ra­pias­sa ongel­mien­sa takia, mikä on hän­tä itse­ään häi­rit­se­vä poik­kea­ma hänen pie­nes­sä, ide­aa­li­ses­sa maa­il­mas­saan. #

Koko­nai­suu­te­na ihan hyvä kir­ja ja ehdot­to­mas­ti hin­tan­sa (4 €) väär­ti. #