Pos­tis­sa tuli DNA:n puhe­lin­las­ku, ja ker­ke­sin ava­ta ja lukea sen ennen kuin tajusin, että tämä oli­kin X:lle. Las­kun sum­ma on rei­lut seit­se­män euroa, ja se, mikä täs­sä on ääri­hu­vit­ta­vaa, on se, että täs­sä ole­vat puhe­lut ja teks­ti­vies­tit ovat ajal­ta 8.3.-7.4 (täl­tä vuo­del­ta), eli niil­tä ajoil­ta kun puo­li sukua (sil­loi­set X:t mukaan­lu­kien) vaih­toi DNA:n Sau­na­lah­teen, joka on ollut liit­ty­mä­nä sii­tä läh­tien. #

Onko tämä nyt sitä DNA:n paluu­ta “ärhäk­kään toi­min­ta­mal­liin”, että lähe­tel­lään aiheet­to­mia las­ku­ja puo­li vuot­ta liit­ty­män sul­ke­mi­sen jäl­keen sii­nä toi­vos­sa, että ihmi­set soit­te­lee niil­le ja sit­ten voi­daan kau­pa­ta liit­ty­miä? Pik­ku­ve­li nimit­täin sai saman­lai­sen las­kun. #

Jär­ke­vin tapa rea­goi­da tähän on minus­ta olla rea­goi­mat­ta lain­kaan. Sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että tuo las­ku oli­si aiheel­li­nen (mitä se ei todel­la­kaan ole), niil­lä ei minus­ta oli­si mitään oikeut­ta yrit­tää tuol­la taval­la las­kut­taa ihan ikään kuin mui­na mie­hi­nä puo­li vuot­ta sen jäl­keen kun koko liit­ty­mä on jo sul­jet­tu, ilman mitään sen kum­mem­paa seli­tys­tä sil­le, mis­sä hel­ve­tis­sä tämä las­ku on oikein käy­nyt, kun se nyt vas­ta saa­puu! #