Verk­ko­päi­vä­kir­ja on päi­vä­kir­jan per­ver­toi­tu­nut muo­to. Se on jul­ki­nen päi­vä­kir­ja, jota kir­joi­te­taan koti­si­vuil­le inter­ne­tiin, jot­ta mah­dol­li­sim­man monet luki­si­vat sen. Sik­si verk­ko­päi­vä­kir­joil­la on har­voin teke­mis­tä var­si­nai­sen päi­vä­kir­jan kans­sa: verk­ko­päi­vä­kir­jat ovat se totuus, jon­ka kir­joit­ta­ja halu­aa itses­tään maa­il­mal­le näyt­tää. Verk­ko­päi­vä­kir­jat eivät ker­ro häpeäs­tä, salai­sis­ta haluis­ta tai sii­tä tur­hau­tu­mi­ses­ta, kun puo­li­so ei mil­lään onnis­tu saa­maan penis­tään jäy­käk­si. #

Jyr­ki Leh­to­la Ilta­leh­den kolum­nis­saan #

Siis WTF?! #

Taas on yksi pili­pa­li­toi­mit­ta­ja pal­jas­ta­nut itsen­sä ja vähäi­sen viit­se­liäi­syy­ten­sä taus­ta­tut­ki­muk­sen teke­mi­seen. Eivät ker­ro häpeäs­tä? Eivät ker­ro salai­sis­ta haluis­ta? #

Sen sijaan verk­ko­päi­vä­kir­jois­sa ker­ro­taan, mitä miel­tä ollaan asiois­ta, joil­la ei ole mitään teke­mis­tä kir­joit­ta­jan hen­ki­lö­koh­tai­sen elä­män kans­sa. Ne ovat päi­vit­täi­siä ylei­sön­osas­to­kir­joi­tuk­sia, jois­sa tänään ote­taan kan­taa sii­hen, mitä eilen luet­tiin leh­des­tä. #

ed. #

Toi­sin sanoen Leh­to­la-res­su­kan pie­neen pää­hän ei mah­du mitään uut­ta, joten hänen on pak­ko loke­roi­da uudet asiat van­hoi­hin rei­kiin. Ja mikä­pä sen itsei­mar­te­le­vam­paa kuin aja­tel­la että täs­sä vain lei­ki­tään ylei­sön­osas­toa jos­sa kom­men­toi­daan minun, suu­ren ja mah­ta­van Ilta­leh­den kolum­nis­tin sano­ja. Ei ole mitään teke­mis­tä kir­joit­ta­jan hen­ki­lö­koh­tai­sen elä­män kans­sa? Voi vit­tu… #

Kos­ka verk­ko­päi­vä­kir­jat ovat val­heel­li­nen yri­tys antaa itses­tä avoin, vil­pi­tön kuva, on luon­nol­lis­ta, että polii­ti­kot ovat löy­tä­neet nii­den tar­joa­man mark­ki­noin­ti­mah­dol­li­suu­den. #

ed. #

Täs­sä Leh­to­lal­la on pie­nen pie­ni aavis­tus jos­ta­kin, mut­ta pre­mis­sit ovat ihan vää­rät. Jäl­kim­mäi­nen lause on ihan tot­ta, eli polii­ti­kot ovat löy­tä­neet verk­ko­päi­vä­kir­jan­pi­dos­sa uuden itse­te­hos­tus­kei­non, mut­ta se joh­tuu vain sii­tä, että verk­ko­päi­vä­kir­ja kir­joi­tus­muo­to­na tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den Leh­to­lan edel­lä maa­lai­le­man, täy­sin epä­ai­don ja mani­pu­loi­dun jul­ki­sen kuvan luo­mi­seen. Ja täs­sä on tämän vuo­da­tuk­se­ni ydin: se, että se mah­dol­li­suus on ole­mas­sa, ei tar­koi­ta sitä, että kaik­ki verk­ko­päi­vä­kir­jat ovat sel­lai­sia. #

Leh­to­lan logii­kal­la myös kaik­ki doku­men­tit ovat vale­do­ku­ment­te­ja kos­ka on mah­dol­lis­ta teh­dä doku­ment­te­ja jois­sa asioi­ta vää­ris­tel­lään. Kaik­ki muis­tel­ma­kir­jat ovat fik­tii­vi­siä kos­ka on mah­dol­lis­ta kir­joit­taa fik­tii­vi­nen muis­tel­ma­kir­ja. Kaik­ki uuti­set ovat har­hau­tus­ta kos­ka on ole­mas­sa uuti­sank­ko­ja. Yli­pään­sä kaik­ki sanat ovat valet­ta, kos­ka on mah­dol­lis­ta valeh­del­la. #

Han­ki, Leh­to­la, elä­mä! Ja tämän sinul­le sanoo über­nört­ti, että sii­nä sul­le piik­ki! #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]2004-10-02 15:28[/klo] Pois­tin viit­tauk­sen (kts. Umpi­maa­lai­nen) ja lin­kin Ilta­leh­den sivuil­le, mis­tä kolum­ni oli hävitetty.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #